Miksi r-vikaiset ei mene puheterapiaan?

Mulla on ärrävika (kuulostaa vähän ranskalaiselta) puheterapiassa olin aikanaan, opin. Veli syntyi, ärrä katosi. Ei tullut enää takaisin "oikeana" ärränä.

Voihan sitä ärrää harjoitella kotikonsteinkin vaikka tällein:

https://www.mtv.fi/lifestyle/koti/artikkeli/video-hammasharjaniksi-autt…

Mutta kuinka on edes mahdollista, ettei osaa lausua kirjaimia oikein? Jos siis anatomia on kunnossa. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei osaa puhua.

Tuli mieleen, että en huomaa toisten r- tai s-vikoja. Tai sitten en heitä tapaa.

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuinka on edes mahdollista, ettei osaa lausua kirjaimia oikein? Jos siis anatomia on kunnossa. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei osaa puhua.

Kuinka on mahdollista, ettei tiedä äänteen ja kirjaimen eroa? Äänne on se, joka lausutaan, kirjain on merkki. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei tällaista yksinkertaista asiaa ymmärrä.

Kävin puheterapiassa vielä yläasteella. Ikinä en oppinut, en tiedä miksi. Aikuiset eivät kehtaa sanoa asiasta, mutta muutamalta lapselta tullut naljailua.

Ei puheterapeutilla R:ää opi. Hän antaa ohjeet, seuraa kehitystä. Kaiken A ja O on sitkeä harjoittelu!

2 lapselle olen r: n opettanut. Toisen kanssa meni 1,5 vuotta. Lihakset suussa olivat liian heikot. (Oli vaikeuksia tissin imemisessäkin. Pystyi vain kumin kanssa imemään.) Samalla tavalla kasvatettiin suun lihaksia, kuin joku hauista :-)

Toiselta puuttui R ja K, ne opittiin yhden talven aikana. Ehkä oli opettajakin vähän jo petrannut ;-)

Kuutena päivänä viikossa, vähintään 10-15 min per päivä. Vieläkin osaan ulkoa osan harjoitteista.. den den, den den. Dn dn dn. Googlella löytyy!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuinka on edes mahdollista, ettei osaa lausua kirjaimia oikein? Jos siis anatomia on kunnossa. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei osaa puhua.

Kuinka on mahdollista, ettei tiedä äänteen ja kirjaimen eroa? Äänne on se, joka lausutaan, kirjain on merkki. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei tällaista yksinkertaista asiaa ymmärrä.

Älä lässytä, ammattiloukkaantuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuinka on edes mahdollista, ettei osaa lausua kirjaimia oikein? Jos siis anatomia on kunnossa. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei osaa puhua.

Kuinka on mahdollista, ettei tiedä äänteen ja kirjaimen eroa? Äänne on se, joka lausutaan, kirjain on merkki. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei tällaista yksinkertaista asiaa ymmärrä.

Älä lässytä, ammattiloukkaantuja.

Mistä mä mahdoin loukkaantua? Tai okei, ehkä hieman tuosta moninkertaisesta typeryydestä, joista ainoa ei ollut se, ettei viestin kirjoittanut henkilö ymmärrä äänteen ja kirjaimen eroa.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä niin tyytyväinen siihen, että äitini vei mut aikoinaan itkien puheterapiaan, kun en osannut ärrää sanoa. Eikä se ollut loppujen lopuksi niin hirveetä. Nykysin mietin, että miksi monet aikuiset eivät saa itseänsä puheterapiaan vaan vetävät puhtaasti ällällä tai sitten korisevat.

Miksi äitisi itki? Siuhan ois ite pitänä itkee. Vai etkö oppina koulussa viittaussuhteita? Ite ärrävikasena sanosin ettei siitä puheterapiasta ollunna mittää hyötyä. Nykyään kaek ällä- ja ässävikaset nössöt ja sössöt pääsee ylleisratioonkin juontajiks ja puheohjelmie toimittajiks, kaupallisista puhumattakaa.

Ei minulla ole vaaa mihinkään teapiaan. Pitäisi olla paljon ylimääräistä ahaa, että voisi käydä teapiassa. Vakuutus ei kovvaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos r-vikaa ei saa korjattua, niin ainakin kannattaa miettiä tarkoin, mihin ammattiin ryhtyy. Puhetyöläisen ammatit on ainakin ensimmäisenä syytä karsia pois. Muutoin voi tulla vaikeuksia työpaikan saamisessa. Kilpailu on todella kovaa jo ilman puhevikojakin.

Työhaastattelussa kannattaa mielestäni avoimesti kertoa, miten on yrittänyt aktiivisesti r-vikaa korjata ja että se ei ole tuottanu tulosta ja mistä syystä. Muutoin työnantajalle voi jäädä sellainen kuva, että henkilö on muissakin asioissa laiska, eikä tee duunia loppuun asti. R-vika nimittäin kuulostaa siltä, että henkilö ei ole viitsinyt ponnistella edes melko mitättömässä asiassa.

Itse en palkkaisi edes asiakaspalvelutyöhön r-vikaista. Se antaisi huonon kuvan yrityksestä. Syyksi tietysti sanoisin jotakin muuta.

Yle kuitenkin iloisesti palkkaa juontajiksi ja puhetoimittajiksi ällä- ja ärrävikaisia, eli jos oppii nappuloita Laajasalossa vääntämään niin varmasti pääsee lässyttäjä töihin.

Kävin puheterapiassa koko ala-asteen ja myös uudelleen opiskellessani yliopistossa - tuloksetta. Kaikki eivät vain opi ärrää, simple as that.

Ei enää nykyisin hävetä eikä haittaa, olen pätevä työssäni, jossa joudun olemaan paljon esillä ja vakuuttava. Muutama ihminen on todennut minulle joskus, että ärräni luo minuun lisää inhimillyyden ja pehmeyden vaikutelmaa, mikä on vain hyvä asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuinka on edes mahdollista, ettei osaa lausua kirjaimia oikein? Jos siis anatomia on kunnossa. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei osaa puhua.

Kuinka on mahdollista, ettei tiedä äänteen ja kirjaimen eroa? Äänne on se, joka lausutaan, kirjain on merkki. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei tällaista yksinkertaista asiaa ymmärrä.

Älä lässytä, ammattiloukkaantuja.

Mistä mä mahdoin loukkaantua? Tai okei, ehkä hieman tuosta moninkertaisesta typeryydestä, joista ainoa ei ollut se, ettei viestin kirjoittanut henkilö ymmärrä äänteen ja kirjaimen eroa.

Älä välitä, amisdorkat ja hökkelikylän ullat ja muut yh-valaat eivät ole opiskelleet yleistä kielitiedettä tai fonetiikkaa kun lukioonkin oli jo (liian) vaikeaa päästä. Niiden päästävä pätemään, jos ei muuten, niin oppineempiaan kyykyttämällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuinka on edes mahdollista, ettei osaa lausua kirjaimia oikein? Jos siis anatomia on kunnossa. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei osaa puhua.

Kuinka on mahdollista, ettei tiedä äänteen ja kirjaimen eroa? Äänne on se, joka lausutaan, kirjain on merkki. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei tällaista yksinkertaista asiaa ymmärrä.

Totta tämä, ei erota teorian ja käytännön eroa. Päässyt kuitenkin työhön Hgin keskustaan sanomatalon kellariin sensoriksi.

Olisi kyllä kaameaa, jos äiti ihan itkisi viedessään lastaan puheterapiaan. Ei se nyt niin vakavaa ole. 

Vierailija kirjoitti:

Minä kävin lapsena puheterapiassa. Se ei auttanut, nyt 26veenä olen yhä ärrävikainen ja häpeän sitä suuresti. Mietin etukäteen kaiken mitä sanon.

Kuulostat toiselta minulta. Vältän puhumista ja suunnittelen etukäteen sanomiseni tarkkaan, ja pasmani menevät helposti sekaisin. Lisäksi nuoremmat miespuoliset tuntuvat närkästyvän vastatessani "hei" heidän "terve"isiinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta kuinka on edes mahdollista, ettei osaa lausua kirjaimia oikein? Jos siis anatomia on kunnossa. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei osaa puhua.

Kuinka on mahdollista, ettei tiedä äänteen ja kirjaimen eroa? Äänne on se, joka lausutaan, kirjain on merkki. En palkkaisi vaativaan tehtävään henkilöä, joka ei tällaista yksinkertaista asiaa ymmärrä.

Älä lässytä, ammattiloukkaantuja.

Mistä mä mahdoin loukkaantua? Tai okei, ehkä hieman tuosta moninkertaisesta typeryydestä, joista ainoa ei ollut se, ettei viestin kirjoittanut henkilö ymmärrä äänteen ja kirjaimen eroa.

Älä välitä, amisdorkat ja hökkelikylän ullat ja muut yh-valaat eivät ole opiskelleet yleistä kielitiedettä tai fonetiikkaa kun lukioonkin oli jo (liian) vaikeaa päästä. Niiden päästävä pätemään, jos ei muuten, niin oppineempiaan kyykyttämällä.

Vähän kun opiskelette vielä lisää, niin ehkä ymmärrätte, että kaikki eivät ole opiskelleet pilkunnussimisen suomenkielentohtoreiksi.

Huomaan aina jos joku ei osaa lausua r, s, d, b jne.

Säälin heitä, jos vanhemmat olisivat jaksaneet nähdä vaivaa, todennäköisesti nämä ihmiset osaisivat puhua ilman ääntämisongelmia.

Minulla oli aikoinaan r-vikaa, sitä treenattiin ekalla luokalla. Nykyään hallitsen sekä rullaavia r:ejä että saksan ja ranskan r:t.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä kävin lapsena puheterapiassa. Se ei auttanut, nyt 26veenä olen yhä ärrävikainen ja häpeän sitä suuresti. Mietin etukäteen kaiken mitä sanon.

R-vikaa on ihan turha hävetä. Sun pitäis nyt päästä pois tuosta häpeäkierteestä. R-vika on vain yksi osa persoonallisuuttasi. Tee päätös, että ala puhua ilman häpeää. Käytä oikein tahallasi ilmauksia, joissa on r. Teeskentele itsevarmuutta, niin jossain vaiheessa saat sen. 

Ajattele nyt Tarja Halosta, jolla on useampi äännevika - hänestä tuli presidentti. Mutta ei olisi tullut, jos hän olisi yrittänyt kiertää ne äänteet puhuessaan.

Mutta sen Halosen länkytystä on tosi vastenmielistä kuunnella.

Sen asenne ja jutut vasta vastenmielisiä ovatkin.