Kuinka monella mies on tehnyt aloitteen ensimmäisen lapsen tekoon?

Mies oli aloitteentekijänä kahden ensimmäisen lapsen alullepanon ajankohdan suhteen. Kolmas saatiin ylläribonuksena.

Ei siis kovin yleistä? Ap.

Meillä mies totes ensitapaamisella että hän haluaa lapsia tulevaisuudessa, haluathan sinäkin ja aika nopeesti ehdotti että jätetäänkö ehkäsy pois.

Meillä ehdotti, puoli vuotta tapaamisen jälkeen. Jouduin vähän jarruttelemaan. Nyt meillä on kaksi lasta ja myös toisessa mies oli "aloitteellinen". Tunnen monia perheitä, joissa nimenomaan miehellä ollut lapsitoive ennen naista.

Minä olen aina ollut vähän pidättyväinen lasten teon suhteen. Olen siis aina halunnut lapsia, mutta en ole oikein siitä puhunut kenellekään, enkä todellakaan kenellekään miehelle ilmaissut mitään vauvakuumetta. Mutta kolmessa suhteessani mies on yrittänyt saada minua "suostumaan" lapsen alulle saattamiseen. Kahdessa en suostunut, koska en halunnut elää loppuelämää sen miehen kanssa. Nykyisessä suostuin, koska halusin itsekin lapsen, mies tosin taisi haluta innokkaammin, kun sitä asiaa jopa kinui minulta. Ap.

Mieheni oli käsittääkseni aloitteen tekijä kumpaankin lapseen.

Niin, lapset siis edellisestä liitosta :D

Minä olin vapaana ensimmäisen avioliiton päätyttyä lapsettomana miehen kuolemaan kun olin 35. Lähes kaikki tarjolla olevat miehet ilmottivat heti tavoitteekseen myös lapset. Valitsin miehen, joka ei ollut lasta vailla. Meni kaksi vuotta ja miehelle iski vauvakuume. Lapsi tuli.

Meillä minä olisin hyvin voinut olla lapseton, mies ei. Aika monta vuotta asiaa veivattiin kynnes suostuin.

Täällä myös yksi!

Mies teki aloitteen. Olen kyvytön saamaan lapsia noin vain, joten siihen vaadittiin pitkälliset hoidot. Yhden lapsen siis suostuin tekemään, mutta olisin ollut onnellinen lapsettomanakin.

Täällä yksi. En halunnut lisääntyä just sen ihmisen kanssa joten lopetin suhteen. Mulle on käynyt  kaksi kertaa sama homma, molemilla kerroilla miehen motiiivi oli väärä.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi. En halunnut lisääntyä just sen ihmisen kanssa joten lopetin suhteen. Mulle on käynyt  kaksi kertaa sama homma, molemilla kerroilla miehen motiiivi oli väärä.

Mikä se miehen väärä motiivi sitten oli? Mikä olisi ollut oikea motiivi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi. En halunnut lisääntyä just sen ihmisen kanssa joten lopetin suhteen. Mulle on käynyt  kaksi kertaa sama homma, molemilla kerroilla miehen motiiivi oli väärä.

Mikä se miehen väärä motiivi sitten oli? Mikä olisi ollut oikea motiivi?

en se jolle vastasit. Mutta väärä motiivi on "lasten teko on se hauska asia". Ärsyttävää. Itselläkin mies halusi lapsia enne  aikojaan. Suostuin koska on vanha korppu ja ei varmaan voisi tehdä lapsia vanhempana. Oli siis melkein 30 v ku puheli että haluu. 

Meillä mies haluaisi lasta, ja on siitä joskus juteltu, mutta minä en halua. Se on miehelle toistaiseksi ok, mutta minä ymmärrän täysin, jos en muuta koskaan mieltäni ja hän päättää siksi lähteä etsimään loppuelämän kumppania muualta. Jos nyt yhtäkkiä sanoisin miehelle, että okei sitten, niin hän kuolisi varmaan onnesta. 

Läheinen ystäväni meni aikanaan naimisiin miehensä kanssa siten, että molemmille oli selvää, ettei lapsia tule. Nyt hänen miehensä on ottanut esiin, että jos sittenkin. Ystäväni ei ole halukas, ja jonkin verran ongelmiakin tuosta on tullut. Sisarellani sama homma, meni naimisiin sillä idealla, että lapsia ei tule, mutta miespä on niitä alkanut haluta. Sisareni on tietääkseni vielä aika kahden vaiheilla. 

Ex-mies oli aloitteellinen lapsenteon suhteen. Hän oli silloin 22-vuotias ja minä 17. Olisi halunnut vaikka kuinka montakin vieläpä mutta halusin mennä opiskelemaan ensimmäisen jälkeen, ja esikoisen ollessa jo 5v erosimme minun aloitteestani.

Mun ex teki aloitteen lasten suhteen, vaikka tiesi että olen vela.. Koetti silti muuttaa mieleni ja jopa melkein onnistui, onneksi en tullut raskaaksi siitä hetken hairahduksesta. Tosin jos niin olisi käynyt niin eihän se olisi auttanut kuin sopeutua..

Olisko vuosi mennyt, niin erottiin ja teki aika pian lapsia uuden naisensa kanssa.

Meillä päätettiin suhteen alussa ettemme halua lapsia. Viiden vuoden jälkeen mies kuitenkin alkoi puhumaan lapsista eikä se minustakaan tuntunut huonolta ajatukselta.

Mutta aloite tuli mieheltä.

Toisen lapsen ”tekoon” ajatus tuli minulta ja kolmas olikin vahinko.

Sen jälkeen minä tein sterilisaation, johon mies oli aluksi vastahankaan, mutta mulle riitti siihen kolmeen.

Minulle iski kaksvitosena hieman perheenperustamisajatukset päälle. Hylkäsin silloisen tyttöystäväni joka oli tosi hyvä seksissä, mutta kriteerini jotenkin muuttuivat. Nykyinen vaimoni piiritti minua aktiivisesti ja otin hänet parisuhteeseen. Hän suoraan sanoi että minun pitäisi kosia, ja niin tein. Muutaman vuoden päästä olin vakuuttunut että nyt lapsia, ja minä sanoin, että niitä ruvataan hankkimaan. Ei meinannut tulla, ja minä keksin, että ruvetaan yrittämään joka päivä. Sitten tuli kaksi lasta. Olisin lievästi halunnut vielä kolmannen, mutta vaimo ei halunnut enempää.