Eksä ei huolinut 11v tyttöämme mukaan laskettelemaa, vei kuitenkin uuden puolisonsa pojat "Ei se ole tyttöjen juttu"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen monien muiden kanssa samaa mieltä, että isä ei oo tehny mtn väärää tai epäoikeudenmukasta. Todellakin itsekin laskettelua harrastavana ymmärrän, että jos tehdään tuollainen pidempi reissu, halutaan se käyttää itse laskettelusta nauttien, ei ekakertalaista vahtien ja opastaen. 

Ja ihan oikeesti, oon ite ihan ydinperheestä ja meitä oli 4 lasta, kyllä meillä tehtiin reissuja niin että esim äiti otti yhden lapsen mukaan ja isä jäi loppujen kanssa kotiin. Tai isä lähti kahden lapsen kanssa ja loput jäi kotiin. Ei jääny kellekää traumoja :P Tästä nyt taas ihan turhaan tehään tämmönen uusperhesota, jossa vanhempi on paha lapsensa hylkääjä.

Sinä puhut taas siitä, että miten ydinperheessä asiat lapsuudessasi hoidettiin. Usko nyt, että sinun ydinperheesi asia on ihan eri kuin tämän 11v tytön poistjättäminen "uuden perheen" reissusta.

Tiätkö kun ei se tässä tapauksessa oo.. Uusperheeltä joo vaaditaan enempi monenlaista joustoo, mutta ei nyt ihan päättömäks tartte ruveta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopputulos on jo useamman laskettelureissun ollut se, että minä sitten nojailen sauvoihini ja sahaan tuntikausia siellä jossain vihreässä rinteessä kun isä, vanhin tytär ja nuorempi poika nauttivat laskettelusta.

Miksi se iskä ei tuu välillä sahaamaan ja nojailemaan sinne vihreeseen rinteeseen jotta sä pääsisit nauttimaan laskettelusta?

Mä menen sitten jossain vaiheessa, mutta Mä en voisi mennä kaikkiin mustiin mäkiin toisten nuorten kanssa + Tässä tapuksessa se ei-liikunnallinen tyttö toivoo että juuri pidempihermoinen äiti jaksaa olla hänen kanssansa, ja mulla se ei voi olla mikään ’mulla on oikeus tehdä mitä Mä haluan’ -juttu kun kuitenkin olen halunnut sen oman lapseni sinne mukaan.... mutta ymmärrän kyllä ja tyttökin ymmärtää jos isä lähtee vaikkapa pojan kanssa kahdestaan viikonlopuksi laskemaan ja hän jää vain minun äidin kanssa kotiin.

Niinkuin jo useampi täällä on kirjoittanut - ei oikeudenmukaisuus ole sitä, että kaikki saavat just tasan tarkkaan saman, ja siihen on vaarallista opettaakaan, oikeudenmukaisuus on sitä että jokainen saa kohtuudella itselleen sopivia juttuja.

Ps. Olisiko se ollut APn ja näiden exän lynkkaajien mielestä Ok, jos tuo ex olisi lähtenyt työkaverinsa Pekan ja sen poikien kanssa sinne laskemaan?

Niinpä.

Kyllä sinäkin ymmärrät, mitä eroa on työkaverilla ja uudella puolisolla.

Jep. Se ero et uudesta puolisosta ex on mustasukkanen ja vetää hernettä nenään joka asiasta mitä hänen kanssa tehään. Työkaveri taas on ihan ok. Paitsi jos se on vastakkaista sukupuolta :D

Kyllähän se niin varmaan on, että exän kanssa asuviin omiinkin lapsiin ajan myötä tulee enemmän etäisyyttä. Varsinkin, jos on uusi perhe ja siinäkin lapsia.

Kaverille käynyt näin (mies) vaikka näin minun silmin yrittänyt kiitettävästi pitää yhteyttä. Tässäkin tapauksessa tytär kyseessä. Ehkä pojan kanssa toimisi paremmin.

kaiki kirjoitti:

Eli siis jos uusperheellisenä minä + kaksi lastani sekä avomieheni lähdetään johonkin reissuun eikä oteta avomiehen lapsia mukaan tehdään lähtökohtaisesti aina väärin? En ymmärrä. Meillä osittain on myös kustannuskysymys. Minulla on ehkä varaa maksaa lasteni matkat mutta avokilla ei ehkä ole varaa maksaa itsensä lisäksi lapsia mukaan. Saanko matkustaa vain omien lasteni kanssa vai pitäisikö reissata aina vaan miehen kanssa kaksin?

Uusperhekuviot on hankalia ja on monia eri katsantokantoja. Mies tekee joskus omien lastensa kanssa juttuja (joihin minun lapset ei kuulu) ja joskus me tehdään isolla porukalla jotain mutta kyllä, voidaan tehdä pieni lomamatka kokoonpanolla minä+mies+minun lapset.

En ole koskaan ajatellut että tämä olisi jotenkin väärin. Tekeehän ne lapset sen äitinsä kanssa myös juttuja. Ja minun lapset oman isänsä. Ei se ole keneltäkään pois.

Unohdit sinä+mies+miehen lapset. Johonkin lapsiystävälliseen juttuun. Johon sinunkin lapsi haluaisi mutta ajattelisit se ei ole poikien juttu. Vaikkapa viikonloppu jossakin carting-autoilussa.  Kun et ville oo ikinä ajanu niin et aja tuonakaan viikonloppuna. Siinä ei katsos ville ole mitään väärää. Tekisitkö oikeesti noin?

Vierailija kirjoitti:

Minun lapsuuteni uusioperhe järjestely meni seuraavasti: Ei päästy lomalle me entisen perheen lapset isän ja hänen uuden puolisonsa ja heidän yhteisten lasten kanssa eikä päästy lomalle äidin ja hänen uuden puolison ja heidän yhteisten lasten kanssa. Voitte vain kaikki puolustelijat kuvitella, miltä se on lapsesta tuntunut. Nyt minulla on puolisoni kanssa yhteinen lapsi ja puolisollani on lapsi entisestä parisuhteestaan. Meillä on siis kaksi lasta ja ne molemmat on aina meidän mukana lomalla. Ja loma ja sen kustannus lasketaan sen mukaan, että meillä on kaksi lasta. Jos on lomamme aikana äidin vuoroviikko, se vaihdetaan niin, että lapsi pääsee meidän mukaan lomalle.

Sinulla on sydämen sivistystä. Onko muunlaista lopulta olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

kaiki kirjoitti:

Eli siis jos uusperheellisenä minä + kaksi lastani sekä avomieheni lähdetään johonkin reissuun eikä oteta avomiehen lapsia mukaan tehdään lähtökohtaisesti aina väärin? En ymmärrä. Meillä osittain on myös kustannuskysymys. Minulla on ehkä varaa maksaa lasteni matkat mutta avokilla ei ehkä ole varaa maksaa itsensä lisäksi lapsia mukaan. Saanko matkustaa vain omien lasteni kanssa vai pitäisikö reissata aina vaan miehen kanssa kaksin?

Uusperhekuviot on hankalia ja on monia eri katsantokantoja. Mies tekee joskus omien lastensa kanssa juttuja (joihin minun lapset ei kuulu) ja joskus me tehdään isolla porukalla jotain mutta kyllä, voidaan tehdä pieni lomamatka kokoonpanolla minä+mies+minun lapset.

En ole koskaan ajatellut että tämä olisi jotenkin väärin. Tekeehän ne lapset sen äitinsä kanssa myös juttuja. Ja minun lapset oman isänsä. Ei se ole keneltäkään pois.

 Ei ole sanottu, että ikinä ette voi matkustaa sinä+lapsesi+miehesi (ap:n tapauksessa oli kyse tytön ainoasta hiihtolomasta)

Kukaan ei ole pyytänyt sinua kustantamaan ap:n tyttären matkaa, hän itse tarjoutui kustantamaan jopa opetuksen (ap:n tapauksessa raha ei ollut poisjättämisen syynä, vaan "ei ollut tyttöjen juttu") Eikö tama syy kalskahda sinun korvaasi näin naisena?

Miten niin ainoasta hiihtolomasta? Onko sillä joku kuolemaan johtava tauti ettei ensi vuonna näe talvea ja hiihtoloma?

Kyllä, minä isänä ottaisin lapsen mukaan laskettelureissulle vaikka se ei osaisikaan lasketella. Voisihan se sillä aikaa, kun me taidokkaammat olemme mäessä,  kutoa meille vaikka villasukkia (jos siihenkään kykenee), tai kokata vaikka jotain maistuvaa ruokaa (jos ex-vaimo olisi sen verran edes viitsinyt opettaa ruoanlaittoa). Ja kyllä, olen ajatellut lapsen turvallisuutta myös, hyvät keuhkoavat av-mammat. Sulkisin oven ulkopuolelta, että lapsi pysyy turvallisesti mökin lämmössä. Me muut vilkuttaisimme heipat vielä ikkunasta katsovalle tytölle ennen kuin kaasuttaisimme autolla laskettelurinteen juurelle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, minä isänä ottaisin lapsen mukaan laskettelureissulle vaikka se ei osaisikaan lasketella. Voisihan se sillä aikaa, kun me taidokkaammat olemme mäessä,  kutoa meille vaikka villasukkia (jos siihenkään kykenee), tai kokata vaikka jotain maistuvaa ruokaa (jos ex-vaimo olisi sen verran edes viitsinyt opettaa ruoanlaittoa). Ja kyllä, olen ajatellut lapsen turvallisuutta myös, hyvät keuhkoavat av-mammat. Sulkisin oven ulkopuolelta, että lapsi pysyy turvallisesti mökin lämmössä. Me muut vilkuttaisimme heipat vielä ikkunasta katsovalle tytölle ennen kuin kaasuttaisimme autolla laskettelurinteen juurelle.

Osaatko itse kutoa villasukat? Jos osaat, mikset kudo itse? Mikset ole itse opettanut lastasi kokkaamaan vai etkö osaa? Siirryt akkojen pöydistä toiseen täysihoitoon? Surkea luuseri, ei ihme että olet joutunut kiertoon ja tuskinpa tämäkään ”onni” sulle viimeiseksi jää. Muista ehkäistä tai teetä vasektomia, tulee vähemmän harmia viattomille.

kaiki kirjoitti:

Eli siis jos uusperheellisenä minä + kaksi lastani sekä avomieheni lähdetään johonkin reissuun eikä oteta avomiehen lapsia mukaan tehdään lähtökohtaisesti aina väärin? En ymmärrä. Meillä osittain on myös kustannuskysymys. Minulla on ehkä varaa maksaa lasteni matkat mutta avokilla ei ehkä ole varaa maksaa itsensä lisäksi lapsia mukaan. Saanko matkustaa vain omien lasteni kanssa vai pitäisikö reissata aina vaan miehen kanssa kaksin?

Uusperhekuviot on hankalia ja on monia eri katsantokantoja. Mies tekee joskus omien lastensa kanssa juttuja (joihin minun lapset ei kuulu) ja joskus me tehdään isolla porukalla jotain mutta kyllä, voidaan tehdä pieni lomamatka kokoonpanolla minä+mies+minun lapset.

En ole koskaan ajatellut että tämä olisi jotenkin väärin. Tekeehän ne lapset sen äitinsä kanssa myös juttuja. Ja minun lapset oman isänsä. Ei se ole keneltäkään pois.

Köyhien ei koskaan pitäisi lisääntyä. Harmillisesti sitä kuitenkin tapahtuu.

Onko teillä vuoroviikkoratkaisu vai mikä. Meillä miehen lapsi otetaan mukaan aina silloin kun saadaan sopimaan omille viikoille muuten ei. Isommat reissut kesäloma kautena sovimme pari viikkoa etukäteen.

Meillä toimii niin, että molempien lapset otetaan mukaan ellei mennä kahdestaan.

Meillä on molemmilla, niin hyvät välit entisiin puolisoiden kanssa, että vuorojen vaihtaminen onnistuu ilman mitään draamaa.

Samoin me joustamme, että vaikka olisi mun viikko ja lapsen isä haluaa lapsen kanssa esim. Ulkomaille niin vaihdetaan sit vaan viikkoja.

Olen ajatellut, että kaikilla toimii näin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pian tyttö saa päättää tapaako toista vanhempaa lainkaan.

Joo kyllä yhen reissun takia kannattaa katkasta välit isäänsä! Ei väliä vaikka muuten olis ihan ok faija boikottiin vaan iäks!

Voin sanoa 50 vuoden elämänkokemuksella, että tuollaiset teot eivät kulje koskaan yksin. Ne nousevat laajemmista kokemuksista ja persoonanpiirteistä ja asenteista. Jos asettaa näin graavisti vaimonsa lapset omansa edelle on mies mulkvisti. Piste.

Eroperheen lapsena en voi käsittää miten jonkun mielestä aloituksen tilanne on oikein. Jos isän uusi nainen ja hänen lapsensa ovat kokeneita laskettelijoita miksei isä voinut ottaa tyttöään mukaan ja tehdä yhdessä paikan päällä jotain? Isä voi aivan hyvin opettaa tytärtä laskemaan mutta ei, kun uudet lapset, sekä isän mukavuudenhalu menevät vanhemmuuden edelle.

Saa taas pahimmassa tapauksessa joku huonommalla itsetunnolla varustettu lapsi miettiä loppuelämän miksi ei kelvannut ja miksi ei ollut riittävän hyvä. 

Ääh ei akat osaa ikinä laskea, parempi ku pysyy pois jaloista

Vierailija kirjoitti:

Eroperheen lapsena en voi käsittää miten jonkun mielestä aloituksen tilanne on oikein. Jos isän uusi nainen ja hänen lapsensa ovat kokeneita laskettelijoita miksei isä voinut ottaa tyttöään mukaan ja tehdä yhdessä paikan päällä jotain? Isä voi aivan hyvin opettaa tytärtä laskemaan mutta ei, kun uudet lapset, sekä isän mukavuudenhalu menevät vanhemmuuden edelle.

Saa taas pahimmassa tapauksessa joku huonommalla itsetunnolla varustettu lapsi miettiä loppuelämän miksi ei kelvannut ja miksi ei ollut riittävän hyvä. 

Eroperheen lapsista JOKA TAPAUKSESSA tulee rikkinäisiä ja omituisia hyypiöitä, jotka antavat pahan kiertää. Älkää menkö naimisiin jos sitten haluatte erota!

T: Onnellisen perheen lapsi

Zener kirjoitti:

Kyllähän se niin varmaan on, että exän kanssa asuviin omiinkin lapsiin ajan myötä tulee enemmän etäisyyttä. Varsinkin, jos on uusi perhe ja siinäkin lapsia.

Kaverille käynyt näin (mies) vaikka näin minun silmin yrittänyt kiitettävästi pitää yhteyttä. Tässäkin tapauksessa tytär kyseessä. Ehkä pojan kanssa toimisi paremmin.

Todellakin toimii poikien kanssa paremmin. Teini-ikäiset tai teini-ikään saapuvat tytöthän ovat turhamaisia prinsessoja, jotka varsinkin tuollaisen erotilanteen jälkeen kaikin keinoin tekevät itseään tykö ja pyrkivät kaikin keinoin omistamaan isän häiriköiden samalla kaikkia muita lähipiirin ihmisiä. En ihmettele yhtään, että lasketteluperheen isä haluaa pitää etäisyyttä duckfaceen.

Vierailija kirjoitti:

Eroperheen lapsena en voi käsittää miten jonkun mielestä aloituksen tilanne on oikein. Jos isän uusi nainen ja hänen lapsensa ovat kokeneita laskettelijoita miksei isä voinut ottaa tyttöään mukaan ja tehdä yhdessä paikan päällä jotain? Isä voi aivan hyvin opettaa tytärtä laskemaan mutta ei, kun uudet lapset, sekä isän mukavuudenhalu menevät vanhemmuuden edelle.

Saa taas pahimmassa tapauksessa joku huonommalla itsetunnolla varustettu lapsi miettiä loppuelämän miksi ei kelvannut ja miksi ei ollut riittävän hyvä. 

Jos lapsi on jo päässyt ulkomaille pari kertaa kuluneen vuoden aikana, ja ne pojat eivät ole - tai lapset otetaan lomille vuorovuosina - miettiikö lapsi silti, että miksi en kelvannut? Onko 11 v lapsi ihan oikeasti niin tyhmä?