Eksä ei huolinut 11v tyttöämme mukaan laskettelemaa, vei kuitenkin uuden puolisonsa pojat "Ei se ole tyttöjen juttu"

En tiedä onko jo tullut esille, mutta jos tyttö ei ole ennen lasketellut on aikamoinen vastuu ottaa mukaan, ellei sitten tosiaan ole mukana itse koko ajan.

Jos jotain tapahtuu, niin se vasta kurjaa olisi.

Parempi ensin opetella rauhassa ja sitten mennä muiden kanssa rinteeseen.

Ettei tule tapaturmaa tms.

Tässä olisi ollut keskustelun paikka jo paljon ennen reissua eikä nyt ottaa esille.

Toinen juttu on myös, jos on tosiaan sovitut tapaamiset ja tämä reissu ei sisälly tapaamissopimukseen.

Silloin ei äiti yhtäkkiä vain tyttöä mukaan laittaa ilman etukäteen poikkeuksellista sopimista.

Ei ole isältä välttämättä eriarvoistamista.

Vierailija kirjoitti:

Minäpä luulen, että koko juttu on mennyt niin, että mies ei ole "vienyt" uuden naisystävänsä poikia lomalle, vaan lähtenyt mukaan viettämään naisystävän ja tämän poikien suunnittelemaa lomaa. Luultavasti nuo ovat lasketteluharrastajia, ja mies innostunut lajista uuden naisensa myötä.

Epäilen, että on myös äidin vuoro pitää tyttö talviloman itsellään, ja itse lietsoo idioottimaisesti katkeruuksissaan bensaa liekkeihin miten isä ei nyt halunnut lasta mukaan.

Ja aloittelija pilaa todellakin laskettelureissun.

Todennäköisesti ap ei myöskään osaa itse lasketella ja on kateellinen kun miehellä on uusi urheilullinen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei tunnu tajuavan että laskettelu lomalla pitää osata lasketella samoin kuin patikoidessa kaikkien pitää jaksaa kävellä se päivämatka eikä niin että patikoidessa päivämatka lyhennetään 5km aloittelijan takia, kuten ei osteta monen sadan euron lento ja rinnelippuja sekä hotelleita siksi että joku lähtee harjoittelemaan laskettelua vaikka perusteet opetellaan kotona lähimmässä laskettelukeskuksessa. Ei heti voi mennä altaan syvään päähän.

Kyllä me tajutaan. Mutta vanhempina me myös ymmärrämme että perheen lomareissut sovitetaan kaikkille perheenjäsenille sopiviksi. Eli kyse on vanhemmuudesta, jossa minä-minä asenne ei kanna. Lapset kasvavat ja oppivat, sekä fyysiset taidot menevät vahempien ohikin ajan myötä.

Terveisin laskettelevan perheen vanhempi, joka on tehnyt perheen kanssa laskettelureissuja myös niiden vasta-alkajalasten kanssa.

Miehellä on kaksi perhettä ja ilmeisesti tänä vuonna ei ollu sovittu että tytär olisi isän kanssa lomailemassa vaan äidin, kyllä ap olisi sen sanonut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen isällä on nyt kaksi perhettä. Tällä kertaa hän lähti reissuun uudemman perheensä kanssa. Toiste hän sitten menee aiemman perheensä kanssa.

Ei ihme, ettei mormonikirkko ole saanut Suomessa jalansijaa.

Mikäli olisimme mieheni kanssa eronneet, niin kyllä siitä huolimatta tyttäreni kuuluisi mieheni perheeseen. Ei todellakaan olisi mikään entisen perheen jäsen!

Tätähän ei lapsettomat ymmärrä, että isä ei eroa lapsestaan vaan vanhemmat eroavat toisistaan! Ex-vaimo kuuluu entiseen perheeseen, lapsi kuuluu aina PERHEESEEN!

Ei "entinen" perhe vaan "aiempi" perhe.

Normaali 11-vuotias oppii riittävän laskutaidon nopeasti. Isä olisi voinut viedä tytön lähirinteeseen opettelemaan jo hyvissä ajoin ennen reissua, jos oikeasti ajattelisi lapsensa etua. Exän loma on joka tapauksessa lapsiloma, kun mukana on nyxän pojat, joten oman tytön mukaan ottaminen ei olisi muuttanut loman luonnetta. Ja vain täydellinen idiootti väittää, ettei laskettelu sovi tytöille!

T. Kolme tytärtä laskettelemaan opettanut äiti

Lapsella on oma huone isänsä luona, siellä on 4 lasta . Lastani ei oo koskaan syrjitty siellä ja menee sinne mielellään. Ex miehen vaimon kanssa silloin tällöin soitellaan ja viestitellään. 

Jos oli äidin vuoro pitää tyttöä  hiihtoloma, niin isä saa mennä mihin reisuun ja kennenkä kanssa tykkää. Jos oli isän vuoro pitää tyttöä hiihtoloma, niin silloin isä järjestää loman, niin että tyttö tuntee itsensä tärkeäksi ja olonsa turvalliseksi.

Entäs jos ap:n mankumisen seurauksena isä olisikin suostunut ottamaan piukkiksen mukaan ja se olisi isän silmän välttäessä ja kokemattomuuttaan laskenut  päin puuta ja kuollut? Mitä silloin ap riehuisi palstalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö Tukholmaan shoppailemaan vain kahden teinitytön kanssa, vai ottaisitko kauppoihin mukaan heidän 11-vuotiaan pikkuveljen? Niinpä. Kyllä veljen kanssa mentäisiin joskus eri reissu hänen ehdoilla jonnekin Linnanmäelle.

Vai tarkoittaako että kukaan ei saa käydä shoppaamassa?

Jospa ap toisi isälle esille että olisi kiva jos hän kertoisi mille reissuun voisi vielä tytön sitten eri kerralla.

Miksi isä tekee lomasunnitelmat pelkästään vaimon ja tämän lasten halujen mukaan jättäen yhden perheenjäsenen pois? Normaali isä olis alunperinkin tehnyt sellaiset lomasuunnitelmat, että tyttö olis päässyt mukaan. Niitä lomia kun voi suunnitella etukäteen ja räätälöidä niin että kaikille on jotain. Niin me ydinperheetkin teemme, emme me vie jokaista lasta erikseen yksityiselle lomareissulle. Ei, me vietämme loman yhdessä, periaatteella jokaiselle jotain. Ja jos tytön mukanaolo ei uudelle puolisolle sovi niin sitten tämä vie lapsensa itse laskettelemaan 24/7. Ja isä vie omansa toisaalle. Kyllä se aika luuseri-isä on joka hyysää uuden vaimon lapsia ja unohtaa omansa. Tossun alla tai sitten viis veisaa lapsestaan. On pelkkää selittelyä, miksi lapsi ei voi tulla mukaan. Lasta ei sinne mukaan haluttu. Jos olis haluttu niin asia olis järkätty. Uusi puoliso ja poikansa olisivat voineet joustaa. Veikkaan, että uusi puoliso ei halunnut tyttöä mukaan. Loma pitää viettää hänen ja hänen lastensa ehdoilla. He eivät halua joustaa. Joten se on sitten tyttö joka joustaa. Se jolla muutenkin on vähemmän kuin muilla menettää vielä lisää. Vihaksi pistää nämä etäisät jotka hyysää uuden puolison lapsia ja unohtaa omansa. Eivät ansaitse käyttää nimeä isä. Isälle omat lapset tulee aina ykkösenä. Aina.

Jos oli äidin vuoro järjestää tytön hiihtoloma ja kiusallaan keksi, että lähdekin iskän mukaan. Jos on isän vuoro, niin ansaitsee mulkvisti-pisteet. Haiskahtaa, että mitään vuoroja ei ole, vaan lähihenkilö manipuloi ja käyttää valtaa tilanteen mukaan. - No niin, nyt et pidä yhteyttä isään, ei sun tarvi mennä, kun et silloin vuonna 2018 päässyt laskettelemaan, (enkä mä päässyt bailaamaan)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisitkö Tukholmaan shoppailemaan vain kahden teinitytön kanssa, vai ottaisitko kauppoihin mukaan heidän 11-vuotiaan pikkuveljen? Niinpä. Kyllä veljen kanssa mentäisiin joskus eri reissu hänen ehdoilla jonnekin Linnanmäelle.

Vai tarkoittaako että kukaan ei saa käydä shoppaamassa?

Jospa ap toisi isälle esille että olisi kiva jos hän kertoisi mille reissuun voisi vielä tytön sitten eri kerralla.

Miksi isä tekee lomasunnitelmat pelkästään vaimon ja tämän lasten halujen mukaan jättäen yhden perheenjäsenen pois? Normaali isä olis alunperinkin tehnyt sellaiset lomasuunnitelmat, että tyttö olis päässyt mukaan. Niitä lomia kun voi suunnitella etukäteen ja räätälöidä niin että kaikille on jotain. Niin me ydinperheetkin teemme, emme me vie jokaista lasta erikseen yksityiselle lomareissulle. Ei, me vietämme loman yhdessä, periaatteella jokaiselle jotain. Ja jos tytön mukanaolo ei uudelle puolisolle sovi niin sitten tämä vie lapsensa itse laskettelemaan 24/7. Ja isä vie omansa toisaalle. Kyllä se aika luuseri-isä on joka hyysää uuden vaimon lapsia ja unohtaa omansa. Tossun alla tai sitten viis veisaa lapsestaan. On pelkkää selittelyä, miksi lapsi ei voi tulla mukaan. Lasta ei sinne mukaan haluttu. Jos olis haluttu niin asia olis järkätty. Uusi puoliso ja poikansa olisivat voineet joustaa. Veikkaan, että uusi puoliso ei halunnut tyttöä mukaan. Loma pitää viettää hänen ja hänen lastensa ehdoilla. He eivät halua joustaa. Joten se on sitten tyttö joka joustaa. Se jolla muutenkin on vähemmän kuin muilla menettää vielä lisää. Vihaksi pistää nämä etäisät jotka hyysää uuden puolison lapsia ja unohtaa omansa. Eivät ansaitse käyttää nimeä isä. Isälle omat lapset tulee aina ykkösenä. Aina.

Jos oli äidin vuoro järjestää tytön hiihtoloma ja kiusallaan keksi, että lähdekin iskän mukaan. Jos on isän vuoro, niin ansaitsee mulkvisti-pisteet. Haiskahtaa, että mitään vuoroja ei ole, vaan lähihenkilö manipuloi ja käyttää valtaa tilanteen mukaan. - No niin, nyt et pidä yhteyttä isään, ei sun tarvi mennä, kun et silloin vuonna 2018 päässyt laskettelemaan, (enkä mä päässyt bailaamaan)

Voi hyvin olla, että ap:llä on joku vakkaripano ja nyt hiihtoloman kynnyksellä alkoi haaroväliä kuumottamaan. Halusi eroon pennusta.

Vierailija kirjoitti:

Jos menevät miesten kesken niin sitten menevät. Mene sinä vaikka tytön ja uuden puolison kanssa shoppailemaan :)

Shoppailee? Sekö on jonkun mielestä hauskaa?

Omasta mielestäni ap on vain kateellinen, kun yh:na ei pysty itse järjestämään noin mukavia reissuja ja exällä pyyhkii hyvin. Ja todennäköisesti oli ap:n vuoro pitää lasta hiihtoloma, mutta kun kuuli, että exä lähtee nykyisen perheensä kanssa matkalle, mankui lastansa mukaan. Opettakoon ap itse lapsensa laskettelemaan.

Huhuu Ap , Ootteko jo mäessä poikasi kanssa ?🤔

Ap on just sellainen paikoilleen jämähtänyt  nainen, joka on elänyt koko elämänsä pompottamalla ja kontrolloimalla muita ja elämällä muiden kyljessä loisena.  Nyt kun exä onkin löytänyt tasapainoisen naisen rinnalleen ja mukavat lapsipuolet, niin tämä ap-noita hyökkää heti kiristämään ja vaatimaan. Sen sijaan, että tutkiskelisi repaleista sieluaan ja psyykettään ja yrittäisi rakentaa niistä vähistä persoonallisuutensa ja älynsä riekaleista jonkinlaisen tyydyttävän loppuelämän syyllistämättä muita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laskettelin ensimmäistä kertaa 9-vuotiaana lapissa. Ensin mentiin pari kertaa isän kanssa sellaisesta harjoittelurinteestä ja heti kun alkoi sujua mentiin isoihin rinteisiin helpoimmasta päästä. Olisikohan ollut vajaat pari tuntia mennyt niin sain mennä jo yksikseni mihin rinteeseen halusin. Että sen puolesta tuskin kokematon laskettelija niin kauheasti muita rajoittaa.

Tämä. Lapset oppivat todella nopeasti, joten jos isä ei voi tämän vertaa uhrautua, niin onhan täysi paska.

Lapsia on erilaisia.

Me laskettelemme. Keskimmäinen (tyttö 11v) ei ole kovin urheilullinen ja vaikka on toki ihanaa että hänkin tulee mukaan on se rehellisesti sanottuna aivan super-ärsyttävää kun kaikki on niin hankalaa (ankkurihissit ei käy/jos mäessä on ’paljon muita’ ei käy/vain helpoista helpoin mäki käy/yksin ei kyllä ainakaan halua laskea/kun kaatuu niin jää sinne rinteeseen murjottamaan/lasketteluopettajaa hän ei todellakaan halua jne). Lopputulos on jo useamman laskettelureissun ollut se, että minä sitten nojailen sauvoihini ja sahaan tuntikausia siellä jossain vihreässä rinteessä kun isä, vanhin tytär ja nuorempi poika nauttivat laskettelusta.

Ongelma on se, että laskettelukeskuksissa on itse asiassa aika vähän muuta tekemistä, tai ainakin se on hinnoiteltu varsin kalliiksi, eikä ole kovin mielekästä antaa tuon vähiten liikunnallisen somettaa koko kallista lomaa mökillä.

APn tapauksessa: jos AP on fiksu, vie hän tytön harjoittelemaan itse (olihan hän valmis maksamaan opettajankin, jolla tosin ratkeaa lomasta vasta ehkäpä 1h ) ja kokeilemaan onko laskettelu tytön mielestä edes kivaa. Ja antaa sen exän jatkaa omaa elämäänsä ja jatkaa itse omaa elämäänsä ja niellä harmistuksensa siitä, että hänen pitää viettää hiihtoloma oman tyttärensä kanssa. Sitten kun ollaan erottu, ja ’vastuuviikot’ jaettu ei enää myrkytetä mieltänsä (eikä lapsen mieltä) sillä, mitä se toinen vanhempi silloin tekee, kun lapsi ei hänen vastuullaan ole.

Taitaa olla tämäkin taas Ilta-Sanomien clickbait-juttu josta saadaan ensi viikolla lukea lehdestä otsikoin "Isä hylkäsi tyttärensä hiihtolomalla - vei pojat ökylomalle!"

Eihän se isyys eroon pääty. Sama kuin mieheni ilmoittaisi, että lähtee lomalle veljensä lasten kanssa, ne kun on poikia, jotka osaa lasketella ja jättäisi tyttömme kotiin. Tulisi tytölle tosi paha mieli. Pieni sydän särkyisi. Hyvä isä ottaa tytön lomalle mukaan ja opettaa hänet laskettelemaan. Sama kuin ei koskaan veisi lastaan hiihtämään, luistelemaan tai vaikka kalastamaan, kun lapsi ei sitä valmiiksi osaa. Ihmeen itsekkäitä nämä eronneet laskettelijat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laskettelin ensimmäistä kertaa 9-vuotiaana lapissa. Ensin mentiin pari kertaa isän kanssa sellaisesta harjoittelurinteestä ja heti kun alkoi sujua mentiin isoihin rinteisiin helpoimmasta päästä. Olisikohan ollut vajaat pari tuntia mennyt niin sain mennä jo yksikseni mihin rinteeseen halusin. Että sen puolesta tuskin kokematon laskettelija niin kauheasti muita rajoittaa.

Tämä. Lapset oppivat todella nopeasti, joten jos isä ei voi tämän vertaa uhrautua, niin onhan täysi paska.

Lapsia on erilaisia.

Me laskettelemme. Keskimmäinen (tyttö 11v) ei ole kovin urheilullinen ja vaikka on toki ihanaa että hänkin tulee mukaan on se rehellisesti sanottuna aivan super-ärsyttävää kun kaikki on niin hankalaa (ankkurihissit ei käy/jos mäessä on ’paljon muita’ ei käy/vain helpoista helpoin mäki käy/yksin ei kyllä ainakaan halua laskea/kun kaatuu niin jää sinne rinteeseen murjottamaan/lasketteluopettajaa hän ei todellakaan halua jne). Lopputulos on jo useamman laskettelureissun ollut se, että minä sitten nojailen sauvoihini ja sahaan tuntikausia siellä jossain vihreässä rinteessä kun isä, vanhin tytär ja nuorempi poika nauttivat laskettelusta.

Ongelma on se, että laskettelukeskuksissa on itse asiassa aika vähän muuta tekemistä, tai ainakin se on hinnoiteltu varsin kalliiksi, eikä ole kovin mielekästä antaa tuon vähiten liikunnallisen somettaa koko kallista lomaa mökillä.

APn tapauksessa: jos AP on fiksu, vie hän tytön harjoittelemaan itse (olihan hän valmis maksamaan opettajankin, jolla tosin ratkeaa lomasta vasta ehkäpä 1h ) ja kokeilemaan onko laskettelu tytön mielestä edes kivaa. Ja antaa sen exän jatkaa omaa elämäänsä ja jatkaa itse omaa elämäänsä ja niellä harmistuksensa siitä, että hänen pitää viettää hiihtoloma oman tyttärensä kanssa. Sitten kun ollaan erottu, ja ’vastuuviikot’ jaettu ei enää myrkytetä mieltänsä (eikä lapsen mieltä) sillä, mitä se toinen vanhempi silloin tekee, kun lapsi ei hänen vastuullaan ole.

Ei se vanhemmuus lopu vuoroviikoiksi. Ja 11v osaa ajatella, sekä tuntea itsensä ulkopuoliseksi jos muu perhe lähtee lomalle ja häntä ei haluta mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se isyys eroon pääty. Sama kuin mieheni ilmoittaisi, että lähtee lomalle veljensä lasten kanssa, ne kun on poikia, jotka osaa lasketella ja jättäisi tyttömme kotiin. Tulisi tytölle tosi paha mieli. Pieni sydän särkyisi. Hyvä isä ottaa tytön lomalle mukaan ja opettaa hänet laskettelemaan. Sama kuin ei koskaan veisi lastaan hiihtämään, luistelemaan tai vaikka kalastamaan, kun lapsi ei sitä valmiiksi osaa. Ihmeen itsekkäitä nämä eronneet laskettelijat.

Tässä vaan tuskin kyse oli niinkään isän ja tyttären välisestä jutusta kuin APn kiusanteosta exäänsä kohtaan. Jos ei ole isän viikko niin miksi isän pitäisi ottaa tyttö matkaan mukaan? Ja todennäköisesti sitten AP olisi kiukkuillut miten mies ei pidä kiinni viikoista ja nyt hänen lomasuunnitelmansa menivät perheelleen kun miehen piti saada raahata se tyttö Lappiin . Kun ne exät on aina niin paskoja niin niitten syyksi saa aina laittaa kaiken, ja kaikenhan pystyy aina kääntämään ja vääntämään niin, että se exä on sika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä laskettelin ensimmäistä kertaa 9-vuotiaana lapissa. Ensin mentiin pari kertaa isän kanssa sellaisesta harjoittelurinteestä ja heti kun alkoi sujua mentiin isoihin rinteisiin helpoimmasta päästä. Olisikohan ollut vajaat pari tuntia mennyt niin sain mennä jo yksikseni mihin rinteeseen halusin. Että sen puolesta tuskin kokematon laskettelija niin kauheasti muita rajoittaa.

Tämä. Lapset oppivat todella nopeasti, joten jos isä ei voi tämän vertaa uhrautua, niin onhan täysi paska.

Lapsia on erilaisia.

Me laskettelemme. Keskimmäinen (tyttö 11v) ei ole kovin urheilullinen ja vaikka on toki ihanaa että hänkin tulee mukaan on se rehellisesti sanottuna aivan super-ärsyttävää kun kaikki on niin hankalaa (ankkurihissit ei käy/jos mäessä on ’paljon muita’ ei käy/vain helpoista helpoin mäki käy/yksin ei kyllä ainakaan halua laskea/kun kaatuu niin jää sinne rinteeseen murjottamaan/lasketteluopettajaa hän ei todellakaan halua jne). Lopputulos on jo useamman laskettelureissun ollut se, että minä sitten nojailen sauvoihini ja sahaan tuntikausia siellä jossain vihreässä rinteessä kun isä, vanhin tytär ja nuorempi poika nauttivat laskettelusta.

Ongelma on se, että laskettelukeskuksissa on itse asiassa aika vähän muuta tekemistä, tai ainakin se on hinnoiteltu varsin kalliiksi, eikä ole kovin mielekästä antaa tuon vähiten liikunnallisen somettaa koko kallista lomaa mökillä.

APn tapauksessa: jos AP on fiksu, vie hän tytön harjoittelemaan itse (olihan hän valmis maksamaan opettajankin, jolla tosin ratkeaa lomasta vasta ehkäpä 1h ) ja kokeilemaan onko laskettelu tytön mielestä edes kivaa. Ja antaa sen exän jatkaa omaa elämäänsä ja jatkaa itse omaa elämäänsä ja niellä harmistuksensa siitä, että hänen pitää viettää hiihtoloma oman tyttärensä kanssa. Sitten kun ollaan erottu, ja ’vastuuviikot’ jaettu ei enää myrkytetä mieltänsä (eikä lapsen mieltä) sillä, mitä se toinen vanhempi silloin tekee, kun lapsi ei hänen vastuullaan ole.

Ei se vanhemmuus lopu vuoroviikoiksi. Ja 11v osaa ajatella, sekä tuntea itsensä ulkopuoliseksi jos muu perhe lähtee lomalle ja häntä ei haluta mukaan.

Kyllä se monessa perheessä menee just niin, että parillisten viikkojen ohjelman päättää äiti ja parittomien isä. Ja täytyyhän se nyt myös olla niin, että jos erotaan niin molemmat aikuiset saavat myös elää omaa elämäänsä ja olla uudessa parisuhteessa ja tehdä siinä ’perheessä’ asioita ihan ’sen perheen’ kesken. Ei se niinkään voi mennä, että isän on sitten pakko siirtää hiihtolomansa ensi viikkoon, että myös tuo erolapsi osuu hänen vastuulleen matkan aikana.

Kun me emme tiedä APn kertomuksen todellisia yksityiskohtia ja taustoja niin meidän on aika mahdotonta vain APn kertoman mukaan tehdä mitään objektiivista analyysia.