Lue keskustelun säännöt.
Millainen on maailmankuvasi?
13.02.2018 |
Mietitkö asiaa kuinka usein?
(Ja kuka olet, ikä, sukupuoli tms.)
Itse mietin omaa ja muiden maailmankuvaa ajoittain paljonkin, ikävä kyllä kyseessä on aihe, josta ei tunnu sopivalta kysyä tuntemattomilta bussipysäkillä.
Joten yritetään tätä kanavaa mielenkiinnosta ihmisten näkemyksiä kohtaan.
Kommentit (231)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette usko jumalaan, mikä teitä motivoi tässä elämässä ja miksi?
Erityisesti te joilla on suoraa vaikutusvaltaa vaikuttaa muiden elämään, miksi teitä kiinnostaa? Eritysesti sillon kun olette tekemässä päätöksiä, jotka heikentävät muiden asemaa, mutta eivät tule koskettaamaan itseänne?Tai te jotka uskotte että jokaisella on vastuu omasta elämästään: olen useita kertoja todennut sen, että kun esimerkiksi työyhteisö voi huonosti, niin kukaan ei sitten lopulta ole kuitenkaan valmis tekemään mitään asiaa parantaakseen "koska mihinkään ei voi vaikuttaa" tai pelosta. Saati kun puhutaan vaikkapa poliitikkojen päätöksistä, jotka koskevat isoa ryhmää, niin sitä voidaan valittaa, mutta kukaan ei vaikkapa yksiselitteisesti kieltäydy toimenpiteistä.
Jos ei usko kuoleman jälkeiseenkään, niin mikä saa suurimman osan käyttäyttymään niin kuin lopussa odottaisi joku palkinto?
Elämä itsessään motivoi, elämä on jännittävää ja maailma ja luonto on kiehtova paikka kaikkine ilmiöineen, eläimineen ja ihmisineen.
En nyt tarkkaan tiedä millaiseen päätöksentekoon tuossa viittaat mutta tällaisessa länsimaalaisessa päätöksenteossa on aina mukana kunkin yhteiskunnan normit ja säännökset ja useimmilla päätöksillä on yleensä sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Mielestäni päätöksiä tulisi tehdä mahdollisiimma oikeudenmukaisesti ottaen huomioon lait, säädökset ja normit. Silti negatiiviset vaikutukset eivtä ole aina vältettävissä eikä kaikkia päätöksiä voida tehdä niin että kaikki olisivat tyytyväisiä.
Itse pyrin vaikuttamaan esim. työyhteisössä positiivisesti, en ole hiljaa jos koen epäkohtia.
En koe että elämän lopussa olisi joku palkinto, elämä itsessään on se palkinto ja siksi se kannattaa elää joka hetkeä arvostaen. Se voi loppua milloin tahansa.
Tietenkin useimmissa päätöksissä on haittoja ja hyötyjä, mutta väittäisin silti että on lähes yhtä paljon päätöksiä, jotka ovat vain ja ainoastaan järjettömiä sekä päättäjien, että puoltajien kannalta.
Esimerkiksi aktiivimalli. Mitä sillä halutaan säästää ja kenelle? Siitä ovat päättäneet elämänsä ehtoopuolella olevat henkilöt, joilla ei ole huolta huomisessa. Mitään lisäähän se ei tuo tässä hetkessä työssä käyville, saati työttömille. Näkemykseni mukaan kyseessä on ainoastaan kallis valtapeli, jolla ei ole pätevää syytä olemassa ololleen.
Tai ylipäätään se, että monet jotka sanovat kannattavansa yksilönvapautta, kannattavat kuitenkin holhoamispolitiikkaa esimerkiksi päihdelainsäädännössä.
Päihdelainsäädännössä on seikkoja joita tehdään yksilönvapauden yli jotta heikommassa asemassa olevat tulevat suojelluksi eli esim. lapset. Ihan perusteltuja kompromisseja päätöksenteossa.
Eikä aktiivimalliakaan _kokonaisuudessaan vaikutuksiltaan_huonoksi voi katsoa ,vaikka _sinä_ niin ajatteletkin (ja miksi sanot että sen päätöksen ovat teheeet elämän ehtoopuolella olevat henkilät, sehän ei pidä lainkaan paikkaansa).
Jos päättäjien keski-ikä on lähemmäs 50+ niin kyllä se mun nähdäkseni sitä elämän loppupuolta on kirkkaasti ja monet aktiivimallin tiimoilta esiin tulleet poliitikot ovat jo eläkeiässä.
Halauaisin tietää, että mitä konkreettisia hyviä vaikutuksia sillä sitten pitäisi olla ja kenelle? Ihan yleisesti ottaen.
Valittujen kansanedustajien keski-ikä oli 47,18 v v2015. Eli se taitaa olla ihan hyvä otanta nuorista vanhoihin. Vai oletko sitä mieltä että päätöksiä saisi olla tekemässsä vain joukko alle 40-vuotiaita? Tällä esittämälläsi ikäkysymyksellä ei ole mitän tekemistä koko aktiivimallin säätämisen kanssa vaan sillä mitä puolueita ME suomalaiset olemme valtaan äänestäneet. OHIS ei kuulu tähän ketjuun oikeastaan.
Varsinainen kysymys olikin, että millainen maailmankatsomus on ihmisellä, joka tekee sellaisia päätöksiä, jotka hyödyttävät itseään (ja haittaa köyhempiä) mikäli miettii materialistiselta kannalta, mutta elinaika alkaa olemaan vähissä ja matriaa olisi jo nyt enemmän mitä ehtii tuhlaamaan elinikänään?
Jos mitään ei mukaansa saa, eikä esim usko palaavansa takaisin maapallolle uudesti syntymisen merkeissä takaisin omistajaksi.
Ymmärrän helposti biologisten välittömien tarpeiden tyydyttämisen ja niiden jatkuvuuden turvaamisen tarpeen. Mutta vaikkapa tuon aiemman kommentin katsomusta on vaikeampi ymmärtää. Tai vielä vähemmän niitä, jotka näkevät kyseisen toiminnan loogisena ja järkevänä.
Valtaa, ahneutta ja kunniaa kai kyseinen toiminta edustaa. Mutta miten sitten te, jotka näette kyseisen toiminnan oikeutettuna, siitä huolimatta ettette itse hyödy siitä tällä hetkellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette usko jumalaan, mikä teitä motivoi tässä elämässä ja miksi?
Biologiaan pohjaavat motivaattorit, kuten kaikkia muitakin ihmisiä, uskonnosta riippumatta. Eivät jumaluskoisetkaan ole hyviä tai pahoja minkään muun takia kuin biologiansa, eivätkä pääosin elämällään myöskään tee mitään sen erilaisempaa kuin uskonnottomatkaan, satunnaisia hurahtajia lukuunottamatta, jotka sitten toteuttavat hurahdustaan eri tavoin, jotkut pommeja viritellen ja jotkut kuorossa laulaen.
Jos ei usko kuoleman jälkeiseenkään, niin mikä saa suurimman osan käyttäyttymään niin kuin lopussa odottaisi joku palkinto?
Palkinto on usein omien lastensa hyvinvointi ja geeniensä levittäminen tehokkaasti. Jälkimmäistä ei suoraan ihminen edes ymmärrä motiivikseen, ennen kuin tajuaa, että jotakuinkin jokainen asia, josta mielihyvää saa, johtaa tuohon, ja jotakuinkin jokainen sitä vastaan sotiva toimi vastaavasti aiheuttaa mielipahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te jotka ette usko jumalaan, mikä teitä motivoi tässä elämässä ja miksi?
Biologiaan pohjaavat motivaattorit, kuten kaikkia muitakin ihmisiä, uskonnosta riippumatta. Eivät jumaluskoisetkaan ole hyviä tai pahoja minkään muun takia kuin biologiansa, eivätkä pääosin elämällään myöskään tee mitään sen erilaisempaa kuin uskonnottomatkaan, satunnaisia hurahtajia lukuunottamatta, jotka sitten toteuttavat hurahdustaan eri tavoin, jotkut pommeja viritellen ja jotkut kuorossa laulaen.
Jos ei usko kuoleman jälkeiseenkään, niin mikä saa suurimman osan käyttäyttymään niin kuin lopussa odottaisi joku palkinto?
Palkinto on usein omien lastensa hyvinvointi ja geeniensä levittäminen tehokkaasti. Jälkimmäistä ei suoraan ihminen edes ymmärrä motiivikseen, ennen kuin tajuaa, että jotakuinkin jokainen asia, josta mielihyvää saa, johtaa tuohon, ja jotakuinkin jokainen sitä vastaan sotiva toimi vastaavasti aiheuttaa mielipahaa.
Lastenkaan hyvinvointi ei silti selitä monien toimintaa, eritysiesesti jos niitä ei ole.
Materiaan ylenpalttinen kiintyminen ja haaliminen varmastikin juontaa biologiasta, mutta monelleko se on tietoista? Tai ainakin siinä määrin, että sitä joskus pysähtyisi ajattelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen mies kirjoitti:
Liberaali, suvaitsevainen ja uskonnoton. Ihmisen omaan vastuuseen ja mahdollisuuksiin uskova.
Mikä on mielestäsi ihmisen vastuuta?
Uskotko että olemassa olosi päätyy kuoleman jälkeen?Uskon harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja omaan onnellisuuteensa. Mielestäni ihminen ei voi ulkoistaa omaa onneaan yhteiskunnan tai vaikka puolisonsa vastuulle.
Uskon, että kuoleman jälkeen henkeni ja tietoisuuteni lakkaa ja ruumiini maatuu osaksi luonnon kiertokulkua.
Omaan elämään vaikuttaminen edellyttää vapaata tahtoa. Mutta jos kuolemassa henkesi lakkaa olemasta eli henkesi on vain aivojesi synnyttämä sivutuote, kuinka sinulla silloin voi olla vapaa tahto?
Miksi tätä on alapeukutettu. Vapaatahto on todistettu harhaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristillinen maailmankatsomus, konservatiivi mutta ymmärrän hyvin toisenlaisiakin ajatuksia. Tykkään keskustella syvällisiä ja olen paljon vääntänytkin asioista, mutta "kaikki on jo nähty" eli en jaksa kamalasti enää innostua perustelemaan mielipiteitäni. Ihan sama, jos joku ei halua ymmärtää, harvoin toisen ajatukset muutenkaan muuksi muuttuu vaikka omasta mielestäni perustelisin kuinka loistavasti ;) Ehkä kyynistymistäkin, tai mitä lie keski-ikäistymistä. Mietin aika ajoin asioita, toki ne on taustalla kaiken aikaa ja tiedostan elämässäni. Monet asiat on toisaalta ja toisaalta, mutta en kuitenkaan ajelehdi ollenkaan vaan päämäärä elämässä on selvä.
Akateeminen N44
Starman kirjoitti:
Uskon Jumalaan/Luojaan/Lähteeseen, josta virtaa elämä kaikkialle, kaikkiin olentoihin.
Uskon että meillä on sielu ja vielä sitä "korkeammalla" todellinen Minämme, joka on osa Jumalaa, mutta joka matkaa maailmankaikkeudessa kokemassa Elämää.
Uskon että meillä on persoonallisuus, ego, joka haluaa olla erillisyydessä, vastustaa sulautumista sieluun ja Ykseyteen takaisin.
Uskon jälleensyntymään, valaistumiseen. Lukemattomien inkarnaatioiden myötä persoonallisuus pikkuhiljaa avautuu kuulumaan sielun äänen ja lopulta sulautuu sieluunsa ja näin ihminen valaistuu. Eli tekee "Jeesukset". Eli Jeesus ei ollut mitenkään poikkeuksellinen "jumalan poika" vaan sama päämäärä on meillä kaikilla.
Muistan useita aikaisempia elämiäni tällä planeetalla ja tiedän eläneeni muilla planeetoilla. Maa-planeetta ei ole mun alkuperäinen koti, mutta tämänhetkinen se on.
Tärkeintä elämässä mielestäni on olla sekä myötätuntoinen kaikkia kohtaan että myöskin oppia kunnioittamaan ja arvostamaan itseä. Ja pyrkiä kultivoimaan itseä, tarkkailemaan egonsa toimintoja, reaktioita, kohtaamaan syvällä sisimmässään olevat haavat ja antaa niiden parantua, antaa anteeksi toisille ja itselle. Tärkeää on myös nauttia elämästä, olla välittämättä muiden mielipiteistä, arvostelusta, uskoa itseensä ja kannustaa muita.
M46
Pidän todennäköisimpänä tätä sinun näkemystäsi. Olen avoin myös mahdollisuudelle, että elämme simulaatiossa.
Vapaaseen tahtoon en usko, vaan siihen että kaikki on scriptattu etukäteen.
Millaista siellä koti planeetallasi oli?
Miten voi olla välittämättä muiden arvostelusta ja kehittymättömistä tölväisyistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä haluaisin tappaa ihmisiä, koska ihmiset ovat perimmiltään pahoja. Tosielämässä en lähde pilaamaan omaa psyykettäni tappamalla ketään mutta sotaa, raakaa ja pitkää sellaista toivon.
Maaaaailma on iiiiso ja kolmikerroksinen! Alhaalla on helvetti, keskellä maa ja ylimpänä taivas.
Mutta maailma on myös littana ja jos kävelee liian pitkälle sieltä putoaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteellinen, materialistinen, humaani, synkkä.
En usko että ihmisiltä voi vaatia oikein mitään - se on empiirisesti osoitettu moneen kertaan, että ihmisistä harva toimii johdonmukaisesti itse tunnustamiensa periaatteiden mukaan. Uskon että yksilöiden valintojen varaan ei voi laskea mitään tärkeitä asioita, vaan ainoa toivo on järjestää maailma niin ettei sössimät ja piittaamattomuus pilaa mitään isoa keneltäkään.
Kulttuurisella tasolla olisi tärkeää korostaa nykyisen rationaalisuuteen, vapaaseen tahtoon, yksilönvastuuseen perustuvan ihmiskäsityksen sijaan sitä, että suhtauduttaisiin aikuisiinkin entistä enemmän niinkuin lapsiin: lempeydellä, myötätunnolla, kärsivällisyydellä, asettamalla tarpeelliset rajat jättämättä niitä valvomatta. Hyväksytään inhimillisyys, ei odoteta liikaa. Tunnustetaan että (tutkitusti!) ihmisen toimintaan ja valintoihin vaikuttavat hänen tilanteensa ja tunteensa moninkertaisesti järkeen verrattuna. Ja se, että meistä fiksuimmat ja koulutetuimmatkin ovat jatkuvasti niin harhojen vallassa että yksinkertaisilla päätöskaavoilla saataisiin (jälleen todistetusti) johdonmukaisesti aikaan paljon parempia päätöksiä kuin mihin maailman huippuasiantuntijat pystyvät. Ollaan rehellisiä rajoituksistamme, niin voidaan niistä huolimatta tehdä se todellinen parhaamme. Se odotus, että olisimme rationaalisia toimijoita ja yksilötasolla vastuussa hyvinvoinnistamme on vahingollinen ennen kaikkea koska se aiheuttaa häpeää ja itsepetosta sen sijaan että käyttäisimme niitä kykyjä joita meiltä oikeasti löytyy tilanteen ratkaisemiseksi parhain päin.
Laajemminkin ihmiskunnan suurin ongelma on se, ettei kyetä olemaan tunteistamme huolimatta rehellisiä. Tähän olisi tärkeää löytää nykyistä toimivampia ratkaisuja. Erityisesti koulutus ja media eivät tee nykyisellään oikein mitään tämän asian eteen, vaikka niistä on odotettu ja yritetty tehdä ratkaisua.
Inhimillisen hyvinvoinnin tulisi olla korkein arvo. Paljon saavutettaisiin jo sillä, että tästä päästäisiin yksimielisyyteen, jo nykyään tunnetuilla keinoilla saataisiin hyvinvointi moninkertaistettua jos niin haluttaisiin tehdä. Inhimillinen hyvinvointi on ainoa mahdollinen "elämän tarkoitus" koska se tekee elämästä itsetarkoituksellista.
Olen 32 ja nainen.
Ihan totta joo, mutta korkein arvo kuuluisi olla kaikenlaisten elävien olentojen kärsimyksen estäminen.
Vierailija kirjoitti:
Välillä haluaisin tappaa ihmisiä, koska ihmiset ovat perimmiltään pahoja. Tosielämässä en lähde pilaamaan omaa psyykettäni tappamalla ketään mutta sotaa, raakaa ja pitkää sellaista toivon.
Olemme jostain syystä inkarnoituneet tänne vankila/tarkkailuluokka/rangaistusplaneetalle jotakin oppimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskon että Jumala on luonut meidät kaikki ja rakastaa meistä jokaista ihan äärettömän paljon. Uskon että jokainen on itse henkilökohtaisesti vastuussa Jumalalle teoistaan.
Uskon että Kristus kuoli ristillä meidän kaikkien vuoksi.
Uskon myös että Jumala loi tämän maailman ja että meidän täytyy pitää siitä huolta.
Kristitty nainen, 21v.
Niin miksi se Jeesus kuoli, kuka sellaista vaati? Jumalako? Mitä virkaa sillä kuolemalla muka oli, kun se ei ollut edes oikea kuolema. Millä tavalla se kuolema muka sovitti synnit?
Se että muttamat hallitsee ja muut juoksee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että Jumala on luonut meidät kaikki ja rakastaa meistä jokaista ihan äärettömän paljon. Uskon että jokainen on itse henkilökohtaisesti vastuussa Jumalalle teoistaan.
Uskon että Kristus kuoli ristillä meidän kaikkien vuoksi.
Uskon myös että Jumala loi tämän maailman ja että meidän täytyy pitää siitä huolta.
Kristitty nainen, 21v.Eihän rakasta. Hän ei tee mitään meidän asioittemme parantamisen eteen. Hän käyttäytyy yhtä välinpitämättömästi meitä kohtaan, kuin joku, jota ei kiinnosta pskaakaan. Se on keksitty juttu kuule, ja sen huomaa siitä, että kaikkivaltias ei tee mitään, vaan antaa muiden kärsiä. Ja siis hän ei tee mitään, "koska se ei ole hänen syytään". Voih, eikö ole Jumalan SYY? No sitten, sitten ei tietenkään tartte auttaa. Oikea lapsellinen, kiukutteleva nuija tämä sua niiiin hirveästi rakastava satuolento.
Siis mielisairas psykopaattihan se on. Hassua miten ihmiset voivat pitää jotain olentoa muka maailman viisaimpana ja rakastavana täydellisyytenä, mutta silti uskoa että hänen ristiriitaisia ja sadistisia oikkujaan pitää kumarrella.
Miksi ihmiset ovat luoneet sellaisen jumalan joka on monia ihmisiäkin lapsellisempi ja narsisitisempi.
Vierailija kirjoitti:
Se että muttamat hallitsee ja muut juoksee.
Siis se ei ole minun maailmankuvani vaan käsitykeni maaimankuvasta.
Mies77 kirjoitti:
Minä uskon että Jeesus Kristus on Jumala ja raamattu on Jumalan sana. Uskon että Jumala on luonut meidät ja että tulemme vastaamaan jokaisesta sanomastamme sanastakin Hänelle, kun jonakin päivänä kirkkauden valtaistuimen edessä seisomme tuomiolla. Uskon että Jeesus Kristus on kuollut sen tähden että me syntiset, langenneet ihmiset voisimme anoa häneltä armoa ja jokainen joka kuolee tälle maailmalle ja sen himolle, uskoo Jeesuksen kuolleen syntiensä puolesta ja elää niin kuin Jeesus, eli Jumala tahtoo, hän saa iankaikkisen elämän.
Jeesus siis on lapsellinen narsisti joka haluaa että ihmiset ANOVAT hänen edessään.
Vierailija kirjoitti:
Kristillinen maailmankatsomus, konservatiivi mutta ymmärrän hyvin toisenlaisiakin ajatuksia. Tykkään keskustella syvällisiä ja olen paljon vääntänytkin asioista, mutta "kaikki on jo nähty" eli en jaksa kamalasti enää innostua perustelemaan mielipiteitäni. Ihan sama, jos joku ei halua ymmärtää, harvoin toisen ajatukset muutenkaan muuksi muuttuu vaikka omasta mielestäni perustelisin kuinka loistavasti ;) Ehkä kyynistymistäkin, tai mitä lie keski-ikäistymistä. Mietin aika ajoin asioita, toki ne on taustalla kaiken aikaa ja tiedostan elämässäni. Monet asiat on toisaalta ja toisaalta, mutta en kuitenkaan ajelehdi ollenkaan vaan päämäärä elämässä on selvä.
Akateeminen N44
Mikä sun päämäräsi sitten on?
Mies77 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies77 kirjoitti:
Minä uskon että Jeesus Kristus on Jumala ja raamattu on Jumalan sana. Uskon että Jumala on luonut meidät ja että tulemme vastaamaan jokaisesta sanomastamme sanastakin Hänelle, kun jonakin päivänä kirkkauden valtaistuimen edessä seisomme tuomiolla. Uskon että Jeesus Kristus on kuollut sen tähden että me syntiset, langenneet ihmiset voisimme anoa häneltä armoa ja jokainen joka kuolee tälle maailmalle ja sen himolle, uskoo Jeesuksen kuolleen syntiensä puolesta ja elää niin kuin Jeesus, eli Jumala tahtoo, hän saa iankaikkisen elämän.
Täyttä aivopesun tuottamaa soopaa tämäkin. Älä usko valheeseen, vaan kanna itse vastuu elämästäsi.
Juuri näinhän olen tekemässäkin! Olen henk. koht. vastuussa Jumalalleni kaikista tekemisistäni, ja sitä se Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa, että pitää lakata syntiä tekemästä, kuten Jeesus sen sanoi, olkaa täydelliset kuten minun isänikin taivaissa täydellinen on.
No jos se Jeesuksen isä on täydellinen, niin sitten hän ei todellakaan voi olla se sama heppu joka siinä Raamattukirjassa on.
Oletteko krisut lukeneet koskaan itse sitä kirjaa alusta loppuun?
Hyvin harva ihminen on älynnyt, että Raamattu on oikeasti talousopin kirja, ja sitä pitäisi tulkita talouden näkökulmasta.
Varsinainen kysymys olikin, että millainen maailmankatsomus on ihmisellä, joka tekee sellaisia päätöksiä, jotka hyödyttävät itseään (ja haittaa köyhempiä) mikäli miettii materialistiselta kannalta, mutta elinaika alkaa olemaan vähissä ja matriaa olisi jo nyt enemmän mitä ehtii tuhlaamaan elinikänään?
Jos mitään ei mukaansa saa, eikä esim usko palaavansa takaisin maapallolle uudesti syntymisen merkeissä takaisin omistajaksi.