Lue keskustelun säännöt.
Puolisoni tyhjentää jääkaapin.
Nyt alkaa jo oikeasti pistään vihaksi. Menen kauppaan, haen tarvikkeet ja kun seuraavana päivänä alan kokkaamaan, hyvä osa niistä puuttuu. Kiva tehdä nakkikastiketta kun nakit puuttuu, kiva tehdä ruokaa kun pähkinät on syöty. Lapsille ostan pikkuiset rahkat, niitä jotka on hyvä jos kahden ruokalusikallisen kokoisia, syöty. Pieni karkkipussi perjantaina ostettu jotta lapset saa hieman herkkuja lauantaina, syöty. Fetajuustot salaattiin, katoavat noin vaan.
Ja olen sanonut, älä syö näitä, käytän ne kunnon ruokaan tai ne on lapsille.
Menen kauppaan kysyn, haluaako mehua tai limsaa itselleen, ikinä ei halua, ei karkkia ei halua ei. Ja sitten vetelee ne illalla pois. Eikä auta vaikka ostan niin paljon että riittä kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, ei, se vetää silti kaiken ja lopulta mäkisee miten mahaan sattuu tai karkit lihottaa.
Jumaliste, kaikki pitää piilottaa kuin lapselta ja silti se aloittaa iltaisin kaappien kollaamisen jos jotakin löytäisi. Perhana lapsetkin itkee kun heidänkin osuudet ahneudessaan vetää. Ikinä ei saisi mitään ostaa, mutta en halua lapsiakaan ilman hyvää silloin tällöin jättää tai kokata vaan keittoja, mitä ei pysty närkkimään.
Kun kysyn etsintäretken aikana onko nälkä, ei kuulemma ja lopettaa, kunnes taas myöhemmin aloittaa etsintä retkensä.
Miten hemmetissä mä estän tota miestä syömästä kaikkea. Ruokaa saa syödä niin paljon kun haluaa mutta se syö vaikkei ole nälkä, myöntää sen itsekin.
Kommentit (1186)
Kuka maksaa ostokset? Jos sinä maksat niin anna vaihteeksi miehen maksaa, hillitsee kummasti nälkää kun joutuu omia rahoja laittamaan niinkin turhaan kuin ruoka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap tässä hei.
Eilen illalla yritettiin taas jutella. Kerroin miten tämä ei voi jatkua ja olen huolissani miten tämä tilanne vaikuttaa lapsiin.
No... sitä samaa vaan toisteli, ei hän nyt niin paljoa syö. Tarjouduin että mitä jos kirjoitan ylös ja katsotaan kuun lopuksi kuinka paljon tavaraa menee pelkkään naposteluun.
Syytti että mitäs ostan niitä. Sanoin että lapset tarvitsevat kotiruokaa hoidon jälkeen ja joskus vähän hyvääkin. Kysyin että mitä tuumisi jos ostaisin lukittavan laatikon kaappiin, että kun himo iskee niin ei niin helposti pääse käsiksi. Olin kuulemma naurettava.
Alkoi sitten murjottamaan, ei suostunut tulemaan sänkyyn nukkumaan, katsoo vielä yhden jutun telvisiosta. Yöllä sitten heräsin kun pirpana huusi kuumeen nousemisesta ja kun hain lääkettä, ei ollut miestä sohvalla tai edes kotona. Vastasi viesteihin vasta tänään aamulla ja haluu kuulemma olla yksin.
Ette uskokaan miten raivostuttavaa. Melkein onni että lapset sairastaa... ei tarvitse murehtia hoitoon viemisistä ja hakemisista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Positiivista on kuitenkin että jättää vanukkaat syömättä.
Ap
Mikä fetissi sulla noihin vanukkaisiin on? Tai yleensäkään esiintymällä toisena ihmisenä?
Ap (ei ehkä ainoa, mutta tämän ketjun oikea)
Vierailija kirjoitti:
Trolololololo
Kyllä tämän ketjun useat komppaajat ovat osoittaneet, että ongelma voi olla hyvin tosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä hei.
Eilen illalla yritettiin taas jutella. Kerroin miten tämä ei voi jatkua ja olen huolissani miten tämä tilanne vaikuttaa lapsiin.
No... sitä samaa vaan toisteli, ei hän nyt niin paljoa syö. Tarjouduin että mitä jos kirjoitan ylös ja katsotaan kuun lopuksi kuinka paljon tavaraa menee pelkkään naposteluun.
Syytti että mitäs ostan niitä. Sanoin että lapset tarvitsevat kotiruokaa hoidon jälkeen ja joskus vähän hyvääkin. Kysyin että mitä tuumisi jos ostaisin lukittavan laatikon kaappiin, että kun himo iskee niin ei niin helposti pääse käsiksi. Olin kuulemma naurettava.
Alkoi sitten murjottamaan, ei suostunut tulemaan sänkyyn nukkumaan, katsoo vielä yhden jutun telvisiosta. Yöllä sitten heräsin kun pirpana huusi kuumeen nousemisesta ja kun hain lääkettä, ei ollut miestä sohvalla tai edes kotona. Vastasi viesteihin vasta tänään aamulla ja haluu kuulemma olla yksin.
Ette uskokaan miten raivostuttavaa. Melkein onni että lapset sairastaa... ei tarvitse murehtia hoitoon viemisistä ja hakemisista.
Ap
Miehen muukin käytös on siis törkeää ja alistavaa vallankäyttöä. Miten ihmeessä et näe sitä?
Ja sun ei pitänyt taas keskustella rauhallisesti itselleen vaan iskeä nyrkin pöytään.
Alkaa tosin kuulostaa siltä, että jos oikeasti alat pitää puolia ei, tuo mies saattaa käydä jopa fyysisesti väkivaltaiseksi.
Paras vain erota. Ruoka ei ole ongelma vaan miehen henkinen väkivalta.
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä hei.
Eilen illalla yritettiin taas jutella. Kerroin miten tämä ei voi jatkua ja olen huolissani miten tämä tilanne vaikuttaa lapsiin.
No... sitä samaa vaan toisteli, ei hän nyt niin paljoa syö. Tarjouduin että mitä jos kirjoitan ylös ja katsotaan kuun lopuksi kuinka paljon tavaraa menee pelkkään naposteluun.
Syytti että mitäs ostan niitä. Sanoin että lapset tarvitsevat kotiruokaa hoidon jälkeen ja joskus vähän hyvääkin. Kysyin että mitä tuumisi jos ostaisin lukittavan laatikon kaappiin, että kun himo iskee niin ei niin helposti pääse käsiksi. Olin kuulemma naurettava.
Alkoi sitten murjottamaan, ei suostunut tulemaan sänkyyn nukkumaan, katsoo vielä yhden jutun telvisiosta. Yöllä sitten heräsin kun pirpana huusi kuumeen nousemisesta ja kun hain lääkettä, ei ollut miestä sohvalla tai edes kotona. Vastasi viesteihin vasta tänään aamulla ja haluu kuulemma olla yksin.
Ette uskokaan miten raivostuttavaa. Melkein onni että lapset sairastaa... ei tarvitse murehtia hoitoon viemisistä ja hakemisista.
Ap
Kyllähän tuossa aika paha kuvio on. Kieltää (ei syö), syyttää (mitä ostat), häpäisee (olet naurettava).... ja mykkäkoulu osoittaa ongelman ytimen: vallankäytön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin. Olisin voinut ennustaa tuon keskustelun tuloksen. Jos mies prosessoi nyt keskustelun tuloksen ja tietty ensin että ei kelpaa ja on huono ihminen ja haluaa olla yksin niin miksi ap raivoaa? Selitätkö miksi sinä raivoat? Kai ymmärrät että asian vieminen miehen kaaliin ei ole nips naps sormien napsautus.
Ehdotan edelleen ettet enää keskustele tilannetta umpikujaan kun et tiedä miten käsitellä tilanne. Tee jotain konkreettista kuten keittoruokakuukausi ja pidä suusi kiinni älä syyllistä enää miestäsi ellet tähtää avioeroon.
Ei voi kauhalla vaatia jos on lusikalla annettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä hei.
Eilen illalla yritettiin taas jutella. Kerroin miten tämä ei voi jatkua ja olen huolissani miten tämä tilanne vaikuttaa lapsiin.
No... sitä samaa vaan toisteli, ei hän nyt niin paljoa syö. Tarjouduin että mitä jos kirjoitan ylös ja katsotaan kuun lopuksi kuinka paljon tavaraa menee pelkkään naposteluun.
Syytti että mitäs ostan niitä. Sanoin että lapset tarvitsevat kotiruokaa hoidon jälkeen ja joskus vähän hyvääkin. Kysyin että mitä tuumisi jos ostaisin lukittavan laatikon kaappiin, että kun himo iskee niin ei niin helposti pääse käsiksi. Olin kuulemma naurettava.
Alkoi sitten murjottamaan, ei suostunut tulemaan sänkyyn nukkumaan, katsoo vielä yhden jutun telvisiosta. Yöllä sitten heräsin kun pirpana huusi kuumeen nousemisesta ja kun hain lääkettä, ei ollut miestä sohvalla tai edes kotona. Vastasi viesteihin vasta tänään aamulla ja haluu kuulemma olla yksin.
Ette uskokaan miten raivostuttavaa. Melkein onni että lapset sairastaa... ei tarvitse murehtia hoitoon viemisistä ja hakemisista.
Ap
Kyllähän tuossa aika paha kuvio on. Kieltää (ei syö), syyttää (mitä ostat), häpäisee (olet naurettava).... ja mykkäkoulu osoittaa ongelman ytimen: vallankäytön.
Juuri näin.
Tämä ketju on esimerkki henkisestä väkivallasta parisuhteessa. Sitä on joskus vaikea tunnistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä hei.
Eilen illalla yritettiin taas jutella. Kerroin miten tämä ei voi jatkua ja olen huolissani miten tämä tilanne vaikuttaa lapsiin.
No... sitä samaa vaan toisteli, ei hän nyt niin paljoa syö. Tarjouduin että mitä jos kirjoitan ylös ja katsotaan kuun lopuksi kuinka paljon tavaraa menee pelkkään naposteluun.
Syytti että mitäs ostan niitä. Sanoin että lapset tarvitsevat kotiruokaa hoidon jälkeen ja joskus vähän hyvääkin. Kysyin että mitä tuumisi jos ostaisin lukittavan laatikon kaappiin, että kun himo iskee niin ei niin helposti pääse käsiksi. Olin kuulemma naurettava.
Alkoi sitten murjottamaan, ei suostunut tulemaan sänkyyn nukkumaan, katsoo vielä yhden jutun telvisiosta. Yöllä sitten heräsin kun pirpana huusi kuumeen nousemisesta ja kun hain lääkettä, ei ollut miestä sohvalla tai edes kotona. Vastasi viesteihin vasta tänään aamulla ja haluu kuulemma olla yksin.
Ette uskokaan miten raivostuttavaa. Melkein onni että lapset sairastaa... ei tarvitse murehtia hoitoon viemisistä ja hakemisista.
Ap
Alan jo toivoa että tämä on trolli, niin samoja asioita hoettu täällä eikä mitään asian eteen tehdä. Valitettavasti ainakin tämän ketjun vastaukset ovat osoittaneet, että ongelma tuntuu olevan valitettavan yleinen useammassa taloudessa. Surullista.
Juttelu ei enää tuommoisen kanssa auta - johan sen hänen toiminta osoittaa. Ei kuule kauniita pyyntöjä, ei noudata käskyjä vaan syyllistää. Sinä yrität tehdä mukavia kompromisseja mutta ukko onnistuu pitämään narut käsissä teatterin, murjotuksen ja manipuloinnin avulla (syyttely, vähättely jne.) Miksi lähdet tuohon leikkiin mukaan? Joudut aikuiselle ihmiselle selittämään, että lapset tarvitsevat ruokaa hoidon jälkeen... ihan oikeasti?
Tuo pelleily ei lopu niin kauan kuin sinä annat sen jatkua. Ei auta pyynnöt että tämän on loputtava, sinun on tuo lopetettava. Miehestä ei tässä aikuiseksi ole. Ukko murjottaa, mitä sitten? Jos ei ole kiinnostunut osallistumaan yhteisen talouden ylläpitoon tai keskustelemaan asioista niin voit ystävällisesti kertoa, missä se ovi on. Mitä oikein pelkäät kun annat tuommoisen jatkua?
Paskat henkistä väkivaltaa vaan toinen ahmii ja toinen lässyttää - näitä pareja on pilvin pimein :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran ei ole väli', mitä suuhunsa pistää, niin hanki sille valikoima tutteja, joita voi imeä lutkuttaa mielin määrin. Mieshän on ihan infantiilin tasolle jäänyt kakara.
Toinen vaihtoehto on sitten tietysti kahden jääkaapin systeemi: lukolliseen kaikki ne tarvikkeet, jotka on varattu perheen ruuaksi ja toiseen sitten miehelle mättöä: halvinta makkaraa ja juustoa ym. Tai sitten vain levite rasia kaappiin ja kuivaa leipää leipälaatikkoon. Ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Alan jo toivoa että tämä on trolli, niin samoja asioita hoettu täällä eikä mitään asian eteen tehdä.
Keskustelu on vasta aloitettu. Ap on kyllä tehnyt asialle jotain jo keskustelemalla. Kun se ei riitä, hän haluaa miettiä asiaa täällä. Eivät ne asiat päivässä kotona muutu, mutta ei se tarkoita sitä että "ei mitään tehdä".
Kirjoitin jossain vaiheessa ketjuun, että itse aikanani luulin miehen olevan hyvä mies, ja tunnistin vasta av-mammojen avustuksella henkisen väkivallan kuvion.
Meillä ongelma oli eri, se mies oli pieniruokainen, mutta voin ennustaa kuvion olevan seuraava:
Ap nostaa kissan pöydälle ja uhkaa lukoilla tai jollain. Mies syyttää ap:ta ylireagoinnista ja vainoharhaisuudesta. Ap hämmentyy ja miettii, onkohan asia sittenkin niin. Mies on hetken kunnolla eikä ahmi.
Sitten ahminen taas alkaa. Ap kerää voimansa ja toteuttaa uhkauksensa. Mies syyllistää kovin ottein ap:ta ja vierittää syyn ap:n niskoille. Ap kuulee olevansa huono ihminen.
Jos ap ei taivu, niin mies alkaa uhkailemaan. Ehkä uhkaa lopettaa yhteisen tilin, tai ruoan maksamisen ta jopa erolla.
Ap - jos kuvio kovenee tuolla tavalla, niin tiedät olevasi henkisen väkivallan uhri. Jos et sitä ole, niin mies pahoittelee ja yrittää löytää kompromissia.
"Alan jo toivoa että tämä on trolli, niin samoja asioita hoettu täällä eikä mitään asian eteen tehdä. Valitettavasti ainakin tämän ketjun vastaukset ovat osoittaneet, että ongelma tuntuu olevan valitettavan yleinen useammassa taloudessa. Surullista."
Fiksu kommentti, trollihan tämä koska ei tee mitään konkreettista vaan antaa asian velloa. Joskus asiasta on hyödyllistä keskustella koska ei niin väliä aloittajasta ja hänen tarkoitusperistään vaan kommentoijien kokemukset ja ajatukset ovat se idis koko jutussa ja aloittaja unohtuu, keskustelu on hyvää.
En minäkään usko tähän, aloittajaa kiinnostaa miten ihmiset reagoisivat tilanteeseen. Ap ei toisaalta ole tarpeeksi sympaattinen hahmo, että häntä haluttaisiin auttaa. Roolihahmoissa vähän kehittelemistä, miten he reagoisivat. Aihe on ihan ok muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alan jo toivoa että tämä on trolli, niin samoja asioita hoettu täällä eikä mitään asian eteen tehdä.
Keskustelu on vasta aloitettu. Ap on kyllä tehnyt asialle jotain jo keskustelemalla. Kun se ei riitä, hän haluaa miettiä asiaa täällä. Eivät ne asiat päivässä kotona muutu, mutta ei se tarkoita sitä että "ei mitään tehdä".
Aloituksesta päätellen asiasta on kyllä keskusteltu, kauniisti, kompormisseja ehdottaen, käskevästi ja varmaan anellen. Kuinka pitkälle pitää jatkaa vain keskustelulla kun lapset kulkee itkien isin perässä, ettei isi söisi heidän eväitä? Kyllä tässä vaiheessa on jo erittäin asiallista kannustaa AP:ta konkreettisiin tekoihin. Tuntuu, että tässä pelätään enemmän ukon mielipahaa kuin ajatellaan lasten hyvinvointia, jos tilanteen annetaan vain jatkua omalla painollaan.
Ketju on trollausta alusta loppuun. Trollit alapeukuttaa.