En jaksa enää elää, eikä TE-toimistokaan minun niin halua tekevän
Aikanaan jätin lukio-opinnot kesken sillä minun oli pakko päästä töihin jotta voisin muuttaa pois väkivaltaisen isän luota. Töitä riitti suunnilleen vuodeksi, jonka jälkeen en päässyt enää mihinkään. Menin siis takaisin iltalukioon saattamaan opintojani loppuun. TE-toimisto katsoi jo tuolloin minut päätoimiseksi opiskelijaksi selvityksistä huolimatta joten minulla ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen. Kela taas oli sitä mieltä että iltalukio ei ole mitään päätoimista opiskelua joten minulla ei ole oikeutta opintotukeen.
Epätoivoissani otin töitä mitä sain, mm. puhelinmyyjänä. Tästä ja muutenkin henkisesti uupuneena lopetin opiskelun.
Lopulta muutin isäni omistamaan tyhjillään olevaan vuokra-asuntoon, jonka sain onneksi pienemmällä vuokralla ja sillä ehdolla että luovutan isäni käyttöön nimissäni olevan kesämökin. Tuon kesämökin takia en myöskään saa toimeentulotukea, vaikka siitä ei ole minulle mitään tuloja enkä isäni allekirjoittaman sopimuksen mukaan saa sitä myydä tai vuokrata 30 vuoteen.
10 vuoden ajan olen ollut töissä pätkissä. Minkään pätkän välissä minulla ei ole TE-toimiston mukaan ollut oikeutta työttömyysetuuteen.
Aloin siis myymään joitain omia maalauksiani netissä - jostainhan rahaa oli saatava. Tulot olivat pienet ja epävakaat, eikä paljon jäänyt leivänkyrsää käteen. Jostain typerästä syystä laitoin CV:heni että teen tuollaista taidekauppaa, en halunnut työnantajille kuulostaa siltä etten mitään tee, sen lisäksi että minulla ei ole minkäänlaista koulutusta. TE-toimisto katsoi minut yrittäjäksi, ja sitä leimaa en ole saanut pois.
Taas työllistyin 3kk pätkäksi, ja ajattelin sen todistavan että kykenen kokoaikatöihin enkä siis ole mikään yrittäjä. Laitoin myös nettikaupan kiinni. Kun työjakso loppui, päätin että se koulutus on oltava, ei tällaista ihminen jaksa. Palasin siis iltalukion penkille. Nyt TE-toimistokin lisäselvityksieni valossa uskoi etten ole yrittäjä.
Selvitin myös iltalukio-opinnot heille. Tänään tulleella päätöksellä olen päätoiminen opiskelija enkä siis saa työttömyysetuutta.
En oikeasti jaksa. Tässä maassa ei saa tehdä eikä olla tekemättä. Taidan kävellä junan alle. Mitään tulevaisuutta en näe.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on vaikea päästä edes työnhakijaksi. Mitään ei saa opiskella eikä yhtään tehdä keikkatyötä toiminimellä. TE-toimisto ei ole enää paikka, jonka kautta haetaan ja saadaan töitä. Eikä niitä töitä siellä olekaan, vain 20 000 paikkaa avoinna, ja niitä hakee puoli miljoonaa ihmistä.
TE-toimisto on nöyryytys-, lyttäys ja byrokratiakeskus, jonka kautta voit saada ehkä jonkun kurssin käytyä ja CV:n päivitettyä (vaikka sen osaisit tehdä itsekin).
TE-toimisto edistää vain siellä työtä tekevien työllistymistä.
Minulle sanottiin aikanaan, etten voo saada mitään tukia, koska minulla oli Y-tunnus olemassa lakkautetusta toiminimestä. Se tunnus olisi muka pitänyt pyyhkiä kokonaan pois kaikista rekistereistä. Ei niin voi edes tehdä, ei kukaan, vaan se pysyy sinulla niin kuin sotu.
Minä aion koittaa taas yrittämistä. Töitä haen koko ajan (keskimäärin kymmenen hakemusta viikossa), mutta en vain ole saanut edes osa-aikaista työtä. Jokaista paikkaa on hakenut 20-50 ihmistä.
Nyt minulla todettiin vaikea masennus. En voi hakea reseptilääkettä, koska minulla ei ole niihin varaa. Toimeentulotukea en kuulemma voi saada, jos en ensin saa työttömyyskorvausta jossain muodossa. Tällainen päätös masensi entisestään.
Ehkä tästä vielä pääsen jaloilleni joskus ja saan yrittäjyyden kannattamaan. Välillä kyllä ajattelen kuten ap: onko tällainen elämä arvokasta? Enkö kelpaa mihinkään työhön tai edes työttömäksi? Miten saan vuokran maksettua ja mistä saan huomenna taas ruokaa?
No toimeentulotuen, vaikka sen alennetun, kyllä saa, jos rahaa ei ole.
Mene kuntouttavaan työtoimintaan.
Opiskele hoitoalalle. Siellä on niin laiskoja ihmisiä töissä, että tuollainen ahkera huomataan heti ja saat töitä varmasti.
Oletko laittanut toimeentulohakemuksen liitteeksi tuon sopimuksen, joka estää sinua myymästä mökkiä?
Vierailija kirjoitti:
Mene kuntouttavaan työtoimintaan.
Oikeasti, tilaat ajan sossuun oikein ja lupaat vaikka tuollaiseen mennä, kunhan saat rahaa.
Suomessa on vaikea päästä edes työnhakijaksi. Mitään ei saa opiskella eikä yhtään tehdä keikkatyötä toiminimellä. TE-toimisto ei ole enää paikka, jonka kautta haetaan ja saadaan töitä. Eikä niitä töitä siellä olekaan, vain 20 000 paikkaa avoinna, ja niitä hakee puoli miljoonaa ihmistä.
TE-toimisto on nöyryytys-, lyttäys ja byrokratiakeskus, jonka kautta voit saada ehkä jonkun kurssin käytyä ja CV:n päivitettyä (vaikka sen osaisit tehdä itsekin).
TE-toimisto edistää vain siellä työtä tekevien työllistymistä.
Minulle sanottiin aikanaan, etten voo saada mitään tukia, koska minulla oli Y-tunnus olemassa lakkautetusta toiminimestä. Se tunnus olisi muka pitänyt pyyhkiä kokonaan pois kaikista rekistereistä. Ei niin voi edes tehdä, ei kukaan, vaan se pysyy sinulla niin kuin sotu.
Minä aion koittaa taas yrittämistä. Töitä haen koko ajan (keskimäärin kymmenen hakemusta viikossa), mutta en vain ole saanut edes osa-aikaista työtä. Jokaista paikkaa on hakenut 20-50 ihmistä.
Nyt minulla todettiin vaikea masennus. En voi hakea reseptilääkettä, koska minulla ei ole niihin varaa. Toimeentulotukea en kuulemma voi saada, jos en ensin saa työttömyyskorvausta jossain muodossa. Tällainen päätös masensi entisestään.
Ehkä tästä vielä pääsen jaloilleni joskus ja saan yrittäjyyden kannattamaan. Välillä kyllä ajattelen kuten ap: onko tällainen elämä arvokasta? Enkö kelpaa mihinkään työhön tai edes työttömäksi? Miten saan vuokran maksettua ja mistä saan huomenna taas ruokaa?