Ärsyttää opon asenne ihan kympillä
Selittää miten ”aina kaikki on jonnekin päässeet” ja että ”kaikki lukiot on yhtä hyviä” jne.
Ihan kuin sillä ei olis mitään väliä minne kukakin päätyy.
Hällä väliä ja hellurei.
Kommentit (246)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prototyyppi kirjoitti:
Älykäs oppilas kirjoittaa ne ällän paperit yhtä hyvin lukiosta, jonne on yli 9 ka kuin myös siitä "huonommasta" lukiosta.
Eli miksi ihmeessä hän menisi sinne huonompaan lukioon?
No on vaikka lähempänä eikä halua vielä muuttaa omilleen. (Tämä varsinkin pienemmillä paikkakunnilla, mutta kyllä koulumatkat voi venyä pk-seudullakin rasittavan pitkiksi). Opetus tosiaan voi olla ihan yhtä hyvää, joskus parempaakin alemman keskiarvorajan luokiossa kuin 'eliiitti'lukioissa ja maineella ratsastamistakin on. Toki kannattaa varmastikin vähän kysellä ja ottaa selvää etukäteen koulun hengestä ja toimintatavoista jne. Kannattaa arvioida kokonaisuutta eikä kytätä vain lukion keskiarvorajaa. Yhteiskunnallisesti on myös tärkeää, että lukioiden tasoissa ei ole suuria eroja.
Kannattaa huomata, että Helsingissä ja muissa isoissa kaupungeissa lukioiden oppilaspohja on hyvin eriytynyttä. Huippulukiossa huonoimmallakin on lähes kympin keskiarvo, kun taas huonossa lukiossa ei välttämättä ole ketään, jolla olisi yli kasin keskiarvoa. Maalaislukioissa tilanne on usein eri, kun koko kylän lukioikäiset käy samaa koulua, jolloin seassa on aina myös niitä hyviä oppilaita.
Kympin oppilaat suhtautuu koulunkäyntiin aivan eri tavalla kuin seiskan oppilaat, mikä vaikuttaa suoraan esim. siihen miten oppitunnilla käyttäydytään ja millaisia tavoitteita oppilaat itselleen asettavat. Huonossa lukiossa vaikutteille altis nuori paljon helpommin alisuoriutuu. Vertaisryhmällä on vielä todella iso merkitys lukioikäiselle.
Vierailija kirjoitti:
On tullut varsin selväksi että lapsesi hyvä koulussa ja haette huippulukioon.
Eipä tuohon nyt mitään ihmeellistä tukea tarvita vanhemmilta.
Moni nuori ei pääse lukioon ja ne tietää sen ihan itse, kun keskiarvo riittää vaan amikseen.Mua on aina ärsyttänyt nämä Helsingin huippulukiot ja etenkin miten se pitää aina tuoda esille et meidän kakara siellä, kun se on niin hyvä.
Jos minua kiinnostaisi vain se että pääsem sanomaan että lapseni käy huippulukiota, ei kai tää olisi edes ongelma.
Käskisin nukkua ne opon tunnit ja pakottaisin Sykkiin.
Minä olisin oikeasti halunnut että lapsi pohtii aloja laajalti, eikä esim vaan mene meidän vanhempien perässä.
Ja minä soisin myös että koulu oikeast tukisi niitä lahjakkaita lapsia, joilla ei ole akateemisia vanhempia, mutta jotka tällaisella hälläväliä-opinto-ohjauksella ei osaa hakeutua lahjakkuuttaan vastaavalle koulutustasolle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tullut varsin selväksi että lapsesi hyvä koulussa ja haette huippulukioon.
Eipä tuohon nyt mitään ihmeellistä tukea tarvita vanhemmilta.
Moni nuori ei pääse lukioon ja ne tietää sen ihan itse, kun keskiarvo riittää vaan amikseen.Mua on aina ärsyttänyt nämä Helsingin huippulukiot ja etenkin miten se pitää aina tuoda esille et meidän kakara siellä, kun se on niin hyvä.
Jos minua kiinnostaisi vain se että pääsem sanomaan että lapseni käy huippulukiota, ei kai tää olisi edes ongelma.
Käskisin nukkua ne opon tunnit ja pakottaisin Sykkiin.
Minä olisin oikeasti halunnut että lapsi pohtii aloja laajalti, eikä esim vaan mene meidän vanhempien perässä.
Ja minä soisin myös että koulu oikeast tukisi niitä lahjakkaita lapsia, joilla ei ole akateemisia vanhempia, mutta jotka tällaisella hälläväliä-opinto-ohjauksella ei osaa hakeutua lahjakkuuttaan vastaavalle koulutustasolle.
Ap
Kuule kyllä ne osaa hakea vaikka vanhemmat ei ole akateemisia.
Tiedän monta lukioon menijää ja vanhemmat duunareita ja osa jopa työttömiä.
Meillä mies FM ja aikoo vieläkin opiskella lisää mutta ei koskaan jauheta akateemisuudesta.
Ja amiksesta pääsee myös ammattikorkeakouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tullut varsin selväksi että lapsesi hyvä koulussa ja haette huippulukioon.
Eipä tuohon nyt mitään ihmeellistä tukea tarvita vanhemmilta.
Moni nuori ei pääse lukioon ja ne tietää sen ihan itse, kun keskiarvo riittää vaan amikseen.Mua on aina ärsyttänyt nämä Helsingin huippulukiot ja etenkin miten se pitää aina tuoda esille et meidän kakara siellä, kun se on niin hyvä.
Jos minua kiinnostaisi vain se että pääsem sanomaan että lapseni käy huippulukiota, ei kai tää olisi edes ongelma.
Käskisin nukkua ne opon tunnit ja pakottaisin Sykkiin.
Minä olisin oikeasti halunnut että lapsi pohtii aloja laajalti, eikä esim vaan mene meidän vanhempien perässä.
Ja minä soisin myös että koulu oikeast tukisi niitä lahjakkaita lapsia, joilla ei ole akateemisia vanhempia, mutta jotka tällaisella hälläväliä-opinto-ohjauksella ei osaa hakeutua lahjakkuuttaan vastaavalle koulutustasolle.
Ap
Kuule kyllä ne osaa hakea vaikka vanhemmat ei ole akateemisia.
Tiedän monta lukioon menijää ja vanhemmat duunareita ja osa jopa työttömiä.
Meillä mies FM ja aikoo vieläkin opiskella lisää mutta ei koskaan jauheta akateemisuudesta.Ja amiksesta pääsee myös ammattikorkeakouluun.
Kuule kun tuore tutkimus nimenomaan osoittaa, että ei osaa. Että kuilu hyväosaisten ja huono-osaisten suhteen on taas revennyt tässä suhteessa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kait osaatte hoitaa hakemisen ihan itse. Aivan sama mitä opo sanoo.
Voin kuunnella mutta ei vaikuta päätökseen mitä sanoo.Ihan kaikkialla ihmiset yrittää vaikuttaa toisten päätöksiin.
En silti pidä lapseni latistamisesta. Ja onhan tää myös älytön ajanhukka. Monta tuntia viikossa kankkulan kaivoon. Voisi vaikka levätä sen ajan.
Ja kyllä, kyllä me osaamme tämän hoitaa. Mutta entä ne teinit, joilla ei ole sitä vanhempien apua ja tukea?
Ap
Siis teillä ei ole varsinaisesti mitään ongelmaa, ja homma hallussa, mutta silti pitää nillittää? Ihme tyyppi olet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kait osaatte hoitaa hakemisen ihan itse. Aivan sama mitä opo sanoo.
Voin kuunnella mutta ei vaikuta päätökseen mitä sanoo.Ihan kaikkialla ihmiset yrittää vaikuttaa toisten päätöksiin.
En silti pidä lapseni latistamisesta. Ja onhan tää myös älytön ajanhukka. Monta tuntia viikossa kankkulan kaivoon. Voisi vaikka levätä sen ajan.
Ja kyllä, kyllä me osaamme tämän hoitaa. Mutta entä ne teinit, joilla ei ole sitä vanhempien apua ja tukea?
Ap
Siis teillä ei ole varsinaisesti mitään ongelmaa, ja homma hallussa, mutta silti pitää nillittää? Ihme tyyppi olet.
Kyllä. Koska tämä on väärin.
Jokaisen nuoren pitää saada kokea arvostusta, panostusta, kannustusta ja tunne siitä, että he on tärkeitä. He ovat tuossa elämänvaiheessa just uniikkeja lumihiutaleita, tulevaisuus edessä.
Enkä hyväksy tuollaista työmoraalia, joka tuolla opolla on.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä meidän pikkukylässä uusi opo ei tiedä mistään mitään. Hänen.aika menee lemmiskellessä ukkomiehen kanssa työhuoneessaan. Kuvottavaa!
Onko sinun miehesi kyseessä, vai mikä asiassa on niin kuvottavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne koulutukset löytyvät edelleen sieltä opintopolku.fi -palvelusta. Siellä on tiedot kaikista Suomen lukioista. Ei ole hirveetä tähtitiedettä selata niitä itselle sopivia lukioita sieltä opintopolusta.
Siellä on myös ne ammattikoulut. Ei ole tähtitiedettä etsiä niitä sieltä.
Sen sijaan on pähkähullua jauhaa eri ammattikouluvaihtoehdoista ja pisteistä 25 nuorelle, jotka on kaikki menossa lukioon.
No kun ei ole menossa lukioon, tosiasia on tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne koulutukset löytyvät edelleen sieltä opintopolku.fi -palvelusta. Siellä on tiedot kaikista Suomen lukioista. Ei ole hirveetä tähtitiedettä selata niitä itselle sopivia lukioita sieltä opintopolusta.
Siellä on myös ne ammattikoulut. Ei ole tähtitiedettä etsiä niitä sieltä.
Sen sijaan on pähkähullua jauhaa eri ammattikouluvaihtoehdoista ja pisteistä 25 nuorelle, jotka on kaikki menossa lukioon.
No kun ei ole menossa lukioon, tosiasia on tämä.
On menossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kait osaatte hoitaa hakemisen ihan itse. Aivan sama mitä opo sanoo.
Voin kuunnella mutta ei vaikuta päätökseen mitä sanoo.Ihan kaikkialla ihmiset yrittää vaikuttaa toisten päätöksiin.
En silti pidä lapseni latistamisesta. Ja onhan tää myös älytön ajanhukka. Monta tuntia viikossa kankkulan kaivoon. Voisi vaikka levätä sen ajan.
Ja kyllä, kyllä me osaamme tämän hoitaa. Mutta entä ne teinit, joilla ei ole sitä vanhempien apua ja tukea?
Ap
Siis teillä ei ole varsinaisesti mitään ongelmaa, ja homma hallussa, mutta silti pitää nillittää? Ihme tyyppi olet.
Kyllä. Koska tämä on väärin.
Jokaisen nuoren pitää saada kokea arvostusta, panostusta, kannustusta ja tunne siitä, että he on tärkeitä. He ovat tuossa elämänvaiheessa just uniikkeja lumihiutaleita, tulevaisuus edessä.
Enkä hyväksy tuollaista työmoraalia, joka tuolla opolla on.
Ap
Sinulla on nyt liikaa aikaa käytettävissä lapsesi asioihin. Teet pelkkää haittaa hänen tulevaisuudelleen. Ja ikävintä on, ettet itse tajua sitä.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei varmaankaan tiedä, että noilla nuorilla koko ajan kasvava ongelma on uupuminen. Juuri tällaisten tiikeriäitien takia, istuttavat lapsillensa liian suuret paineet päähän. Ja eikö opo olisi vastuuton jos mainostaisi vain sitä lähieliittilukiota jonne kaikki koulun lapset EIVÄT voi päästä koska niitä halukkaita vielä paremmilla papereilla tulee myös kauempaa, pitäisikö opon viesti olla, että kaikki on menetetty jos tuo ei onnistu vai pikemminkin tarjoilla hyviä vaihtoehtoja. Kyllä te tiikerivanhemmat muistatte tarpeeksi vahvasti jo iskostaa sen eliittilukion tärkeyden lastenne päähän.
Peruskoulu on helppo kaikille älykkäille lapsille, sen pitäisi mennä ilman lukemisia. Itse tein läksyt välitunneilla, luin kokeisiin hammaslääkäriin odottaessa ja se vapaa-aika meni liikunnan ja monien harrastusten parissa. Vanhemmat eivät puuttuneet mihinkään opinnoissa, kannustivat vain lukemaan jos se kiinnostaa. Kirjoitin vaivattomasti 6L pikkulukiosta, lähdin lukemaan haluamaani alaa yliopistoon ja väittelin toisesta yliopistosta. Omien lasteni suhteen olen tehnyt kuten vanhempani: kannustan mutta en painosta, saavat löytää itse oman polkunsa, minulle tärkeintä, että heille kasvoi hyvä itsetunto ja kykenevät olemaan tasapainoisia ja onnellisia elämässään. Näin näyttävät olevankin, aivan ilman painostuksia toinen lukee lakia, toinen halusi tekniselle alalle Aaltoon. Jos olisivat halunneet tehdä amistutkinnon, niin sekin olisi ollut OK, akateemisessa suvussa osa serkuista on näin tehnyt, mutta jatkaneet koulutustaan AMKissa, nyt mielekkäissä (ja varsin rahakkaissa) töissä.
Antakaa nyt lasten tehdä oma elämä. Ilman muuta pitää tukea ja kannustaa, mutta niiden omien kunnianhimojen kaataminen lasten niskaan on vastuutonta. Mieluummin apn kaltaiset akateemiset kotiäidit voisivat katsoa peiliin: pitäisikö minun itse panostaa itseeni, hankkia lisäkoulutusta ja panostaa omaan uraan? Keskittyä lasten suhteen olemaan äiti: tukija ja kannustaja, ja mieluummin auttaa lasta purkamaan paineita huumorin ja ilon kautta kuin tuoda lisäpaineita hurjalla painostuksella ja lapsen elämän liialla kontrolloinnilla.
Olipas täysjärkistä tekstiä.
Koulutettuna ja lukutaitoisena ihmisenä ap varmaan kykenisi ymmärtämään, mitä kirjoittaja tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei varmaankaan tiedä, että noilla nuorilla koko ajan kasvava ongelma on uupuminen. Juuri tällaisten tiikeriäitien takia, istuttavat lapsillensa liian suuret paineet päähän. Ja eikö opo olisi vastuuton jos mainostaisi vain sitä lähieliittilukiota jonne kaikki koulun lapset EIVÄT voi päästä koska niitä halukkaita vielä paremmilla papereilla tulee myös kauempaa, pitäisikö opon viesti olla, että kaikki on menetetty jos tuo ei onnistu vai pikemminkin tarjoilla hyviä vaihtoehtoja. Kyllä te tiikerivanhemmat muistatte tarpeeksi vahvasti jo iskostaa sen eliittilukion tärkeyden lastenne päähän.
Peruskoulu on helppo kaikille älykkäille lapsille, sen pitäisi mennä ilman lukemisia. Itse tein läksyt välitunneilla, luin kokeisiin hammaslääkäriin odottaessa ja se vapaa-aika meni liikunnan ja monien harrastusten parissa. Vanhemmat eivät puuttuneet mihinkään opinnoissa, kannustivat vain lukemaan jos se kiinnostaa. Kirjoitin vaivattomasti 6L pikkulukiosta, lähdin lukemaan haluamaani alaa yliopistoon ja väittelin toisesta yliopistosta. Omien lasteni suhteen olen tehnyt kuten vanhempani: kannustan mutta en painosta, saavat löytää itse oman polkunsa, minulle tärkeintä, että heille kasvoi hyvä itsetunto ja kykenevät olemaan tasapainoisia ja onnellisia elämässään. Näin näyttävät olevankin, aivan ilman painostuksia toinen lukee lakia, toinen halusi tekniselle alalle Aaltoon. Jos olisivat halunneet tehdä amistutkinnon, niin sekin olisi ollut OK, akateemisessa suvussa osa serkuista on näin tehnyt, mutta jatkaneet koulutustaan AMKissa, nyt mielekkäissä (ja varsin rahakkaissa) töissä.
Antakaa nyt lasten tehdä oma elämä. Ilman muuta pitää tukea ja kannustaa, mutta niiden omien kunnianhimojen kaataminen lasten niskaan on vastuutonta. Mieluummin apn kaltaiset akateemiset kotiäidit voisivat katsoa peiliin: pitäisikö minun itse panostaa itseeni, hankkia lisäkoulutusta ja panostaa omaan uraan? Keskittyä lasten suhteen olemaan äiti: tukija ja kannustaja, ja mieluummin auttaa lasta purkamaan paineita huumorin ja ilon kautta kuin tuoda lisäpaineita hurjalla painostuksella ja lapsen elämän liialla kontrolloinnilla.
Älä viitsi.
Siitä ei ole kyse.
Paljon helpommin uupuu alalla jolle ei olisi halunnut tai rutiinityössä johon joutui kun kukaan ei kannustanut.
Tai sen koulumatkan kanssa, kun taapertaa 2 - 2,5 tuntia päivässä päästäkseen Alppilan lukioon.
Kannustamisen ja painostamisen välillä on ero. Otetaampa hypotettinen tilanne: lapsesi ei pääsisikään siihen lukioon mihin hänen haluat pääsevän. Olet kannustanut (painostanut) voimakkaasti, et varmasti osaa peittää pettymystä, vaan asiasta tulee koko perheen kriisi. Lapsi tuntee varmasti olevansa pettymys. Jo pelko pettymyksen tuottamisesta voi halvaannuttaa. Sen sijaan tuet koulussa, mutta huolehdit ettei lapsi liikaa stressaa koulusta vaan kykenee kehittämään omaa persoonaansa, sosiaalisia taitojaan, itsetuntoaan. Pääsee parhaaseen tai suht hyvään lukioon, tuet lasta paineiden siedossa (etkä lisää paineita omalla kunnianhimollasi), lapsi valitsee itselleen sopivan alan josta pitää ja jossa voi olla onnellinen. Keskityt enemmän miettimään itseäsi: kun et ole onnellinen etkä pääse ahdistuksestasi nykytyylillä, auttaisiko terapia, lisäkoulutus, kuinka voisin olla rennompi ja vähemmän lapsiani kuormittava äiti?
Täyttä sinun pääsi sisäistä paskaa.
Minä en ole painostanut häntä yhteen tiettyyn lukioon tai lukiotyyppiin.
Mutta Alppilan lukion oppilasainesta hän ei ole.
Oi, pääsimmekö jo "heikompi aines" -keskusteluun? Oletko kokoomuslainen? Mutta joo, itse en tiedä pk-seudun lukioiden tasoeroista. On hälyttävää jos ovat kasvaneet suuriksi. Toivottavasti tasoerokehitys kääntyy laskuun. Mutta silti tuollainen luokittelu ja arvottaminen on vaarallinen tie. Minkälaista mielestäsi Alppilan lukion homogeeninen oppilasaines mahtaa sitten olla?
On joka tapauksessa äärimmäisen tärkeää arvostaa lastaan omana itsenään, eikä vahingossakaan luoda ilmapiiriä, jossa lapsi alkaa arvottamaan itseään suoritusten perusteella (esim. koulumenestyksen ja koulutuksen) jolloin itsetunto ei perustu vakaalle pohjalle. Tämä aiheuttaa paineita ja sitä kautta ahdistusta, riittämättömyydentunteita, liiallisia suorituspaineita, alisuorittamista, vihaa jne. Minulla on omakohtaista kokemusta tällaisesta. (Olin aina yli 9 oppilas ja kirjoitin myös aika hyvin.)
En usko että vanhempani edes tiedostavat tänä päivänäkään toimineensa tuolla lailla, tai mitenikään väärin. Asenteet välittyvät lapsille kuitenkin ilman että niitä tarvii edes alleviivata. Asenteesi heikommin koulussa pärjääviin vaikuttaa kyllä vähän huolestuttavalta. En toki voi oikeasti tämän perusteella tietää. Toivottavasti lapsesi löytää sopivan opiskelupaikan, oposta huolimatta :)
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei varmaankaan tiedä, että noilla nuorilla koko ajan kasvava ongelma on uupuminen. Juuri tällaisten tiikeriäitien takia, istuttavat lapsillensa liian suuret paineet päähän. Ja eikö opo olisi vastuuton jos mainostaisi vain sitä lähieliittilukiota jonne kaikki koulun lapset EIVÄT voi päästä koska niitä halukkaita vielä paremmilla papereilla tulee myös kauempaa, pitäisikö opon viesti olla, että kaikki on menetetty jos tuo ei onnistu vai pikemminkin tarjoilla hyviä vaihtoehtoja. Kyllä te tiikerivanhemmat muistatte tarpeeksi vahvasti jo iskostaa sen eliittilukion tärkeyden lastenne päähän.
Peruskoulu on helppo kaikille älykkäille lapsille, sen pitäisi mennä ilman lukemisia. Itse tein läksyt välitunneilla, luin kokeisiin hammaslääkäriin odottaessa ja se vapaa-aika meni liikunnan ja monien harrastusten parissa. Vanhemmat eivät puuttuneet mihinkään opinnoissa, kannustivat vain lukemaan jos se kiinnostaa. Kirjoitin vaivattomasti 6L pikkulukiosta, lähdin lukemaan haluamaani alaa yliopistoon ja väittelin toisesta yliopistosta. Omien lasteni suhteen olen tehnyt kuten vanhempani: kannustan mutta en painosta, saavat löytää itse oman polkunsa, minulle tärkeintä, että heille kasvoi hyvä itsetunto ja kykenevät olemaan tasapainoisia ja onnellisia elämässään. Näin näyttävät olevankin, aivan ilman painostuksia toinen lukee lakia, toinen halusi tekniselle alalle Aaltoon. Jos olisivat halunneet tehdä amistutkinnon, niin sekin olisi ollut OK, akateemisessa suvussa osa serkuista on näin tehnyt, mutta jatkaneet koulutustaan AMKissa, nyt mielekkäissä (ja varsin rahakkaissa) töissä.
Antakaa nyt lasten tehdä oma elämä. Ilman muuta pitää tukea ja kannustaa, mutta niiden omien kunnianhimojen kaataminen lasten niskaan on vastuutonta. Mieluummin apn kaltaiset akateemiset kotiäidit voisivat katsoa peiliin: pitäisikö minun itse panostaa itseeni, hankkia lisäkoulutusta ja panostaa omaan uraan? Keskittyä lasten suhteen olemaan äiti: tukija ja kannustaja, ja mieluummin auttaa lasta purkamaan paineita huumorin ja ilon kautta kuin tuoda lisäpaineita hurjalla painostuksella ja lapsen elämän liialla kontrolloinnilla.
Älä viitsi.
Siitä ei ole kyse.
Paljon helpommin uupuu alalla jolle ei olisi halunnut tai rutiinityössä johon joutui kun kukaan ei kannustanut.
Tai sen koulumatkan kanssa, kun taapertaa 2 - 2,5 tuntia päivässä päästäkseen Alppilan lukioon.
Kannustamisen ja painostamisen välillä on ero. Otetaampa hypotettinen tilanne: lapsesi ei pääsisikään siihen lukioon mihin hänen haluat pääsevän. Olet kannustanut (painostanut) voimakkaasti, et varmasti osaa peittää pettymystä, vaan asiasta tulee koko perheen kriisi. Lapsi tuntee varmasti olevansa pettymys. Jo pelko pettymyksen tuottamisesta voi halvaannuttaa. Sen sijaan tuet koulussa, mutta huolehdit ettei lapsi liikaa stressaa koulusta vaan kykenee kehittämään omaa persoonaansa, sosiaalisia taitojaan, itsetuntoaan. Pääsee parhaaseen tai suht hyvään lukioon, tuet lasta paineiden siedossa (etkä lisää paineita omalla kunnianhimollasi), lapsi valitsee itselleen sopivan alan josta pitää ja jossa voi olla onnellinen. Keskityt enemmän miettimään itseäsi: kun et ole onnellinen etkä pääse ahdistuksestasi nykytyylillä, auttaisiko terapia, lisäkoulutus, kuinka voisin olla rennompi ja vähemmän lapsiani kuormittava äiti?
Täyttä sinun pääsi sisäistä paskaa.
Minä en ole painostanut häntä yhteen tiettyyn lukioon tai lukiotyyppiin.
Mutta Alppilan lukion oppilasainesta hän ei ole.
Oi, pääsimmekö jo "heikompi aines" -keskusteluun? Oletko kokoomuslainen? Mutta joo, itse en tiedä pk-seudun lukioiden tasoeroista. On hälyttävää jos ovat kasvaneet suuriksi. Toivottavasti tasoerokehitys kääntyy laskuun. Mutta silti tuollainen luokittelu ja arvottaminen on vaarallinen tie. Minkälaista mielestäsi Alppilan lukion homogeeninen oppilasaines mahtaa sitten olla?
On joka tapauksessa äärimmäisen tärkeää arvostaa lastaan omana itsenään, eikä vahingossakaan luoda ilmapiiriä, jossa lapsi alkaa arvottamaan itseään suoritusten perusteella (esim. koulumenestyksen ja koulutuksen) jolloin itsetunto ei perustu vakaalle pohjalle. Tämä aiheuttaa paineita ja sitä kautta ahdistusta, riittämättömyydentunteita, liiallisia suorituspaineita, alisuorittamista, vihaa jne. Minulla on omakohtaista kokemusta tällaisesta. (Olin aina yli 9 oppilas ja kirjoitin myös aika hyvin.)
En usko että vanhempani edes tiedostavat tänä päivänäkään toimineensa tuolla lailla, tai mitenikään väärin. Asenteet välittyvät lapsille kuitenkin ilman että niitä tarvii edes alleviivata. Asenteesi heikommin koulussa pärjääviin vaikuttaa kyllä vähän huolestuttavalta. En toki voi oikeasti tämän perusteella tietää. Toivottavasti lapsesi löytää sopivan opiskelupaikan, oposta huolimatta :)
-eri
Tää ei ole nyt sinun terapiakeskustelusi. Todistat vain sen mitä sanon: että tässä vaiheessa nuoret tarvitsevat huomiota ja kannustusta. Ei liukuhihnaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se on kun osaa siirtää oppimaansa eri tilanteeseen? Lapset ei vielä osaa.
Mikä sen nimi onJääpä sinä miettimään sitä.
Tämän kaiken hukkaan menneen ajan ysiluokkalainen olis mieluummin voinut käyttää vaikka kaverien kanssa hengailuun.
Ap
Mihinkähän Ap olisi voinut tämän aiheen mäyläämisessä hukkaan menneen aikansa käyttää...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se on kun osaa siirtää oppimaansa eri tilanteeseen? Lapset ei vielä osaa.
Mikä sen nimi onJääpä sinä miettimään sitä.
Tämän kaiken hukkaan menneen ajan ysiluokkalainen olis mieluummin voinut käyttää vaikka kaverien kanssa hengailuun.
Ap
Mihinkähän Ap olisi voinut tämän aiheen mäyläämisessä hukkaan menneen aikansa käyttää...?
En mihinkään. Makaan influenssassa kotona.
Sen sijaan sinä haaskaat aikaasi minun solvaamiseeni.
Olen itse valmistunut kohtuullisen suuren kaupungin hyvästä lukiosta ja siirtynyt opiskelemaan suhteellisen arvostettua alaa maan parhaaksi luokiteltuun yliopistoon. Toki meitä opiskelijoita on monista eri perhetaustoista ja ympäri Suomea, mutta maan huippulukioiden opiskelijat erottuvat joukosta selkeästi. He ovat niitä opiskeluun tunnollisesti, mutta huumorilla suhtautuvia tyyppejä, jotka nauttivat oppimisesta ja opiskelevat alaa, koska ovat siitä kiinnostuneita ja tietävät mihin suuntautua opinnoissaan saavuttaakseen unelmauransa. Ovat myös hauskoja ja sosiaalisesti lahjakkaita tyyppejä, aktiivisia järjestötoiminnassa.
Oma lukioni oli oman kotikaupungin mittakaavalla ylivoimaisesti paras ja meillä oppilaiden kesken oli huikean hyvä yhteishenki ja oli ok olla vähän nörtti ja kiinnostunut opiskelusta. Ei se ollut täällä av-mammojen maalailemaa stressiä, ahdistusta ja pakonomaista suorittamista, kun suurin osa oli luonnostaan lahjakkaita ja sen vuoksi kursseilla edettiin nopeasti ja moni sai syventyä aiheisiin paljon syvällisemmin kuin peruslukiossa olisi mahdollista.
Ei helvetti, ap on kuin sisareni.
Kaksi korkeakoulututkintoa, mutta ei päivääkään koulutustaan vastaavaa työkokemusta. Tietää kaiken paremmin kuin kukaan muu, ja puolustaa raivokkaasti näkemyksiään kaikkia ammatti-ihmisiä vastaan. Perhe on oppinut olemaan hiljaa, kun hän aloittaa saarnaamisensa. Tytärkin yläasteella. Hiljainen lapsi.
Terapiastakaan ei ole näyttänyt olleen vielä apua. Jos enää voikaan olla.
Pikkukaupungin lukiossa itse opiskelleena ja keskisuuressa lukiossa opiskelleen nuoren vanhempana voin sanoa, että lukioilla on ollut ja on edelleen valtavat erot. Lisäksi lukion sisällä eri opettajissa on valtavia eroja. Kaikki eivät valitettavasti mahdu sen hyväksi tiedetyn opettajan kursseille vaan joutuvat sitten tyytymään siihen opettajaan, joka ei osaa opettaa eikä edes yritä. Paljon riippuu rehtorista ja opettajakunnan tasosta, opetus- ja motivointitaidoista.
Vierailija kirjoitti:
Pikkukaupungin lukiossa itse opiskelleena ja keskisuuressa lukiossa opiskelleen nuoren vanhempana voin sanoa, että lukioilla on ollut ja on edelleen valtavat erot. Lisäksi lukion sisällä eri opettajissa on valtavia eroja. Kaikki eivät valitettavasti mahdu sen hyväksi tiedetyn opettajan kursseille vaan joutuvat sitten tyytymään siihen opettajaan, joka ei osaa opettaa eikä edes yritä. Paljon riippuu rehtorista ja opettajakunnan tasosta, opetus- ja motivointitaidoista.
Pikkukaupungin lukioissa oppilaille usein annetaan täysin vääristynyt kuva heidän omasta osaamisestaan, koska arvosanoja jaetaan huomattavasti löyhemmin periaattein kuin hyvätasoisissa lukioissa. Todellisuus paljastuu nuorille vasta ylioppilaskirjoitusten äärellä, kun ysit ja kympit vaihtuvat jopa B:n tasoisiin kirjaimiin, koska pikkukaupungin opettajat ovat vaatineet oppilailtaan paljon vähemmän.
On tullut varsin selväksi että lapsesi hyvä koulussa ja haette huippulukioon.
Eipä tuohon nyt mitään ihmeellistä tukea tarvita vanhemmilta.
Moni nuori ei pääse lukioon ja ne tietää sen ihan itse, kun keskiarvo riittää vaan amikseen.
Mua on aina ärsyttänyt nämä Helsingin huippulukiot ja etenkin miten se pitää aina tuoda esille et meidän kakara siellä, kun se on niin hyvä.