"En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nää kielioppivirheet oikein tulee, kun niitä on nähnyt muutaman viime vuoden aikana koko ajan enemmän?

Ihoni saa kananlihalle nuo viimeaikoina teksteissä yleistyneet":

Palelen, koska talvi

Munakas kera tomaatin

Englanninkielestä varmaan ilmaantuneet, mutta kamalalta näyttää kirjoitettuna...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D

Ap

Koska jutussasi ei ole pointtia. Puhekieli ja kirjakieli ovat täysin eri kielimuotoja. Nuo esittämäsi ilmaisut ovat täysin normaaleja puhekielisiä ilmaisuja. Kirjoituskulttuurin muuttumisen myötä nuo puhekieliset ilmaisut ovat vaan saaneet jalansijaa myös kirjallisessa ilmaisuissa. Ihmiset kirjoittavat vapaammin tällaisessa vapaassa ympäristössä, jolloin harva noudattaa kirjakielen sääntöjä, vaan he kirjoittavat niin kuin puhuvat. Kirjoittamisen konventiot muuttuvat, kun tekstiä tuotetaan yhä enemmän ja yhä vapaammin.

Oikeassa olet. Puhekieltä käytetään laajalti netissä ja epävirallisissa yhteyksissä.

Mulla on kyllä silti vahva tutina, että monetkaan noista "pystyä tehdä" -ihmisistä eivät osaisi taivuttaa oikein kirjakielelläkään.

Haluaisin saada taottua jokaisen kalloon sen, että kirjakieli ei ole kenenkään äidinkieli. Kirjakielen lapsi oppii hiljalleen koulutiensä aikana. Ensimmäiset ikävuodet lapsi käyttää omaa äidinkieltään eli omaa aluepuhekieltään tai murretta. Tämä on se luonnollisin ilmaisutapa.

Kuitenkin tällaisessa hyvin tekstikeskeisessä yhteiskunnassa jokaiselle pyritään opettamaan keksitty ja sopimuksenvarainen kirjakieli. Kirjakieli on koottu muun muassa eri murteista, lisäksi sen rakentamiseen on otettu mallia muista kielistä. Kirjakielen käyttölaajuus on kuitenkin kaventunut ja puhekielisyyksiä esiintyy enemmän myös kirjallisissa viestintämuodoissa kuten täällä palstalla.

Sanojen väärintaivutus! Blogejen, shortsejen, vampyyrejen. 

Luulis, että elämä ois helpompaa, jos ei tarvitsis bongata mammapalstalta kirjoitusvirheitä...

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki suomen kielen muuttuminen ollut rapistumista ja köyhtymistä, vai pelkästään se, mikä on tapahtunut sinun elinaikanasi? Jos nyt tarkastelet pelkästään kirjoitetun suomen historiaa, pidätkö kaikkia tapahtuneita muutoksia rappion merkkeinä? Vai voisiko kuitenkin olla niin, että kielen muuttuminen on ihan luonnollinen osa elävän kielen kehitystä?

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikki suomen kielen muuttuminen ollut rapistumista ja köyhtymistä, vai pelkästään se, mikä on tapahtunut sinun elinaikanasi? Jos nyt tarkastelet pelkästään kirjoitetun suomen historiaa, pidätkö kaikkia tapahtuneita muutoksia rappion merkkeinä? Vai voisiko kuitenkin olla niin, että kielen muuttuminen on ihan luonnollinen osa elävän kielen kehitystä?

Ei.

Myös sata vuotta sitten kirjoitettu huono suomi on sitä ihteään.

Kieltä voi käyttää myös epämuodollisesti hyvin. Aivan eri asia on silkka virheellisyys.

Pystyy hoitaa= esim. onnistuu

I love it!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D

Ap

Koska jutussasi ei ole pointtia. Puhekieli ja kirjakieli ovat täysin eri kielimuotoja. Nuo esittämäsi ilmaisut ovat täysin normaaleja puhekielisiä ilmaisuja. Kirjoituskulttuurin muuttumisen myötä nuo puhekieliset ilmaisut ovat vaan saaneet jalansijaa myös kirjallisessa ilmaisuissa. Ihmiset kirjoittavat vapaammin tällaisessa vapaassa ympäristössä, jolloin harva noudattaa kirjakielen sääntöjä, vaan he kirjoittavat niin kuin puhuvat. Kirjoittamisen konventiot muuttuvat, kun tekstiä tuotetaan yhä enemmän ja yhä vapaammin.

Oikeassa olet. Puhekieltä käytetään laajalti netissä ja epävirallisissa yhteyksissä.

Mulla on kyllä silti vahva tutina, että monetkaan noista "pystyä tehdä" -ihmisistä eivät osaisi taivuttaa oikein kirjakielelläkään.

No miepä vastaa siulle ny niiku mie ihe puhhuisin. Mie oon tässä ketjussa yriittäny kirjottaa mahoollisimma oikkei että kukkaa ei pääse sannoo. Mie käytän tosi paljo puhekielisyyksii eikä miula liitteet ja päätteet pääse juuri koskaa mukkaa ja saatan vaikka mitä hupsui päästää suusta ku e ajattele mutta kyllä mie silti ossaan kirjottaa iha sujuvvaa ja sopivvaa suommee. Ne o vaa niitä valintoja mitä pittää tehä se kirjotusumpäristö mukkaa

21/24/38/43

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D

Ap

Koska jutussasi ei ole pointtia. Puhekieli ja kirjakieli ovat täysin eri kielimuotoja. Nuo esittämäsi ilmaisut ovat täysin normaaleja puhekielisiä ilmaisuja. Kirjoituskulttuurin muuttumisen myötä nuo puhekieliset ilmaisut ovat vaan saaneet jalansijaa myös kirjallisessa ilmaisuissa. Ihmiset kirjoittavat vapaammin tällaisessa vapaassa ympäristössä, jolloin harva noudattaa kirjakielen sääntöjä, vaan he kirjoittavat niin kuin puhuvat. Kirjoittamisen konventiot muuttuvat, kun tekstiä tuotetaan yhä enemmän ja yhä vapaammin.

Oikeassa olet. Puhekieltä käytetään laajalti netissä ja epävirallisissa yhteyksissä.

Mulla on kyllä silti vahva tutina, että monetkaan noista "pystyä tehdä" -ihmisistä eivät osaisi taivuttaa oikein kirjakielelläkään.

No miepä vastaa siulle ny niiku mie ihe puhhuisin. Mie oon tässä ketjussa yriittäny kirjottaa mahoollisimma oikkei että kukkaa ei pääse sannoo. Mie käytän tosi paljo puhekielisyyksii eikä miula liitteet ja päätteet pääse juuri koskaa mukkaa ja saatan vaikka mitä hupsui päästää suusta ku e ajattele mutta kyllä mie silti ossaan kirjottaa iha sujuvvaa ja sopivvaa suommee. Ne o vaa niitä valintoja mitä pittää tehä se kirjotusumpäristö mukkaa

21/24/38/43

Ohis: aivan ihanan kamala murre

Vähän menee asiasta ohi, mutta tälläkin palstalla suunnilleen puolet porukasta oli sitä mieltä, että takassa on "pelli" eikä pelti, ja että kyse on murre-eroista. Se litteä metallilevy jolla hormi suljetaan, on pelti. Pelli ei ole edes sana, vaan virheellinen muoto joka on syntynyt väärinymmärryksen pohjalta.

Turha odottaa ihmisiltä kirjoitustaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vähän menee asiasta ohi, mutta tälläkin palstalla suunnilleen puolet porukasta oli sitä mieltä, että takassa on "pelli" eikä pelti, ja että kyse on murre-eroista. Se litteä metallilevy jolla hormi suljetaan, on pelti. Pelli ei ole edes sana, vaan virheellinen muoto joka on syntynyt väärinymmärryksen pohjalta.

Turha odottaa ihmisiltä kirjoitustaitoa.

No kyse nimenomaan on murre-eroista. Kaikki murrevariantit eivät tietenkään ole yleiskielisiä, ja näistä se yleiskielinen muoto on pelti. Silti ainakin Satakunnassa on normaalia sanoa pelli, ja siellä muoto kuuluu juurikin murteeseen. Ei murre ole väärin, vaikkei se virallisiin käyttöyhteyksiin sovikaan.

Vierailija kirjoitti:

Toinen ärsyttävyys on possessiivisuffiksin poisjättö, jota näkee jo mainoksissa ja teevessäkin, "meidän tarina", "sinun auto".

Konjugaatioiden unohtaminen on myös nykypäivää puhekielessä, "mä voisin tiskaa" vrt. "mä voisin tiskata".

Suomen kieli rapistuu ja köyhtyy hiljalleen.

Niin kuin koko kansa josta ei nykymenolla ole jäljellä juuri mitään 30 vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin saada taottua jokaisen kalloon sen, että kirjakieli ei ole kenenkään äidinkieli. Kirjakielen lapsi oppii hiljalleen koulutiensä aikana. Ensimmäiset ikävuodet lapsi käyttää omaa äidinkieltään eli omaa aluepuhekieltään tai murretta. Tämä on se luonnollisin ilmaisutapa.

Kuitenkin tällaisessa hyvin tekstikeskeisessä yhteiskunnassa jokaiselle pyritään opettamaan keksitty ja sopimuksenvarainen kirjakieli. Kirjakieli on koottu muun muassa eri murteista, lisäksi sen rakentamiseen on otettu mallia muista kielistä. Kirjakielen käyttölaajuus on kuitenkin kaventunut ja puhekielisyyksiä esiintyy enemmän myös kirjallisissa viestintämuodoissa kuten täällä palstalla.

Kirjakieli ei tosiaan ole kenenkään äidinkieli, mutta minkä alueen murteeseen nämä ”pystyn tehdä” -muodot muka kuuluvat? Itse olen kuullut puhekielisenä versiona vain tyyppiä ”pystyn tekee”, joka on aika selvä lyhennelmä ma-infinitiivimuodosta ”pystyn tekemään”. Itse veikkaisin, että kyse on kohtalaisen uudesta ilmiöstä ja juurikin tietynlaisesta pyrkimyksestä korrektiin kielenkäyttöön, kun ”alkaa tehdä” -muodon oikeutta paukutettiin kouluissa niin huolella, ennen kuin ma-infinitiivikin sallittiin alkaa-verbin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin saada taottua jokaisen kalloon sen, että kirjakieli ei ole kenenkään äidinkieli. Kirjakielen lapsi oppii hiljalleen koulutiensä aikana. Ensimmäiset ikävuodet lapsi käyttää omaa äidinkieltään eli omaa aluepuhekieltään tai murretta. Tämä on se luonnollisin ilmaisutapa.

Kuitenkin tällaisessa hyvin tekstikeskeisessä yhteiskunnassa jokaiselle pyritään opettamaan keksitty ja sopimuksenvarainen kirjakieli. Kirjakieli on koottu muun muassa eri murteista, lisäksi sen rakentamiseen on otettu mallia muista kielistä. Kirjakielen käyttölaajuus on kuitenkin kaventunut ja puhekielisyyksiä esiintyy enemmän myös kirjallisissa viestintämuodoissa kuten täällä palstalla.

Kirjakieli ei tosiaan ole kenenkään äidinkieli, mutta minkä alueen murteeseen nämä ”pystyn tehdä” -muodot muka kuuluvat? Itse olen kuullut puhekielisenä versiona vain tyyppiä ”pystyn tekee”, joka on aika selvä lyhennelmä ma-infinitiivimuodosta ”pystyn tekemään”. Itse veikkaisin, että kyse on kohtalaisen uudesta ilmiöstä ja juurikin tietynlaisesta pyrkimyksestä korrektiin kielenkäyttöön, kun ”alkaa tehdä” -muodon oikeutta paukutettiin kouluissa niin huolella, ennen kuin ma-infinitiivikin sallittiin alkaa-verbin kanssa.

Kielitoimiston ohjepankista:

"Pystyä, kyetä

Osaamista tarkoittavia verbejä pystyä ja kyetä käytetään osin eri tavalla yleiskielessä kuin puhekielissä. Yleiskielessä ne esiintyvät tekemään-tyyppisen verbimuodon kanssa, esimerkiksi pystyn tekemään, kykenen lähtemään, mutta eteläisen Suomen puhekielessä sekä varsinkin nuorten kielessä myös laajemmin lisäksi tehdä-tyyppisen verbimuodon kanssa (pystyy tehdä, joutuu syödä):"

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/602

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin saada taottua jokaisen kalloon sen, että kirjakieli ei ole kenenkään äidinkieli. Kirjakielen lapsi oppii hiljalleen koulutiensä aikana. Ensimmäiset ikävuodet lapsi käyttää omaa äidinkieltään eli omaa aluepuhekieltään tai murretta. Tämä on se luonnollisin ilmaisutapa.

Kuitenkin tällaisessa hyvin tekstikeskeisessä yhteiskunnassa jokaiselle pyritään opettamaan keksitty ja sopimuksenvarainen kirjakieli. Kirjakieli on koottu muun muassa eri murteista, lisäksi sen rakentamiseen on otettu mallia muista kielistä. Kirjakielen käyttölaajuus on kuitenkin kaventunut ja puhekielisyyksiä esiintyy enemmän myös kirjallisissa viestintämuodoissa kuten täällä palstalla.

Kirjakieli ei tosiaan ole kenenkään äidinkieli, mutta minkä alueen murteeseen nämä ”pystyn tehdä” -muodot muka kuuluvat? Itse olen kuullut puhekielisenä versiona vain tyyppiä ”pystyn tekee”, joka on aika selvä lyhennelmä ma-infinitiivimuodosta ”pystyn tekemään”. Itse veikkaisin, että kyse on kohtalaisen uudesta ilmiöstä ja juurikin tietynlaisesta pyrkimyksestä korrektiin kielenkäyttöön, kun ”alkaa tehdä” -muodon oikeutta paukutettiin kouluissa niin huolella, ennen kuin ma-infinitiivikin sallittiin alkaa-verbin kanssa.

Kielitoimiston ohjepankista:

"Pystyä, kyetä

Osaamista tarkoittavia verbejä pystyä ja kyetä käytetään osin eri tavalla yleiskielessä kuin puhekielissä. Yleiskielessä ne esiintyvät tekemään-tyyppisen verbimuodon kanssa, esimerkiksi pystyn tekemään, kykenen lähtemään, mutta eteläisen Suomen puhekielessä sekä varsinkin nuorten kielessä myös laajemmin lisäksi tehdä-tyyppisen verbimuodon kanssa (pystyy tehdä, joutuu syödä):"

http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/602

Kiitti! 👌

Entäpä tämä monikkomuoto, kun esim. artisti kertoo tekevänsä ”biisei” ja ”keikkoi”? Onko se Turun murretta aluperin, ”nätei flikoi”-tyylin? Tuntuu yleistyvän koko ajan telkkarissa ja radiokanavilla.

Vierailija kirjoitti:

Entäpä tämä monikkomuoto, kun esim. artisti kertoo tekevänsä ”biisei” ja ”keikkoi”? Onko se Turun murretta aluperin, ”nätei flikoi”-tyylin? Tuntuu yleistyvän koko ajan telkkarissa ja radiokanavilla.

Myös kaakkoismurteissa ja pääkaupunkiseudun puhekielessä.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin poistuin Naistenhuone-ryhmästä Facebookissa koska en kestänyt juuri tuollaisia kirjoitusvirheitä, joita varsinkin nuoret siellä viljelivät.

Minua ihmetytti myös valtavasti meemit, joissa oli tällaisia kirjoitusasuja:

"Kun otat muijaas takaa päin ja näät sen p*rsereikä tuijottamas sua"

Miksi ihmiset eivät osaa enää taivuttaa sanoja oikein? Ihan pistää kiehumaan välillä kun tekstistä ei meinaa saada selvää lukuisten virheiden takia ja sitten kun niistä mainitsee niin ihmiset puolustautuvat sanomalla "ei netis tarvii kirjottaa oikein ko ei tää oo mikää äikä esseeeee"

Ihmeellistä, että ihmiset eivät halua opetella edes yhtä kieltä kunnolla.

Ei kannata liikaa ajatella miksi kielioppi ei ole oikein jos viesti on muutenkin paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä vuosikaudet lueskellut ahkerasti somea, keskustelupalstoja jne. Pointtini on se, että nuo oudot sanonnat on ilmestyneet näille kyseisille sivustoillekin vasta nyt ehkä parin-kolmen viime vuoden aikana. Mistä ne ovat tulleet ja "levinneet" niin yleisiksi?

Ap

Pääkaupunkiseudulta