Mikä sinua ihmetytti tai ärsytti kouluaikanasi opettajien tms. henkilökunnan toiminnassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen hiukan ärsyttävä piirre joissakin opettajissa oli se, että jos jotkut oppilaat talvisin valittivat, että ulos ei halua välitunnilla mennä, kun siellä on liian kylmä (esim 17 astetta pakkasta), näiden opettajien kommentit oli aina jotain tyyliin "SItä varten on pipoja ja lakkeja ja hanskoja".  Onhan se tuollaisia helppo sanoa, kun itse menee samaksi ajaksi opettajanhuoneeseen juomaan kahvia ja puhumaan mukavia. Sinäsä hauskaa, että samat opettajat itse myöhemmin sanoivat, etteivät viitsi mennä ulos, kun siellä on liian kylmä.

Minua taas opettajana ärsyttää se, että oppilaat kuvittelevat opettajien ja oppilaiden olevan jotenkin tasa-arvoisia (no ihmisinä kyllä mutta emme asemaltamme).

Opettajat ovat aikoinaan myös lapsina ja nuorina palvelleet ulkona välituntinsa.

palvelleet = palelleet

Itse muistan monia tilanteita. Erään kerran meille oli yläkoulussa niin iso luokka, että se jaettiin kahdelle opettajalla parissa aineessa. Kuitenkin tämä jako ei mennyt mitenkään aakkosjärjestyksessä vaan ihan miten sattuu ja asiaa miettiessä huomasin, että sattumalta kaikki vähän hiljaisemmat oppilaat sekä sitten ne luokan häirikköpojat olivat valikoituneet tähän omaan ryhmääni. Itsekin olin hiljaisempi. Sitten ne puheliaat sekä muutenkin sellaiset todella hyvät oppilaat jäivät siihen "pääopettajan" ryhmään. Jotenkin uskon, että hän ihan tahallaan jätti ne suosikkinsa siihen omaan ryhmäänsä. Jako kun meni niin että siinä ei ollut mitään järkeä. No, tämä oli vaan kiva asia ja tämä toinen opettaja mukava. 

Minua ollaan myös arvosteltu siitä, että pitäisi olla rohkeampi ja sanottu jos olen kertonut jonkun esityksen jännittävän, että eihän siinä ole mitään jännittävää ja miksi jännität yms. Myöhemmin opettaja suuttui kun pidin esitelmän vaan hänelle ja sanoi, että kyllä sen olisi pitänyt pitää muillekin. Joskus myös, kun pidin esitystä niin opettaja ei kuunnellut lainkaan ja kysyi jälkeen päin mitä olinkaan puhunut. Meillekin vielä sellainen luokka, jossa vaikeaa esittää mitään, kun aina joku kommentoi kesken kaiken tai häiritsi. Moni pelkäsi esiintymisiä paljon.

Pahinta varmaan oli silti se, että opettajat monesti kehuivat niitä oppilaita, jotka kiusasivat muita. Se tuntui pahalta, kun he olivat opettajien mielestä rohkeita ja hyviä muutenkin ja todellisuus oli eri. Joskus eräs opettaja halasi kiusaajiani ja sanoi, että tulee niin ikävä heitä ja silloin teki mieli oikeasta sanoa, että oletko noin sokea. Minua on myös opettajat kiusanneet. Toiset saivat tulla myöhässä ja itse menit kerran niin opettaja oikeasti käyttäytyi todella ikävästi minua kohtaan pitkään sen jälkeen. Opettajat myös todistaneet sitä, että muut pilkkaavat minua ja kukaan ei ole puuttunut.

Minua ollaan siis todella haukuttu niin paljon myös heidän kuullensa. Joskus opettajat myös kommentoineet jotain asiotonta ja eräs nauroi, kun tärisin esitystä pidettäessä. Eräs kävi katsomassa mitä piirsin vihkoon ja kertoi sen koko luokalle. Toinen laittoi aina häirikön viereeni istumaan, joka valitti ettei halua istua siinä ja häiritsi minua. Se oli todella alentavaa ja hän valitti sitten aina, että tahtoo pois siitä. Silloin monesti teki mieli itse sanoa, että miksi kohdellaan näin. Ja tämäkin sen takia, että olin itse hiljainen oppilas ja ei minulla ollut useinkaan vierustoveria niin oli hänet sitten helppo laittaa siihen. Tämäkin sattui vielä lukiossa eli ei sekään aina mikään hyvä paikka ole.

Mistä näitä takakireitä naisopettajia oikein riittää? Näitä oli jo omassa lapsuudessa ja nyt omien lasten kanssa sama juttu. Ja kun ovat keksineet arvosanan muodostuvan puoliksi koearvosanasta ja puoliksi tuntityöskentelystä, voi mielivaltaisesti antaa mitä numeroita haluaa. Suosikeille 10 ja kriitikoille 6. Jep jep.

N37

Itse olen ainakin välillä takakireä kun valmistelemani tunti menee pilalle sen takia kun päälle puhutaan omia lakkaamatta tai sulle vittuillaan koko ajan monta tuntia putkeen. Eri oppilaat tietty. Ihan sama mitö tehdään, aina joku kertoo kovaan ääneen että kaikki on paskaa, mikään ei kiinnosta, ohjetta ei kuunnella tai noudateta, jonka jälkeen syytetään minua omasta epäonnistumisesta. Joudun koko ajan kyttäämään että asiat hoituvat, jos herpaannun joku kiusaa toista tai tekee jotain asiaankuulumatonta. Kun palautat työrauhan, homma jatkuu pian uudestaan samanlaisena. Luokassa on erityisen tuen oppilaita ja vieraskielisiä, joille on pitänyt tehdä omat variaatiot tunnista. Yritän oikeasti miettiä miten asiat ovat kiinnostavia ja jäsenneltyjä. Minut keskeytetään varmaan 100 kertaa päivässä,en voi sanoa lausetta loppuun, lopulta ajatus alkaa katkeilla ja viimeisillä tunneilla on jo väsynyt. Kasvatuskeskustelu on ainoa keino puuttua asioihin, mutta ei toimi ryhmään ja vie tosi paljon aikaa. Esim. multa avattiin tänään keskenkaiken kengännauhat ja naurettiin sille sitten. Ruokatauko oli vartin, koska en ehtinyt pidempää, pääsin kotiin viideltä(koska arvioinnit kasautuvat muuten). Minun oletetaan huomaavan kaiken ja osaavan reagoida aina oikealla tavalla, yllättävissä tilanteissa tai tapauksista joissa näen vain katkelman.

Yleensä hermot pitää ja kaikki otetaan huumorilla, mutta on hetkiä jolloin itkettää, ei jaksa ja pysty, koska olen ihminen. Kukaan ei koskaan kysy minulta, mitä kuuluu. Jos tämä jatkuu vuosia, ei ole ihme jos joku on takakireä?

Aika uskomaton ketju aikuisten kirjoittamaksi!

Mietippäs tarkasti, pystytkö kotona sanomaan aina ihan tarkasti kuka lapsista aloittaa minkäkin riidan? Oletko ihan varma, että lapsi ei koe epäreiluksi sitä tilannetta, kun päätät kumpi pyytää anteeksi (vai pyytäkö molemmat?). Tiedätkö varmasti oliko sinun näkemäsi osuus koko totuus?

Voiko aikuinen ihminen yhtään ymmärtää, miksi kaikki opet ei mene ulos välitunneiksi? Onko kellään muulla työpäivässä koskaan taukoja? Luuleeko aikuinen ihminen todellakin opettajien välitunneilla vaan istuvan tyylihuonekaluilla syömässä pullaa? Mieti nyt vähän, olisiko lapsen käsitys taannoin ollut väärä tai edes vajavainen...

Voiko aikuinen ihminen oikeasti kuvitella, että lapsena on koulussa saanut aina oikean käsityksen opettajien tekemien päätösten syistä. Olisiko takakireä opettaja voinut käydä läpi avioeroa tai vakavaa sairautta? Olisiko epäpätevän sählän oloinen sijainen ollut ehkä ihan ensimmäisessä työpaikassaan ja oikeastikin epäpäteviä? Voisiko olla, että epäreiluuden tunne johtuikin joskus jostain omasta tekemisestä?

Kuvitteleeko joku aikuisenakin, että joku opettaja vihaisi tai rakastaisi jotain oppilasta? No, ei todellakaan. Ne tunteet on paljon läheisempiä ihmisiä

Varten. Joku lapsi voi toki ärsyttää ja joistain on todella vaikea pitää, mutta ei työhön nyt oikeasti kukaan niin paljon lataa tunteita, että vihaisi jotakuta lasta.

Kannattaa vähän joskus miettiä, että oliko oma käsitys koulusta ehkä kuitenkin lapsen mielipide asioista ja onko missään muussa asiassa koskaan huomannut, että aikuisena asiat näyttäytyy ehkä (toivottavasti) eri tavalla.

Opehuoneessa ei ole pisaraakaan kahvia, jos opet eivät osta sitä sinne omilla rahoillaan. Sama pullan kanssa.

Oppilailla on ihmeellinen taipumus olettaa, että opettajat osaavat lukea ajatuksia ja että ope näkee seinien läpi kaikki kiusatuksi tulemiset.

Yläkoulun opella voi olla 400 oppilasta (esim opo). Eivät opettajat enää tiedä vanhempien asemaa tai ehdi pitää suosikkeja.

Ennen opettajaksi oli paljon helppoa päästä. Nykyään ei.

Osa ihmisistä ei ymmärrä, että koululainen on lapsi, joka käsittää asiat omalla tavallaan ja omasta näkökulmastaan? Ilmankos opettajien päivät täyttyy olemattomia selvitellessä....

Meillä oli ylä-asteella niin seko ope että jos oppilas  oli kivuissaan/kipeä, niin se katsottiin yritykseksi luikerrella koulusta pois kesken päivän ! Eräs poika valitti vatsakipua ja ylimielinen ope oli että joo, oscarin arvoinen esitys kuule.   Sitten köksätunnilla tämä poika kykeni enää makaamaan lattialla ja itkemään, köksänope soitti ambulanssin ja tämähän otti omaa opeamme luonnon päälle " Se joka vielä puhuu Henkan mahakivusta on jälki-istunnossa !"

Yhdellä tytöllä murtui ranne välitunnilla ja  terkka lähetti tk:hon, ope toivotti isäänsä odottavalle ja  itkua tyrskivälle tytölle " Antoisaa röökinpolttelua".

Ja minulle kesken päivän noussut kuume sai open väittämään että pidin mittaria jonkin kuuman päällä, ai terkkarin huoneessa terkan nenän edessä? Sitä paitsi olin ihan kuuma ja silmissäni oli semmoinen kuumeinen kiilto, mitenhän minä olisin sen feikannut...

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä takakireitä naisopettajia oikein riittää? Näitä oli jo omassa lapsuudessa ja nyt omien lasten kanssa sama juttu. Ja kun ovat keksineet arvosanan muodostuvan puoliksi koearvosanasta ja puoliksi tuntityöskentelystä, voi mielivaltaisesti antaa mitä numeroita haluaa. Suosikeille 10 ja kriitikoille 6. Jep jep.

N37

Kriitikoille🤣 vai jatkuvasti vaan päätän aukoville länkyttäjille, joilla ei ole mitään järkevää sanottavaa...?

Vierailija kirjoitti:

Opettajat, jotka ajoivat autollaan eestaas talvipakkasella reilun kilsan matkan pururadalle, mutta pistivät meidät ala-asteelaiset kävelemään.

Olikohan niin, että lapsilla oli Liikuntatuntien ja ope oli töissä...?

Ärsytti ala-asteella kun eräs miesopettaja tuli lähes aina valvomaan että tytöt käyvät suihkussa liikuntatunnin jälkeen. Jäikin sitten myöhemmin kiinni siitä, kun oli suostutellut joitain tyttöjä kuvaussessioihin 👺

Onneksi kenelläkään teistä ei ole teinejä kotona. Muuten tietäisitte, millaisia ne ovat. Jos pyydät ystävällisesti jotakin, teinin mielestä ”rageet”. Jos teini keskeyttää, töksäyttelee, tiuskii ja käyttäytyy hävyttömästi, hän ihmettelee vilpittömästi jos joku siitä suuttui. Eihän hän ole tehnyt mitään!

Teini on maailman itsekeskeisin otus ja tulkitsee etuotsalohkonsa kehitysvaiheen vuoksi kaiken henkilökohtaisesti. Jos opettaja rypistää otsaansa miettiessään, mitä on unohtunut, teini tulkitsee sen niin että ope inhoaa häntä.

Koulussa on niin vahva yhdenmukaisuuden vaatimus, että lapsilta hämärtyy se, että opettajat ovat siellä töissä ja heitä koskevat eri vaatimukset ja säännöt kuin oppilaita. Jos lapsi on liikuntatunnilla ja hänen on sovittu kulkevan liikuntapaikalle jalan, opettajaa tämä ei koske eikä tarvitsekaan.

Oppilaiden käsitys samoista säännöistä ei päde silloin, kun oppilas saa mielestään käyttäytyä kuinka rumasti tahansa, kun taas opettaja ei saa edes korottaa ääntään saati vastata takaisin samaan sävyyn. Mitä ei tietysti kannatakaan tehdä.

Ja nyt kun muistelette näitä kouluaikojanne, ei kenellekään varmasti ole tullut mieleenkään, että kokemus oli itsekeskeisen teinin, jonka elämäntehtävä on ärsyttää muita ja suuttua ihan kaikesta ja tulkita kaikki suhteessa omaan itseensä.

Raisiossa kauan kauan sitten eräs ala-asteen 5-6lk miesopettaja piti kahta tyttöä lellikkinään. Kehui ja jutteli mukavia. Antoi pieniä ”tehtäviä” ja palkitsi markalla tai tikkarilla. Pyysi usein polvelleen istumaan tunnin lopussa kun tytöt olivat tehneet tehtävänsä hyvin, ja piti lanteista tai yläreisistä kiinni. Näillä tytöillä oli usein jumppatrikoot tms. ja tämä opettaja kommentoi usein että onpa tytöillä tiukat trikoot ja osoitti suoraan jalkoväliin. Karmea koulumuisto. Tämä opettaja pääsi sittemmin myös kunnallispolitiikkaan. Limainen irstas sika. Hyi helvetti.

Vierailija kirjoitti:

Raisiossa kauan kauan sitten eräs ala-asteen 5-6lk miesopettaja piti kahta tyttöä lellikkinään. Kehui ja jutteli mukavia. Antoi pieniä ”tehtäviä” ja palkitsi markalla tai tikkarilla. Pyysi usein polvelleen istumaan tunnin lopussa kun tytöt olivat tehneet tehtävänsä hyvin, ja piti lanteista tai yläreisistä kiinni. Näillä tytöillä oli usein jumppatrikoot tms. ja tämä opettaja kommentoi usein että onpa tytöillä tiukat trikoot ja osoitti suoraan jalkoväliin. Karmea koulumuisto. Tämä opettaja pääsi sittemmin myös kunnallispolitiikkaan. Limainen irstas sika. Hyi helvetti.

Tuo ei ole outoa ja epäreilua käytöstä, vaan rikos. Siitä on ihan säädetty laissa eikä sitä pidä sotkea opettajuuteen. Outoa, jos vanhempanne eivät ottaneet yhteyttä poliisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä takakireitä naisopettajia oikein riittää? Näitä oli jo omassa lapsuudessa ja nyt omien lasten kanssa sama juttu. Ja kun ovat keksineet arvosanan muodostuvan puoliksi koearvosanasta ja puoliksi tuntityöskentelystä, voi mielivaltaisesti antaa mitä numeroita haluaa. Suosikeille 10 ja kriitikoille 6. Jep jep.

N37

Kriitikoille🤣 vai jatkuvasti vaan päätän aukoville länkyttäjille, joilla ei ole mitään järkevää sanottavaa...?

Kiva asenne sulla, oletko opettaja? Luulisi 5 vuoden pedagogian opinnoilla jo ymmärtävän, että juuri nämä päätään aukovat länkyttäjät tarvitsisivat sitä positiivista huomiota eniten. Opettajat luovat usein itse negatiivisen suhteen oppilaisiin, jotka ovat hankalampia. Kierre on valmis. Ihan perusteorioita yhteisöreaktiosta yms.

Olen itsekin ollut opettamassa kouluissa ja toiset opettajat ihmettelivät, kun se "hankala" jutteli kanssani ihan normaalisti. Kyse oli normaalista molemminpuolisesta kunnioituksesta ja luottamuksesta. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan ;).

Nämä takakireät ovat huumorintajuttomia ja käyttävät valtaansa väärin oppilaisiin. Huono tuntikäytös kostetaan numeroissa. Hieno lapsen/nuoren kehitystä positiivisesti tukeva pedagoginen käytäntö... Voi jeesus.

Vierailija kirjoitti:

Välinpitämättömyys oppilaista. Kiusaamiseen ei puututa vaikka sitä tapahtuisi aivan opettajan silmien alla. Itse menetin uskon aikuisiin juuri tämän takia; se osapuoli jonka odotin auttavan ja puolustavan minua ei sitä tehnyt. Tästä on varmaan noin parikymmentä vuotta, toivottavasti nykyään asiat ovat paremmin.

Tätä tulen aina ihmettelemään! Miten lasten parissa voi työskennellä henkilöitä, jotka ovat niin  välinpitämättömiä että voivat katsella tällaista vierestä tekemättä mitään? Haluaisin oikeasti tavata nyt aikuisena tällaisen opettajan ja istua alas oikein keskustelemaan että mikä saa ihmisen käyttäytymään niin. Minullakin opettajat saattoivat katsella vierestä puuttumatta kun kiusaamistilanne oli selkeästi yksipuolinen, pidättelen kyyneliä ja kiusaajat haukkuvat toinen toistaan ilkeämmillä nimityksillä. Joskus opettaja saattoi jopa naurahtaa kiusaajien nokkelille huuteluille. Onko linjoilla jotain opettajaa joka on tavannut tällaisia kollegoja (tai on sellainen itse) ja voisi avata tuota mielenmaisemaa?

Vierailija kirjoitti:

Ala-asteen liikunnanopettajan oletus, että kaikki osaavat joukkuepelien säännöt jotenkin automaattisesti. Niitä ei siis mitenkään opetettu, tehtiin vain joukkueet ja ryhdyttiin pelaamaan, ja ne jotka eivät sääntöjä tienneet, olivat aivan helisemässä, kun joutuivat kilpailuhenkisten oppilaiden raivon kohteeksi pilatessaan koko pelin. Muistan vieläkin sen pakokauhun kun pelattiin pesäpalloa, enkä tiennyt yhtään mitä kuuluu seuraavaksi tehdä ja miksi. Muut joukkueessa karjuivat sekavia ohjeita ja minä säntäilin paniikissa sinne tänne. En koko ala-asteen aikana saanut kunnolla selville pesäpallon sääntöjä.

Ihan kuin olisin itse kirjoittanut tämän :D Opettaja kysyy että osaatteko joukkuepelin säännöt, kolme himoliikkujaoppilasta kiekuu että "kyl me osataan" ja loput saavat päätellä itse mistä on kyse. Joskus opettaja ei vaivautunut edes kysymään vaan käski nämä liikuntanörtit opettamaan muita, ja jokainen voi päätellä miten paljon pikkudiivoja kiinnosti hoitaa opettajan töitä. Ylipäätään liikuntaopettajan työ tuntui olevan ihan käsittämätön suojatyöpaikka, joka vuosi noudatetaan samaa kaavaa, opettaja ei opeta yhtään mitään ja viettää aikansa kentän/salin laidalla seisoskellen tympääntyneen näköisenä. Kai tuohon hommaan hakeutuu lähinnä niitä joita kiinnostaa enemmän menetetyn kilpaurheilijauransa perään haaveilu kuin lasten kannustaminen ja rohkaisu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä näitä takakireitä naisopettajia oikein riittää? Näitä oli jo omassa lapsuudessa ja nyt omien lasten kanssa sama juttu. Ja kun ovat keksineet arvosanan muodostuvan puoliksi koearvosanasta ja puoliksi tuntityöskentelystä, voi mielivaltaisesti antaa mitä numeroita haluaa. Suosikeille 10 ja kriitikoille 6. Jep jep.

N37

Kriitikoille🤣 vai jatkuvasti vaan päätän aukoville länkyttäjille, joilla ei ole mitään järkevää sanottavaa...?

Kiva asenne sulla, oletko opettaja? Luulisi 5 vuoden pedagogian opinnoilla jo ymmärtävän, että juuri nämä päätään aukovat länkyttäjät tarvitsisivat sitä positiivista huomiota eniten. Opettajat luovat usein itse negatiivisen suhteen oppilaisiin, jotka ovat hankalampia. Kierre on valmis. Ihan perusteorioita yhteisöreaktiosta yms.

Olen itsekin ollut opettamassa kouluissa ja toiset opettajat ihmettelivät, kun se "hankala" jutteli kanssani ihan normaalisti. Kyse oli normaalista molemminpuolisesta kunnioituksesta ja luottamuksesta. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan ;).

Nämä takakireät ovat huumorintajuttomia ja käyttävät valtaansa väärin oppilaisiin. Huono tuntikäytös kostetaan numeroissa. Hieno lapsen/nuoren kehitystä positiivisesti tukeva pedagoginen käytäntö... Voi jeesus.

En ole opettaja. Olen äiti, joka kuuntelee kotona luokkansa idiootteihin kyllästystynyttä teiniä. Oma haluaisi keskittyä oppimiseen ja aika menee siihen, kun "opettaja kohtaa positiivisella pedagogiikalla häiriköitä"

Vierailija kirjoitti:

Onneksi kenelläkään teistä ei ole teinejä kotona. Muuten tietäisitte, millaisia ne ovat. Jos pyydät ystävällisesti jotakin, teinin mielestä ”rageet”. Jos teini keskeyttää, töksäyttelee, tiuskii ja käyttäytyy hävyttömästi, hän ihmettelee vilpittömästi jos joku siitä suuttui. Eihän hän ole tehnyt mitään!

Teini on maailman itsekeskeisin otus ja tulkitsee etuotsalohkonsa kehitysvaiheen vuoksi kaiken henkilökohtaisesti. Jos opettaja rypistää otsaansa miettiessään, mitä on unohtunut, teini tulkitsee sen niin että ope inhoaa häntä.

Koulussa on niin vahva yhdenmukaisuuden vaatimus, että lapsilta hämärtyy se, että opettajat ovat siellä töissä ja heitä koskevat eri vaatimukset ja säännöt kuin oppilaita. Jos lapsi on liikuntatunnilla ja hänen on sovittu kulkevan liikuntapaikalle jalan, opettajaa tämä ei koske eikä tarvitsekaan.

Oppilaiden käsitys samoista säännöistä ei päde silloin, kun oppilas saa mielestään käyttäytyä kuinka rumasti tahansa, kun taas opettaja ei saa edes korottaa ääntään saati vastata takaisin samaan sävyyn. Mitä ei tietysti kannatakaan tehdä.

Ja nyt kun muistelette näitä kouluaikojanne, ei kenellekään varmasti ole tullut mieleenkään, että kokemus oli itsekeskeisen teinin, jonka elämäntehtävä on ärsyttää muita ja suuttua ihan kaikesta ja tulkita kaikki suhteessa omaan itseensä.

Jopa on katkeraa tekstiä. Kannattaa muistaa että opettajatkin ovat ihmisiä eikä kaikkitietäviä oraakkeleita, joiden reagointi on aina oikeutettua ja suhteessa tilanteeseen. Ei kukaan, siis kukaan teini ole suuttunut siitä että opettaja tulee liikuntapaikalle autolla sen sijaan että kävelisi parijonossa oppilaiden kanssa, korkeintaan siitä naljaillaan toisilleen vähän. Ja ei, opettaja ei todellakaan saa vajota teinin tasolle riidellessään. Mitä siitä tulisi jos aikuinen ihminen alkaisi haistattelemaan ja rähinöimään 13-vuotiaalle takaisin? Ei ainakaan hyvää lopputulosta. Opettajan on pedagogian ammattilaisena tarkoitus rauhoittaa tilanne. Ne opettajat jotka haluavat pelkästään luennoida luokan edessä työkseen voivat hakea töitä lukiosta tai yliopistolta, tai sitten vaihtaa alaa kokonaan. Peruskoulun opettajan tehtäviin kun nyt sattuu kuulumaan se kasvatuskin.

Olen aikuisiällä tavannut useita opettajan ammattia harjoittavia ja joukkoon mahtuu melkoisia tapauksia niin nais- kuin miesopettajissakin. Monella on kihahtanut hattuun oikein toden teolla opettajan titteli ja sen tuoma "valta", oppilaista puhutaan rumaan sävyyn ja kaikesta kitistään sekä valitetaan kuin olisivat itse vielä niitä yläasteikäisiä teinejä. Tunne-elämä saattaa olla täysin keskenkasvuisen tasolla, pettymyksiä ei siedetä, rakentavan käytöksen sijaan ollaan konfliktitilanteessa passiivisaggressiivisia ja piikitteleviä. Mietin aina että mitenhän pärjäävät rajojaan kokeilevien teinien kanssa kun tuntuvat menettävän järkensä pikkuasioista. Totta kai olen kohdannut upeita ja fiksuja opettajiakin jotka varmasti hoitavat hommansa hyvin, mutta samalla tapaa heihin mahtuu puhtaita ääliöitä kuin mihin tahansa muuhunkin joukkoon.

Huutaminen silloin kun siihen ei oikeasti ollut syytä, esim. jos vastasi väärin. Muutamien opettajien tunneilla opiskelu ei missään nimessä saanut olla mukavaa. Jos alkoi nauraa tai sanoi jotain hauskaa mutta aiheeseen liittyvää, tuli huudot ja jopa jälkkäriä.