"En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nää kielioppivirheet oikein tulee, kun niitä on nähnyt muutaman viime vuoden aikana koko ajan enemmän?
Erikoista, että oikeaoppinen "alkaa tehdä" taas ei ole turhan monella hallussa, mutta esim. noita otsikon mukaisia ihmeellisiä versioita näkee koko ajan enemmän, varsinkin tuota "pystyä tehdä". Miksi?
Kommentit (145)
Tää on mammapalsta, ei täällä tarvitse kirjoittaa kirjakieltä. Jos kuitenkin ymmärrät, mitä viestissä lukee, mikä on ongelmasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi ärsyttää myös ihmiset, jotka eivät osaa kirjoittaa otsikoita oikein. Koko tarinaa ei ole tarkoitus kirjoittaa otsikkokenttään, vaan siinä lyhyesti ja tiivistetysti kirjoitetaan asia. Esimerkiksi:"Miksi kielioppivirheet ovat lisääntyneet?"
Minä en ainakaan olisi avannut tätä ketjua, jos otsikko olisi ollut tuo ehdottamasi. Tämän ketjun otsikosta bongasin asian, jota olen itsekin ihmetellyt, joten kiinnostuin tästä ketjusta.
Jep, klikkiotsikot kunniaan...
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa kieli ei ole staattista, vaan se uusiutuu ja muokkautuu ajan myötä.
Lisäksi kirjakieli on täysin keksitty kieli. Se ei ole kenenkään äidinkieli, kuten yleispuhekieli tai aluepuhekielet (murteet). Kirjakieli sisältää paljon sääntöjä, joita ei esiinny ihmisten äidinkielessä. Kirjakieli on täysin sopimuksenvarainen järjestelmä. On siis luonnollista, että kieli kehittyy ja muuttuu sen käyttäjien mukana. Kielen halutaan olevan tehokasta ja käyttökelpoista, joten on ymmärrettävää, että esim. possessiivisuffiksit tippuvat pois tällaisesta arkikirjoittelusta, eihän niitä juuri kukaan käytä puhekielessäkään.
Tutustukaa vaikka vanhaan kirjasuomeen tai varhaisnykysuomeen, niin huomaatte kuinka kirjakieli on sen käyttäjien neuvottelun ja sopimusten tulos.
Lisäksi emme elä samanlaisessa umpiossa kuin ennen vaan kielemme omaksuu piirteitä myös muista kielistä, yleensä englannista. Hyvin usein noiden hassujen muotojen takana on juuri englanti ja sen ilmaisutavat, jotka eivät oikein taivu suomeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:n "nää" hyvää kirjakieltä?
Ei ole kirjakieltä, mutta keskustelun pointtina on oletettavasti nuo typerästi taivutetut sanat, joissa ei kirjakielelläkään ole päätä eikä häntää.
Ei niitä sanoja ole taivutettu mitenkään typerästi. Aloituksen esimerkit ovat rektioita, jotka ovat erilaisia yleis- ja puhekielessä. Puhekielessä "pystyy tehdä" on ihan tavallinen ilmaisu, yleiskielessä pitäisi sanoa "pystyy tekemään".
Kirjoittamasi otsikko: "En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nää kielioppivirheet oikein tulee, kun niitä on nähnyt muutaman viime vuoden aikana koko aja...
Korjattuna: "En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nämä kielioppivirheet oikein tulevat, sillä niitä on näkynyt muutaman viime vuoden aikana koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:n "nää" hyvää kirjakieltä?
Ei ole kirjakieltä, mutta keskustelun pointtina on oletettavasti nuo typerästi taivutetut sanat, joissa ei kirjakielelläkään ole päätä eikä häntää.
Juuri näin oli tarkoitettukin, eli takertua noihin ihmeellisiin taivutuksiin.
Ap
"Minä lihosin monta kiloa."Ymmärrän,jos on turkulainen henkilö,heidän murteessaanhan muoto "lihoin,leivoin,tiesin on lihosin,leiposin,tietäsin.Muuten en tajua noin outoa tyyliä.Murteista pidän,mutta jos ei tarkoituksella puhu murretta,niin miksi,miksi.
Vuorelliset hanskat,onko ne vuorella?.ym.ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap:n "nää" hyvää kirjakieltä?
Ei ole kirjakieltä, mutta keskustelun pointtina on oletettavasti nuo typerästi taivutetut sanat, joissa ei kirjakielelläkään ole päätä eikä häntää.
Juuri näin oli tarkoitettukin, eli takertua noihin ihmeellisiin taivutuksiin.
Ap
Aloittaja, nuo mainitsemasi rektiot ovat ihan samalla tavalla puhekieltä kuin se puhekieli, jota sinä avauksessasi käytät.
Muistan lukiossa äikänopettajani kerran riehuneen: "Lausetta ei koskaan aloiteta sanalla ITSE". Hyvin on rappeutunut tuokin sääntö, kun joka puolelta tulvii näitä itseään kovasti korostavia itsekeskeisiä.
Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamasi otsikko: "En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nää kielioppivirheet oikein tulee, kun niitä on nähnyt muutaman viime vuoden aikana koko aja...
Korjattuna: "En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nämä kielioppivirheet oikein tulevat, sillä niitä on näkynyt muutaman viime vuoden aikana koko ajan?
"muutaman viime vuoden aikana koko aja..."
Tuokin on huonoa kieltä. Ei niitä koko ajan ole mitenkään voinut näkyä, joten sinun olisi kannattanut käyttää mieluummin ilmaisua "sillä niitä on näkynyt muutaman viime vuoden aikana useasti."
Vierailija kirjoitti:
"Minä lihosin monta kiloa."Ymmärrän,jos on turkulainen henkilö,heidän murteessaanhan muoto "lihoin,leivoin,tiesin on lihosin,leiposin,tietäsin.Muuten en tajua noin outoa tyyliä.Murteista pidän,mutta jos ei tarkoituksella puhu murretta,niin miksi,miksi.
Vuorelliset hanskat,onko ne vuorella?.ym.ym.
Hei, jos oikeakielisyysasiat kiinnostavat, niin kannattaa aloittaa siitä, että välimerkin jälkeen tulee välilyönti.
Lihoa ja lihota ovat rinnakkaismuotoja. Ne taipuvat imperfektissä: lihoin, lihoit, lihoi jne; lihosin, lihosit, lihosi jne. Lihota-verbin taivutusmuodot eivät siis liity varsinaissuomalaiseen imperfektiin (kaatusin, leiposin jne.).
Vaatteen tai kengän vuori taipuu nykyään sekä vuori, vuorin, vuoria että vuori, vuoren, vuorta jne. Varmasti oikeasti ymmärrät asiayhteydestä, mistä on milloinkin kyse.
Vierailija kirjoitti:
Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D
Ap
Ai että, miten raastavan pitkä ja vaikeaselkoinen virke.
Vierailija kirjoitti:
Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D
Ap
Luulenpa, että kyse onkin nyt siitä, että et itse oikein ymmärrä, mistä kirjoitat.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittamasi otsikko: "En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nää kielioppivirheet oikein tulee, kun niitä on nähnyt muutaman viime vuoden aikana koko aja...
Korjattuna: "En pysty tehdä", "en suostu lähteä" jne. Mistä nämä kielioppivirheet oikein tulevat, sillä niitä on näkynyt muutaman viime vuoden aikana koko ajan?
Psst. Otsikko jatkuu tuosta vielä eli en ole kirjoittanut "aja", oikea loppu on "ajan enemmän?" ;)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Minä lihosin monta kiloa."Ymmärrän,jos on turkulainen henkilö,heidän murteessaanhan muoto "lihoin,leivoin,tiesin on lihosin,leiposin,tietäsin.Muuten en tajua noin outoa tyyliä.Murteista pidän,mutta jos ei tarkoituksella puhu murretta,niin miksi,miksi.
Vuorelliset hanskat,onko ne vuorella?.ym.ym.
Hei, jos oikeakielisyysasiat kiinnostavat, niin kannattaa aloittaa siitä, että välimerkin jälkeen tulee välilyönti.
Lihoa ja lihota ovat rinnakkaismuotoja. Ne taipuvat imperfektissä: lihoin, lihoit, lihoi jne; lihosin, lihosit, lihosi jne. Lihota-verbin taivutusmuodot eivät siis liity varsinaissuomalaiseen imperfektiin (kaatusin, leiposin jne.).
Vaatteen tai kengän vuori taipuu nykyään sekä vuori, vuorin, vuoria että vuori, vuoren, vuorta jne. Varmasti oikeasti ymmärrät asiayhteydestä, mistä on milloinkin kyse.
Huvittavimpia on just noi, jotka yrittävät olla ovelia kettuilemalla mammapalstalla oikeinkirjoituksesta, mutta tekevät sitten itse virheitä. :D
Vierailija kirjoitti:
Ai että, miten aloitukseni pointti vilahtaa joiltakin nähtävästi totaalisen ohi :D
Ap
Koska jutussasi ei ole pointtia. Puhekieli ja kirjakieli ovat täysin eri kielimuotoja. Nuo esittämäsi ilmaisut ovat täysin normaaleja puhekielisiä ilmaisuja. Kirjoituskulttuurin muuttumisen myötä nuo puhekieliset ilmaisut ovat vaan saaneet jalansijaa myös kirjallisessa ilmaisuissa. Ihmiset kirjoittavat vapaammin tällaisessa vapaassa ympäristössä, jolloin harva noudattaa kirjakielen sääntöjä, vaan he kirjoittavat niin kuin puhuvat. Kirjoittamisen konventiot muuttuvat, kun tekstiä tuotetaan yhä enemmän ja yhä vapaammin.
Yhä vähemmän ihmiset joutuvat keskittymään kielioppiin kun kaikki mitä luetaan on juurikin palstat ja tekstiviestit tms.
Lapset eivät lue kirjoja eikä kirjoittamista ilmeisesti vaaditakaan samalla tavalla enää koulussa. Sitä ei myöskään koulun jälkeen hirveästi tule ylläpidettyä. Ennen kirjoitettiin kirjeitä ja luettiin sanomalehtiä. Nykyisin luetaan nopeasti kirjoitettuja tekstiviestejä, netti korvaa lehden ja kaikki tehdään koneella. Virheitä vaikeampi huomata ja niitä ei varmasti viitsitä korjata jos sellaiseen törmätään.
Se on vähän kuin opettelisi kielen ja sitten sitä ei käytetä. Kieli unohtuu. Samoin ne äidinkielen kielioppiasiat unohtuvat kun niitä ei käytetä kirjoittaessa, lukiessa tai puhuessa.
Käskymuodot ovat myös jääneet todella monelta oppimatta. "...tehkööt mitä lystää" kun kyse on yhdestä henkilöstä eikä monesta aaargghh. Tiedoksi: kuuluu sanoa "hän tehkööN".
Osa kielioppivirheistä saa toki mennä nopean, puhekielisen tajunnanvirran piikkiin, mutta välillä äidinkielen raiskaus rasittaa kun jatkuvasti tulee vastaan tekstiä, jossa asian koko merkitys muuttuu virheiden takia ihan toiseksi kuin kirjoittaja on oikeasti tarkoittanut. Yhtä huonosti suomea ymmärtävät eivät sitten muusta kontekstista hahmota oikeaa tarkoitusta ja koko keskustelu ajautuu kummalliseksi.
Hohhoijaa kieli ei ole staattista, vaan se uusiutuu ja muokkautuu ajan myötä.
Lisäksi kirjakieli on täysin keksitty kieli. Se ei ole kenenkään äidinkieli, kuten yleispuhekieli tai aluepuhekielet (murteet). Kirjakieli sisältää paljon sääntöjä, joita ei esiinny ihmisten äidinkielessä. Kirjakieli on täysin sopimuksenvarainen järjestelmä. On siis luonnollista, että kieli kehittyy ja muuttuu sen käyttäjien mukana. Kielen halutaan olevan tehokasta ja käyttökelpoista, joten on ymmärrettävää, että esim. possessiivisuffiksit tippuvat pois tällaisesta arkikirjoittelusta, eihän niitä juuri kukaan käytä puhekielessäkään.
Tutustukaa vaikka vanhaan kirjasuomeen tai varhaisnykysuomeen, niin huomaatte kuinka kirjakieli on sen käyttäjien neuvottelun ja sopimusten tulos.