Pitääkö kaikkien olla empaattisia?

Ei. Itse en kaipaa empatiaa esim. lääkäriltä tai asianajajalta, haluan vain saada asiani hoidettua tehokkaasti. Epäempaattiset ihmiset ovat sellaisia asiassa pysyviä, mikä usein on mielestäni plussaa.

Kuitenkin myös epäempaattisten tulee noudattaa sosiaalisia normeja eikä epäempaattisella ole oikeutta tietenkään mihinkään heitteillejättöön tai velvollisuuksien laiminlyöntiin vain siksi, että tunnetasolla ei kiinnosta.

Ymmärrän ton syyllistämisen ja miten joskus saa pahoja katseita jos ei osoita empatiaa. Mä olen kyllä empaattinen tuttuja ja läheisiä ihmisiä kohtaan, mutta tuntemattomia ja sellaisia "massoja" kohtaan en osaa. Syyllistyn esittämään joskus koska tosiaan epäempaattisuutta pidetään kusipäisyytenä ja itsekkyytenä jne negatiivisena ihmisenä.

Empaattiset ihmiset ovat yleensä ihan yhtä itsekkäitä kuin muutkin, mutta tiedostavat sen ehkä vähän heikommin tai se ilmenee erilaisina asioina. Pari tasan yhtä itsekästä mulkkua (lue: suorapuheisempaa ihmistä) seassa tekee ihan hyvää, koska näin pystymme määrittämään normittamaan empatian tiettyyn tapaan käyttäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Ei. Itse en kaipaa empatiaa esim. lääkäriltä tai asianajajalta, haluan vain saada asiani hoidettua tehokkaasti. Epäempaattiset ihmiset ovat sellaisia asiassa pysyviä, mikä usein on mielestäni plussaa.

Kuitenkin myös epäempaattisten tulee noudattaa sosiaalisia normeja eikä epäempaattisella ole oikeutta tietenkään mihinkään heitteillejättöön tai velvollisuuksien laiminlyöntiin vain siksi, että tunnetasolla ei kiinnosta.

Hyvä kommentti! Ajattelen samoin noista velvollisuuksista, en epäempaattisella tarkoita mitään ääripäätä. Mutta huomaan ajattelevani, että saisipa siltä sanalta sen negatiivisen kaiun pois, "epäempaattinen" on varmaankin 99% ihmisille negatiivinen kuvaus. Sanalle pitäisi keksiä uusi termi, ei mikään "epä"-alkuinen.

Ap

Sen verran ainakin olisi hyvä olla empatiaa, ettei toimillaan vahingoita muita. Tai vaihtoehtoisesti sen verran korkea moraali ettei niin tee, vaikka tunteiden puolesta kokisikin että on ok lyödä naapuria tai vaikka koiraakin.

No, myötätunto kanssaihmisiä kohtaan tekee kyllä yhteiselosta huomattavasti mukavampaa.

Mitään muodollista "teeskentelen nyt myötäelämistä että tolle tulee parempi mieli" EN kaipaa, vaan sitä, että ihmiset pyrkisivät edes vähän ajattelemaan asioita muidenkin näkökulmasta ja suomaan ihmisille tilaa elää ja tavoitella onnea. Pyrkivät olemaan pienten ja heikompien puolella, mistä seuraa myös suuremmassa mittakaavassa inhimillisempi ja parempi yhteiskunta ja maailma!

Myötätunto on aika tärkeä edellytys myös parisuhteessa, ystävyydessä ja vanhemmuudessa. Ilman myötätuntoa ei ole hellyyttä, toisen tukemista ja syvällistä ymmärtämistä. Ja sellainen ihminen on kyllä aika kapakala, kuka haluaisi sellaisen kanssa elää? En minä ainakaan.

Kai suurimmalla osalla on ainakin vähän empatiakykyä ja sitäkin voi treenata. Eikö sen täydellistä puutetta kutsuta jonkinlaiseksi persoonallisuushäiriöksi? Mielestäni ihmisellä on kuitenkin oikeus myös itse säädellä, kuinka paljon empaattisia piirteitään ja eleitään hän näyttää ulospäin tai toiselle ihmiselle. Tarkoitan, että on toivottavaa kohdella ihmisiä inhimillisesti, mutta on myös henkilöitä, jotka suorastaan vaativat itselleen toisten empatiaa, varsinkin nyt, kun siitä on muotia puhua joka paikassa, mutta suurenkin empatiakyvyn omaavalla ihmisellä on oikeus päättää, mihin kaikkeen jaksaa sekaantua.  

Moni on ns. empaattinen, mutta oikeasti pohjimmiltaan ihan yhtä itsekäs ja samanlainen kuin kaikki muutkin.

Jos kaadut, toivotko jonkun auttavan sinut ylös ja kysyvän, sattuiko sinuun? Ilman empatiaa kukaan ei auttaisi ketään. Empatia on myötätuntoa ja myötäelämistä, ja epäempaattinen ihminen katsoo, ettei muiden elämä ja onni kiinnosta häntä, ainoastaan oma elämä ja omat mielenkiinnon kohteet.

Kylmää, itsekästä ja aitoon yhteistyöhön kyvytöntä.

Vierailija kirjoitti:

Moni on ns. empaattinen, mutta oikeasti pohjimmiltaan ihan yhtä itsekäs ja samanlainen kuin kaikki muutkin.

Totta kai jotkut ihmiset voivat teeskennellä, mutta toisaalta moni itsekäs kusipääkin katsoo olevansa vain "virkistävän suorapuheinen" ja haluaa kuvitella, että "kaikki muutkin ajattelee kuten minä, mutta minä olen vain rehellinen". No kas kun EI AJATTELE.

Empaattinen ihminen edes pyrkii miettimään asioita muiden näkökulmasta ja katsoo, että jokaisella ihmisellä on luovuttamattomat ja yhtäläiset ihmisoikeudet. Epäempaattisen mielestä muiden ihmisten tarpeet ovat evvk ja ihmisoikeudet pitää "ansaita" olemalla hyödyksi hänelle. Epäempaattinen ihminen näkee muut ihmiset pelkän välinearvon kautta.

Pitä, paitsi narsku, jn ei pidä, ei sellaista tunnetilaa osaa. Ja on muitakin, joilla lapsuus muokannut kylmän ihmisen tunnetilan.

Ei pidä. On hyvä että on olemassa myös järki-ihmisiä kaiken sekoilun keskellä.

Jos olet epäempaattinen etkä siis juuri välitä muista ihmisistä, et viitsi auttaa tai tukea tai muutenkaan osoittaa niitä piirteitä joita empatiaksi kutsutaan, niin älä myöskään itse odota muilta hyväksyntää tai ymmärrystä.

Empaattisuus on sitä, että ymmärtää toisen tunteet ja näkökannan, vaikka ei niitä tunteita tai mielipiteitä jakaisikaan. Empaattinen ihminen ei ns. lähde toisen ihmisen tunteeseen matkaan, hän ymmärtää selvästi omien tunteiden ja toisen tunteiden rajat - kunnioittaen silti niitä toisen ihmisen tunteita ja haluten auttaa toista.

Sympatia puolestaan on sitä, että ahdistutaan kun toista ahdistaa, koetaan pahaa mieltä toisen puolesta, tai iloitaan toisen matkassa, eli aletaan elämään sitä tunnetta toisen kanssa. Sympaattinen ihminen ei kuitenkaan pysty myötätuntoon silloin kun ei voi samaistua toisen tunteisiin. Empaattinen puolestaan pystyy osoittamaan myötätuntoa silloinkin kun ei samaistu toiseen, vaikka hän ei ala itse kokeakaan sitä samaa tunnetta.

Empaattisuudesta on hyötyä lähes kaikilla elämän osa-alueilla, sympaattisyydestä ei niinkään, vaikka ehkä sitä piirrettä moni arvostaakin. Iso osa ihmisistä sekoittaa empatian sympatiaan, ja osa jotka puhuvat olevansa empaattisia ovat oikeastaan sympaattisia. Heiltä puuttuu se merkittävä kyky ymmärtää, että toisesta jokin asia voi tuntua joltain, miltä se ei itsestä tuntuisi. He osoittavat myötätuntoa vain sellaisia kohtaan, joiden kanssa ovat myötämielisiä.

Sitten varmasti osa ei ole empaattisia eikä sympaattisia. Tuli vain mieleeni, että ehkä sinäkin sekoitat empatian sympatiaan, ja voitkin olla jollain tasolla empaattinen, vaikka et koe surevasi surevan puolesta jne. Ja suomalaiset ovat taipuvaisia enemmänkin nimenomaan sympatiaan kuin empatiaan, joten älä huoli vähäempaattisuuttasi, yksin et taatusti ole.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet epäempaattinen etkä siis juuri välitä muista ihmisistä, et viitsi auttaa tai tukea tai muutenkaan osoittaa niitä piirteitä joita empatiaksi kutsutaan, niin älä myöskään itse odota muilta hyväksyntää tai ymmärrystä.

Tätä itsekin ihmettelin, hirveän ristiriitaista aloituksen kanssa.

En ole oikeastaan koskaan tavannut aidosti empaattista ihmistä. Aika kamalaa kun oikein ajattelee.

Tietenkin pitää. Se erottaa ihmisen hirviöstä.

Empaattisia käytetään hyväksi. Olen ollut kiusattujen puolella mutta kun kiusattu on päässyt ns. piireihin on alkanut kiusaamaan minua.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän ton syyllistämisen ja miten joskus saa pahoja katseita jos ei osoita empatiaa. Mä olen kyllä empaattinen tuttuja ja läheisiä ihmisiä kohtaan, mutta tuntemattomia ja sellaisia "massoja" kohtaan en osaa. Syyllistyn esittämään joskus koska tosiaan epäempaattisuutta pidetään kusipäisyytenä ja itsekkyytenä jne negatiivisena ihmisenä.

Et ole empaattinen koska empaattinen on empaattinen kaikkia kohtaan. Enpatia on tunne. Olen syvästi empaattinen mutta en osalistu keräyksiin "heikompien" hyväksi. En pistä punaiselle ristille, enkä millekkään muullekkaan. Rajat kiinni on mielipiteeni.

Empattisen ei tarvi olla tyhmä. 

Vierailija kirjoitti:

Empaattisia käytetään hyväksi. Olen ollut kiusattujen puolella mutta kun kiusattu on päässyt ns. piireihin on alkanut kiusaamaan minua.

Empaattisuus ei välttämättä ole hyvä asia kokijalleen. Ainakin tuo tuskaa mukanaan.