Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sukset ristiin lapsen kaverin vanhempien kanssa
19.02.2018 |
Lapsillani on ystävä, jota he nykyään näkevät harvoin, kun ystävä siirtyi päiväkodista kauemmas eskariin ja asuvat melko kaukana. Silloin tällöin ollaan pystytty järjestämään tapaamisia, joita lapset kovasti odottavat. Lapset ovat 5- ja 6-vuotiaita.
Eilen oli taas tapaaminen, kun olin pyytänyt lasten kaveria mukaan elokuviin. Kaikille sopivan ajankohdan löytymiseen kesti muutama viikko, ja lapset odottivat tapaamista täpinöissään. Oli valmistauduttu: Toinen oli tehnyt pienen lahjan, kumpikaan ei ottanut suklaata leffaevääksi, ettei allergiselle kaverille tulisi paha mieli. Elokuva alkoi 12.00, ja tapaamisajaksi kaverin äiti ilmoitti leffateatterin aulan klo 11.30 - hyvissä ajoin ennen elokuvan alkua, mutta sopi se meille. Ehtiipähän käydä vessassa ja ostaa eväät. Liput olin ostanut etukäteen. Elokuvan oli tarkoitus viedä lapset vielä leikkimään ja syömään.
11.40 Kaveri ei ollut vielä saapunut paikalle. Soitin kaverin äidille, joka ei vastannut. Lähetin äidille viestin, mitä evästä kaveri haluaisi elokuviin.
11.50 Lähetin viestin, että ostin lasteni tietojen perusteella kaverille popcornia ja limsaa.
11.58 Lähetin viestin, että meidän pitää mennä kohta sisälle ja että jätän kaverin lipun ovimiehelle.
11.59 Lähetin viestin, missä istumme. Sanoin, että ehkä henkilökunta voi auttaa kaverin vielä sisälle tai voin itsekin tulla hakemaan, tosin vähän vaikeaa salin keskeltä.
Lapset olivat hämmentyneitä ja toista itketti. Selitin, että on tullut este ja kaveri pääsee sitten myöhemmin isosiskonsa kanssa katsomaan leffan ja hekin varmaan tapaavat kaverin pian. Ehkä leffan jälkeen, kun mennään syömään tai joku toinen kerta. Itsellänikin oli vaikea keskittyä aluksi elokuvaan, kun piti tarkistella vaivihkaa puhelimesta, onko kaveri saapunut. Kaveri ei ollut odottamassa elokuvan jälkeen.
Kotiin päästyä kaverin äiti sitten viimein soitti. Olisin kuvitellut, että selittääkseen ja pyytääkseen anteeksi. Itse olisin samassa tilanteessa pahoitellut kovasti. Kaverin äiti olikin kovin vihainen, kun emme olleet odottaneet kaveria, joka oli kuulemma myöhemmin sitten tullut isänsä kanssa paikalle ja joutunut pettymään. Tätä isää en ole koskaan edes tavannut eikä meillä ole toistemme numeroita. Äidillä taas ei ollut ollut puhelinta mukana, koska oli töissä. Olin luullut, että hän toisi kaverin. Joka tapauksessa olihan äidillä viestit kellonaikoineen, että olin odottanut viimeiseen saakka. Lisäksi itse sopimastaan ajasta he olivat myöhässä vähintään puoli tuntia. En tiedä, tulivatko juuri tuolloin elokuvan alkaessa teatteriin vai vielä myöhemmin. Ymmärrän, että äiti on lapsensa puolesta harmissaan, mutta en mielestäni toiminut väärin. Eivät ilmeisesti hekään, vaikka äiti olisi voinut antaa isälle numeroni ja minulle isän numeron tai isä olisi voinut soittaa äidin töihin tms. Tai äiti voisi äkäillä miehelleen eikä meille. Ajattelisin, että samassa tilanteessa olisin myös tarjoutunut maksamaan lapseni lipun ja leffaeväät, yhteensä lähemmäs 20 e. Olisin kylläkin vastannut tarjoukseen, ettei tarvitse, koska olisin ne tarjonnut siinäkin tapauksessa, että kaveri olisi tullut paikalle. Ei kuitenkaan tällaista ehdotusta tai sitä anteeksipyyntöä, vain valitusta siitä, kun lapsi ja mies joutuivat tulemaan paikalle turhaan ja että nähdään ehkä taas joskus. Itse kykenin vain pahoittelemaan huonoa tuuria yleisesti ja selittelemään, että meidän piti mennä sisälle elokuvan alkaessa mutta olin selittänyt tilanteen henkilökunnalle ja jättänyt lipun.
Aika korjaa vai miten? Hän ei ole oma kaverini, joten voisin antaa muuten olla, mutta lapsia harmittaisi menettää kaveri.
Sainpa ainakin nyt purettua turhautumiseni tilanteeseen.
Kommentit (25)
Äh ja pöh! Anna olla! Ei tuon ikäiset tarvitse mitään läheistä kaveria, kaverisuhteita ehtii muodostamaan sitten koulussakin. Naurettavaa pilkunviilaamista tuo viestisi. Kyllä,- kaverin äiti oli tahditon ja mogasi, eikä edes itse tajua sitä. Itse en tuollaiseen olisi enään missään tekemisissä. Yksi ohari riittää. Mutta miksi pitää väkisin pitää yllä jotain kaverisuhteita pikkulasten kanssa? Anna lasten löytää omat kaverit, sitten kun ovat tarpeeksi isoja ylläpitääkseen suhteita puhelimitse. Yrität ihan liikaa. Ja miksi olet niin nössö, että et uskaltanut valitta että he olivat puoli tuntia myöhässä ja pilasivat sinun lastesi päivän?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina toi raha mielessä näissä... että nyt pitäisi parikymppiä heittää. Onko täällä erityisen köyhiä, kun tuntuu, että tuttavapiirissä ei tulisi juuri kustannukset mieleenkään.
Lapsille selität parhain päin, että väärinkäsitys. Vanhemmille selität kantasi selkeästi ja sanot, ettet ollut vastuussa tapahtuneesta, vaan toimit täysin kuin oli sovittu.
Jos ei kelpaa, niin ei voi mitään. Sitten ette vain enää ole yhteydessä. Ikävä lapsille, mutta sattuu elämäss pahempaakin.
Ehkä kyse on väärinymmärryksestä? Inhottavaa tuollainen, mutta mahdollista. Jos äiti tosiaan oli töissä ja isä oli ymmärtänyt kellonajan väärin? Jutelkaa vielä uudestaan. Luulen, että selitys on ihan yksinkertainen.
Lasten suhteet eivät nyt näytä olevan samalla tärkeitä tässä tuttavaperheessä kuin teillä.
Eli eivät suhtautuneet asiaan kovin suurella merkitysarvolla. Tulivat kuitenkin paikalle, ehkä suurenkin järjestelyn kautta ja pettyivät kun menikin pieleen. Lapsikin saattoi kiukutella asiasta.
Ikävä juttu, mutta ei kovin suuri elämänmenossa. Näitä sattuu. Liian suuren painoarvon nyt laitat koko asialle. Kyllä lapset tuosta selviävät, jos vain itse selviät.
Tuo parikymppiä minuakin nauratti. Siihenkö tämä "ystävyys" nyt kaatuu?
Järjestäkää uusi leffapäivä teillä kotona. Ymmärrän että ärsyttää, ärsyttäisi minuakin, mutta tuonkin ikäisille lapsille kaverit ovat tärkeitä, joten yrittäisin vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Inhottavaa :( Onko aiemmin ollut samanlaista säätöä?
Ei niin samanlaista, että olisi jäänyt mieleen. Tarkistin viestihistorian, josta hoksasin, että kotitapaamiset on menneet hyvin ja kodin ulkopuolisia ei ole ollut kovin monta ja ne ovat menneet lähinnä tuurilla ookoosti. Eli yhden kerran oli viemässä lapsia jonnekin eikä sitten hänestä kuulunutkaan mitään, mutta silloin ei oltu ehditty sopia kellonaikoja eikä kertoa lapsille. Toisen kerran vei lapset elokuviin ja jälkeenpäin ilmeni, ettei ollut itse jäänyt paikalle, vaan lapsenvahtina oli 10-vuotias sisko. Tämä oli siis hyvä kysymys, koska tajusin tästä, että kannattaa mieluummin vastedes hoitaa tapaamiset kotona tai niin, että me hoidamme aktiviteetit ja noudot/viennit.
Vierailija kirjoitti:
Äh ja pöh! Anna olla! Ei tuon ikäiset tarvitse mitään läheistä kaveria, kaverisuhteita ehtii muodostamaan sitten koulussakin. Naurettavaa pilkunviilaamista tuo viestisi. Kyllä,- kaverin äiti oli tahditon ja mogasi, eikä edes itse tajua sitä. Itse en tuollaiseen olisi enään missään tekemisissä. Yksi ohari riittää. Mutta miksi pitää väkisin pitää yllä jotain kaverisuhteita pikkulasten kanssa? Anna lasten löytää omat kaverit, sitten kun ovat tarpeeksi isoja ylläpitääkseen suhteita puhelimitse. Yrität ihan liikaa. Ja miksi olet niin nössö, että et uskaltanut valitta että he olivat puoli tuntia myöhässä ja pilasivat sinun lastesi päivän?
Tämä kaveri on ihan lasten itse hankkima kaveri ja suorastaan poikkeuksellisen mukava ja hyväkäytöksinen. En halunnut valittaa lasten kuullen kaverin äidille. He olisivat joutuneet välikäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina toi raha mielessä näissä... että nyt pitäisi parikymppiä heittää. Onko täällä erityisen köyhiä, kun tuntuu, että tuttavapiirissä ei tulisi juuri kustannukset mieleenkään.
Lapsille selität parhain päin, että väärinkäsitys. Vanhemmille selität kantasi selkeästi ja sanot, ettet ollut vastuussa tapahtuneesta, vaan toimit täysin kuin oli sovittu.
Jos ei kelpaa, niin ei voi mitään. Sitten ette vain enää ole yhteydessä. Ikävä lapsille, mutta sattuu elämäss pahempaakin.
Mitä rahaan tulee, niin tarkoitin vain, että itse oharoineena olisin pahoitellut ja tarjoutunut maksamaan kustannukset. Ja jos hän olisi näin tehnyt, niin olisin sanonut, ettei tietenkään tarvitse. Vaikka itse asiassa minulle se on aika iso raha. Joka tapauksessa olin jo budjetoinut sen leffapäivään. Tämä siis selvennykseksi. Muuten pätevät neuvot, kiitos.
Aikoinaan lapsella oli kaveri, jonka äidin kanssa sovittiin uimahallikäynnistä, luistelusta ym.
Tulivat aina n. tunnin myöhässä. Aluksi odoteltiin, mutta sitten vain rupesin ilmoittamaan, että olemme menossa huomenna uimaan klo 13.00. Tulkaa mukaan.
Jos eivät tulleet, niin menimme sisään juuri sovittuna aikoina. Pari kertaa kävi, niin, että olimme jo lähdössä kun tulivat vasta sisään.
"Ettekö vielä voisi jäädä, kun vasta tultiin". Sanoin, että emme, meillä oli tämä aikataulu.
Asia eteni niin, että oppivat tulemaan sovitusti. Olihan se lapselle aina iso pettymys, kun kaveri lähtikin pois. Omalle en edes kertonut, että mahdollisesti kaveri tulee eli se oli vain positiivinen yllätys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kyse on väärinymmärryksestä? Inhottavaa tuollainen, mutta mahdollista. Jos äiti tosiaan oli töissä ja isä oli ymmärtänyt kellonajan väärin? Jutelkaa vielä uudestaan. Luulen, että selitys on ihan yksinkertainen.
Varmaan olikin, mutta miksi suuttui minulle? Viesteissä oli kellonajat, että odotin viimeiseen asti. Ehkä ei lukenut niitä, vaan heti suivaantuneena soitti, kun kuuli minun tehneen oharit hänen lapselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten suhteet eivät nyt näytä olevan samalla tärkeitä tässä tuttavaperheessä kuin teillä.
Eli eivät suhtautuneet asiaan kovin suurella merkitysarvolla. Tulivat kuitenkin paikalle, ehkä suurenkin järjestelyn kautta ja pettyivät kun menikin pieleen. Lapsikin saattoi kiukutella asiasta.
Ikävä juttu, mutta ei kovin suuri elämänmenossa. Näitä sattuu. Liian suuren painoarvon nyt laitat koko asialle. Kyllä lapset tuosta selviävät, jos vain itse selviät.
Tuo parikymppiä minuakin nauratti. Siihenkö tämä "ystävyys" nyt kaatuu?
Äh, en siis ole rahaa vailla enkä olisi sitä vastaanottanut. Tarkoitin, että itse olisin samassa tilanteessa pahoitellut kovasti, joten olin äimistynyt, kun kuulinkin syytöksiä. Varmasti lapsi olikin pettynyt. Se omaakin lastani itketti, kun kaveri ei nyt nähnytkään filmiä. Lohdutin siksi, että varmasti näkee myöhemmin siskonsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Järjestäkää uusi leffapäivä teillä kotona. Ymmärrän että ärsyttää, ärsyttäisi minuakin, mutta tuonkin ikäisille lapsille kaverit ovat tärkeitä, joten yrittäisin vielä.
Hyvä idea! Ehdotan tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin se lippu sillä ovimiehellä. Eikö sitten antanut sitä?
Kaikki viestini oli lähetetty äidille, joka olikin töissä eikä saanut viestejä. Isällä ei siis ollut aavistustakaan, että lippu oli odottamassa. Isä ei edes tiedä, miltä näytämme. Isä siis ilmeisesti toi lapsen, lapsi sanoi, ettemme ole siellä, ja he lähtivät pois.
Eväitä elokuviin? Siis oikeasti lapset ei kalta istua tuntia syömättä jotain?
Enkä ymmärrä sitäkään, miksi lippu jätettiin jollekin ovimiehelle. Olen ollut töissä elokuvateatterissa ja siellä ohjeena on selkeästi jättää lippu kassalle tunnistetietojen kera, ovimies kun saattaa myöhästelijä tullessa paikalle olla jo salin 6 ovella salin 3 sijaan.
Ja sekin vielä, että oikein oli lahja mukana! Miten lasten kaveruussuhteet ikinä voi säilyä, jos kaveruudesta tehdään noin iso numero?
No joo, voihan tämä keskusteluni kuulostaa tylsäältä niuhottamiselta. Mielenkiintoisempi olisi yleinen keskustelu siitä, miten vaikea on löytää lapsi-vanhempi-pari, jonka kanssa kaikki sujuisi: molemmat lapset tykkäisivät toisistaan ja samoin molemmat vanhemmat.
Jos sattuukin joskus löytämään jonkun vanhemman, jonka kanssa juttu sujuu, niin sitten se lapsi onkin sellainen, joka tönii tai heittää hiekkaa silmiin. Varmaan teillä olisi aiheesta parempiakin juttuja. Onko liian myöhäistä vaihtaa aihetta vai pitäisikö aloittaa uusi?
"I used to like people more, but now I have children and that changes your life in a lot of ways. Like you spend time with people you never would have chosen to spend time with, not in a million years. I spend whole days with people, I'm like, 'I never would have hung out with you. I didn't choose you. Our children chose each other based on no criteria by the way. They're the same size. They don't care who they make me hang out with.'" - Louis C.K.
Vierailija kirjoitti:
Eväitä elokuviin? Siis oikeasti lapset ei kalta istua tuntia syömättä jotain?
Enkä ymmärrä sitäkään, miksi lippu jätettiin jollekin ovimiehelle. Olen ollut töissä elokuvateatterissa ja siellä ohjeena on selkeästi jättää lippu kassalle tunnistetietojen kera, ovimies kun saattaa myöhästelijä tullessa paikalle olla jo salin 6 ovella salin 3 sijaan.
Ja sekin vielä, että oikein oli lahja mukana! Miten lasten kaveruussuhteet ikinä voi säilyä, jos kaveruudesta tehdään noin iso numero?
Eväät, siis juoma ja popcorn/karkkia. Ei välttämättömyys, mutta monen lapsen ja aikuisenkin mielestä mukava tapa.
Lahja = joku lapsen askartelema koru tms. Heillä on tapana. Ei ollut minun ideani enkä edes nähnyt, mikä se oli. Turha yksityiskohta tarinassa, mutta lasta siis harmitti sekin, kun ei saanut antaa sitä. Heillä on kuulemma tapana antaa toisilleen sellaisia.
Kysyin henkilökunnalta neuvoa ja he ehdottivat näin. Saleja oli sillä hetkellä käytössä nähdääkseni yksi. Muutenkaan siellä ei ole montaa.
No, miksi väkisin yrittää ylläpitää kaverisuhdettta. Kaverit tulee ja menee. Uusia löytyy varmasti. Anna olla ja älä ota enää yhteyttä
Valita sinne teatteriin, siellä ei huomattu sitä lasta, jolla oli lippu ja tuli myöhässä paikalle. Jos te olitte sopineet menettelytavan, niin heillä on siitä myös valvonta.
Minusta teet itsestäsi liikaa numeroa, et huomio että se toinen lapsi palasi teatterista, näkemättä elokuvaa tai ystävää. Mitä jos sinun lapsi olisi ollut tuossa? Ihan kurjaa tuokin on. Minusta tässä on turha väittää että toinen perhe teki väärin.
Ei kaikilla ole työ, jossa kuulee kun puhelin soi, ei voi aina vastata. Puhelin saattaa olla vaatekaapissa tai se on saattanut jäädä kokonaan kotiin? Te saitte tiedon, että lapsi myöhästyy. Sovitte teatterin henkilökunnan kanssa että lapsi tulee saliin -he tässä mokasivat. Valita sinne teatteriin.
Ps. lopeta ostamasta muille, ihan suotta ostat toisen lapselle omat eväät.
Alue: Aihe vapaa
Inhottavaa :( Onko aiemmin ollut samanlaista säätöä?