"En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nää kielioppivirheet oikein tulee, kun niitä on nähnyt muutaman viime vuoden aikana koko ajan enemmän?
Erikoista, että oikeaoppinen "alkaa tehdä" taas ei ole turhan monella hallussa, mutta esim. noita otsikon mukaisia ihmeellisiä versioita näkee koko ajan enemmän, varsinkin tuota "pystyä tehdä". Miksi?
Kommentit (145)
Vierailija kirjoitti:
Toinen ärsyttävyys on possessiivisuffiksin poisjättö, jota näkee jo mainoksissa ja teevessäkin, "meidän tarina", "sinun auto".
Konjugaatioiden unohtaminen on myös nykypäivää puhekielessä, "mä voisin tiskaa" vrt. "mä voisin tiskata".
Suomen kieli rapistuu ja köyhtyy hiljalleen.
Tämä "Mä voisin tiskaa" on yksi inhokkini!! 😡
Mitä sina. Voiko Sina. Mina hjyva . Mita shina kulu. Voiko Sina menna Mina tule. Yksi. ( Yksi tarkoittaa yksin ). Ruski .
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa. Viimeksi näin tällaisen hirveän lauseen: 99% ihmisistä ei pysty läpäistä tätä testiä.
AARGH miten miten voi repiä kielikorvaa! Tai kielisilmää, koska se oli kirjoituksessa. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää, miten äidinkielenään suomea puhuva edes kykenee noin räikeän virheen tekemään!
Kalle Päätaloa lainatakseni sanoisin, että silmä sairastaa😅
Koska kielitaidon heikentyminen. Tämäkin on ärsyttävä ilmaus..
Vierailija kirjoitti:
Keskustelupalstoilla ei ole tarkoitus kirjoittaa kirjakieltä, saati sitten puheessa. Ellet sitten ole äidinkielenopettaja ja puhunut ainekirjoituksesta.
Olisi kyllä ihan mukavaa, jos viitsittäisiin edes yrittää kirjoittaa suomea taivutuksineen. Jotenkin se antaa kirjoittajasta paremman kuvan. Puhe sitten erikseen
Jos edes yritettäisiin
"ma sanon sulle"
Tätä kuulee yhä useammin.
Eniten ärsyttää laiska ääntäminen, tv-ohjelmissa puhutaan "hianoa ruakaa, viaraat ja suami ......" onko hankalaa laittaa suu suppuun .... hienoa ruokaa vieraille ...?
Iltiksen toimittajille genetiivit ovat vaikeita. Meteorologi Mäntykannas on taivutettu "Mäntykankaan". Olen monta kertaa näissä kielikeskusteluissa tuon maininnut, niin nyt ko nimeä eivät taivuta ollenkaan, vaan kirjoittavat " Mäntykannas sanoo ", niin ei tarvitse osata taivuttaa🤣.
Kannas - kannaksen on oikea muoto.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää laiska ääntäminen, tv-ohjelmissa puhutaan "hianoa ruakaa, viaraat ja suami ......" onko hankalaa laittaa suu suppuun .... hienoa ruokaa vieraille ...?
No mää sanon noin, Tampereella päin normaalia kiältä. Osaan sitten kyllä kirjoittaa oikein.
Vierailija kirjoitti:
Toinen ärsyttävyys on possessiivisuffiksin poisjättö, jota näkee jo mainoksissa ja teevessäkin, "meidän tarina", "sinun auto".
Konjugaatioiden unohtaminen on myös nykypäivää puhekielessä, "mä voisin tiskaa" vrt. "mä voisin tiskata".
Suomen kieli rapistuu ja köyhtyy hiljalleen.
Hyvä keskustelu, mutta minusta mainokset ovat poikkeus tässä, eli "meidän tarina" on tekstimuodossa mielestäni parempi ja "purevampi", lyhyempi ja ytimekkäämpi kuin se kirjakielellä oikeampi versio. Jos taas kyse on kirjasta tms. pidemmästä kirjoituksesta, niin suosittelen käyttämään korrektia kirjakieltä.
Hoono soomilaisia suomi täynnä !
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa kieli ei ole staattista, vaan se uusiutuu ja muokkautuu ajan myötä.
Lisäksi kirjakieli on täysin keksitty kieli. Se ei ole kenenkään äidinkieli, kuten yleispuhekieli tai aluepuhekielet (murteet). Kirjakieli sisältää paljon sääntöjä, joita ei esiinny ihmisten äidinkielessä. Kirjakieli on täysin sopimuksenvarainen järjestelmä. On siis luonnollista, että kieli kehittyy ja muuttuu sen käyttäjien mukana. Kielen halutaan olevan tehokasta ja käyttökelpoista, joten on ymmärrettävää, että esim. possessiivisuffiksit tippuvat pois tällaisesta arkikirjoittelusta, eihän niitä juuri kukaan käytä puhekielessäkään.
Tutustukaa vaikka vanhaan kirjasuomeen tai varhaisnykysuomeen, niin huomaatte kuinka kirjakieli on sen käyttäjien neuvottelun ja sopimusten tulos.
Mikael Agricolan sanakirja on vihdoin saatu valmiiksi ja ei se 1500 luvun kieli kyllä hirveästi nykyisestä suomen kielestä poikkea. Joitain sanoja on lisätty suomeen, joita siinä ei vaan ole ollut olemassa, koska esimerkiksi joku leijona on ollut yksinkertaisesti suomalaisille tuntematon eläin. Muuten sitä ymmärtää ihan hyvin.
Kannattaa tutustua. Siinä on todellista suomenkielen historiaa
Maahanmuuttajat opettavat suomalaisille helpomman kieliopin. Ihan järkevä puhetyyli näin kaksikymmentä ensimmäisellä vuosisadalla. Ysiltä alkaa koulu.
Kirjakieli ja puhekieli ovat erilaisia, mutta ihan samaa olen miettinyt. Varsinkin mediassa on luvattoman paljon kummallisia lauseita. Haluaisin lukea hyvää äidinkieltä informaatiokanavista. Osan selittää ehkä keskeneräisen tekoälyn käyttö, mutta taitaa olla myös ihmisten tekemiä virheitä. Kaikkialle hiipinyt välinpitämättömyys ja osaamattomuus on kai tullut jäädäkseen.
Vierailija kirjoitti:
Kirjakieli ja puhekieli ovat erilaisia, mutta ihan samaa olen miettinyt. Varsinkin mediassa on luvattoman paljon kummallisia lauseita. Haluaisin lukea hyvää äidinkieltä informaatiokanavista. Osan selittää ehkä keskeneräisen tekoälyn käyttö, mutta taitaa olla myös ihmisten tekemiä virheitä. Kaikkialle hiipinyt välinpitämättömyys ja osaamattomuus on kai tullut jäädäkseen.
Omasta kielestä ei enää välitetä ja se on huolestuttavaa
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuollainen kieli pitäisi diskata palstalta. Sen ei pitäisi läpäistä suodattimia. Ei tuollaista kieltä saa levittää.
Pistä tekoäly koodaamaan palstalle tuollainen suodatin botti. Voisin sen tehdä itse, mutta en halua varastaa ideaasi.
Varsinkin sanomalehdissä on nykyään todella huonoa suomen kieltä. Eikö toimittajakoulutuksessa enää opeteta kielioppia? Aikoinaan toimittajaksi hakeutui ihmisiä, jotka lukivat paljon, joilla oli rikas ja ilmeikäs kirjoitustyyli ja jotak olivat lahjakkaita ja kiinnostuneita suomen kielestä. Lukeminen tunnetusti vaikuttaa kirjalliseen ilmaisuun positiivisesti.
Kirjoitin yhdelle Suomen suurimman päivälehden päätoimittajalle ja kysyin, eikö he mitenkään oikolue toimittajien kirjoittamia artikkeleita? Niin kauheita kielioppivirheitä ja asiavirheitä oli päivittäin heidän lehdessään. Päätoimittaja vastasi, että he antavat sisäistä palautetta toimittajilleno ilmeisesti siitä ei ole ollut hyötyä, koska asiavirheet ja kielioppivirheet jatkuvat edelleen!!
Vierailija kirjoitti:
Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D
Ap
...............................................................
Minä 75v. muori paan lusikan soppaan (laitan lusikan soppaasi vai onko se niin, että laitan lusikkani sinun soppaan)
Ap. Aivoinfartin ja keuhko embolian jälkeen sama sekameteli soppa on minun sanavararastossa kuin tällä palstalla ihmettelet. Siis kieliopillinen sanoittaminen hävisi tuolla reissulla. Ennen jopa väärässä kohtaa oleva pilkku sai minun vereni kiehumaan mutta nykyään olen armelias itselleni ja ajattelen "hyvä näin"
Olet oikeassa jopa asian ytimessä Suomen kieli rapistuu vauhtia jota me vanhat ei ymmärretä. Kaikkein ärsyttävin hetki kun luen esim. Keltaisia päivälehtiä. Lause loppuu keksen, siinä saan miettiä mitä ihmettä. Miksi en ymmärrä lukemaani. Sana järjestys-ja taivutukset jos niitä on ollenkaan on täysin ns. metsässä.
Tänä päivänä menen näillä eväillä mitä jäljelle jäi.
Mutta olen todella surullinen, että kielemme rapistuu ja kieliopillinen kauneus katoaa vieraankielen alle.
Vierailija kirjoitti:
Iltiksen toimittajille genetiivit ovat vaikeita. Meteorologi Mäntykannas on taivutettu "Mäntykankaan". Olen monta kertaa näissä kielikeskusteluissa tuon maininnut, niin nyt ko nimeä eivät taivuta ollenkaan, vaan kirjoittavat " Mäntykannas sanoo ", niin ei tarvitse osata taivuttaa🤣.
Kannas - kannaksen on oikea muoto.
----------------------------
Kummatkin keltaiset, siis IS ja Ilta lehti samassa sopassa. Ihmetyttää todella mikä on vaatimus kun toimittajat /juontajat valitaan.
Tiedä tiedän, itsekään en ole kielimestari enkä kielenkääntäjä mutta en ole niissä töissäkään.
terv. eläkeläinen
-------------------------------
Minua ärsyttää toimesta-sanan väärä käyttö esimerkiksi Ampuja pidätettiin poliisin toimesta.
Miksi ei voi sanoa Poliisi pidätti ampujan.
Erityisesti toimittajat eivät enää osaa kielioppia.