Millainen on maailmankuvasi?

Keski-ikäinen mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäinen mies kirjoitti:

Liberaali, suvaitsevainen ja uskonnoton. Ihmisen omaan vastuuseen ja mahdollisuuksiin uskova.

Mikä on mielestäsi ihmisen vastuuta?

Uskotko että olemassa olosi päätyy kuoleman jälkeen?

Uskon harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja omaan onnellisuuteensa. Mielestäni ihminen ei voi ulkoistaa omaa onneaan yhteiskunnan tai vaikka puolisonsa vastuulle.

Uskon, että kuoleman jälkeen henkeni ja tietoisuuteni lakkaa ja ruumiini maatuu osaksi luonnon kiertokulkua.

Omaan elämään vaikuttaminen edellyttää vapaata tahtoa. Mutta jos kuolemassa henkesi lakkaa olemasta eli henkesi on vain aivojesi synnyttämä sivutuote, kuinka sinulla silloin voi olla vapaa tahto?

Uskon ns. luontoäitiin, että meidän pitää elää luonnon kanssa sovussa ja jos se ei onnistu, niin luonto aina korjaa ns. potin kotiin. Aina kun luulemme keksivämme, jotain mullostavaa se kääntyy meitä vastaan. Esim. tulemme antibiooteista immuuneiksi, fossiiliset polttoaineet ja saasteet, jotka aiheuttaa vakavia tulevaisuusuhkia.

Uskon ihmisten viisauteen ja tyhmyyteen, sekä tämän yhtälön haasteellisuuteen. Siihen, että jokaisen pitäisi olla hyvä ihminen itselleen ja muille, sillä hyvä kylvää ympärilleen hyvää ja paha psskaa. Koulutuksen ja ajattelun tärkeyteen ja vaarallisuuteen. Uskon että lopulta kaikki ihmiset ovat samanlaisia, mutta ympäristönsä muokkaamia. Haluaisin kovasti elää jossain ihanassa utopiayhteisössä, mutta ihmisluonnon mahdottomuuden vuoksi, en tiedä miten yhteisön saisi toimivaksi.

N25 assistentti

.

Uskon että Jumala on luonut meidät kaikki ja rakastaa meistä jokaista ihan äärettömän paljon. Uskon että jokainen on itse henkilökohtaisesti vastuussa Jumalalle teoistaan.

Uskon että Kristus kuoli ristillä meidän kaikkien vuoksi.

Uskon myös että Jumala loi tämän maailman ja että meidän täytyy pitää siitä huolta.

Kristitty nainen, 21v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melko pakanallinen, koen että luonnossa on voimaa esim. puissa, kallioissa ym. Olen äärisuvaitsevainenkin.

Mitä tekemistä suvakismillasi on pakanallisuuden kanssa?

Ei sinänsä mitään mutta yleensä luonnonuskovat ovat suvaitsevampia kuin vaikkapa kristityt. Kunhan mainitsin, koska se vaikuttaa tapaani tulkita ympäröivää maailmaa.

Minun pakanallisuuteeni ei kuulu mikään äärisuvaitsevaisuus todellakaan.

Ei tuo kommentoija sinusta puhunutkaan. 

Keski-ikäinen mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäinen mies kirjoitti:

Liberaali, suvaitsevainen ja uskonnoton. Ihmisen omaan vastuuseen ja mahdollisuuksiin uskova.

Mikä on mielestäsi ihmisen vastuuta?

Uskotko että olemassa olosi päätyy kuoleman jälkeen?

Uskon harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja omaan onnellisuuteensa. Mielestäni ihminen ei voi ulkoistaa omaa onneaan yhteiskunnan tai vaikka puolisonsa vastuulle.

Uskon, että kuoleman jälkeen henkeni ja tietoisuuteni lakkaa ja ruumiini maatuu osaksi luonnon kiertokulkua.

Tajuatko, että se ei ole mitään ulkoistamista, jos toisista on niin paljon haittaa itselle, että ei saa vaikutettua omiin asioihinsa? Lähinnähän siis kyse on lapsuudenkodista ja sen antamista opeista. Jos opetetaan, että omiin asioihinsa vaikuttaminen itsen arhaaksi on hedonistista vääryyttä lähimmäisiä kohtaan ja pahuutta sinussa, niin etpä säkään paljoa tekisi asioita oman onnesi mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäinen mies kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keski-ikäinen mies kirjoitti:

Liberaali, suvaitsevainen ja uskonnoton. Ihmisen omaan vastuuseen ja mahdollisuuksiin uskova.

Mikä on mielestäsi ihmisen vastuuta?

Uskotko että olemassa olosi päätyy kuoleman jälkeen?

Uskon harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, että ihminen voi vaikuttaa oman elämänsä suuntaan ja omaan onnellisuuteensa. Mielestäni ihminen ei voi ulkoistaa omaa onneaan yhteiskunnan tai vaikka puolisonsa vastuulle.

Uskon, että kuoleman jälkeen henkeni ja tietoisuuteni lakkaa ja ruumiini maatuu osaksi luonnon kiertokulkua.

Tajuatko, että se ei ole mitään ulkoistamista, jos toisista on niin paljon haittaa itselle, että ei saa vaikutettua omiin asioihinsa? Lähinnähän siis kyse on lapsuudenkodista ja sen antamista opeista. Jos opetetaan, että omiin asioihinsa vaikuttaminen itsen arhaaksi on hedonistista vääryyttä lähimmäisiä kohtaan ja pahuutta sinussa, niin etpä säkään paljoa tekisi asioita oman onnesi mukaan.

Tai siis saahan siinä vaikutettua asioihinsa, mutta tavoilla, jotka palvelevat kokonaisuutta, ei itseä. Monia voi olla petettu elämään siten. Joten ihminen ei silloin SAA vaikuttaa omaan onnellisuuteensa, se katsottaisiin pahuudeksi ja itsekkyydeksi.

petettu = opetettu,

Sinänsä petettykin.

Nainen, aikuinen. Maailmankuvani on animistinen.

Vierailija kirjoitti:

Uskon että Jumala on luonut meidät kaikki ja rakastaa meistä jokaista ihan äärettömän paljon. Uskon että jokainen on itse henkilökohtaisesti vastuussa Jumalalle teoistaan.

Uskon että Kristus kuoli ristillä meidän kaikkien vuoksi.

Uskon myös että Jumala loi tämän maailman ja että meidän täytyy pitää siitä huolta.

Kristitty nainen, 21v.

Eihän rakasta. Hän ei tee mitään meidän asioittemme parantamisen eteen. Hän käyttäytyy yhtä välinpitämättömästi meitä kohtaan, kuin joku, jota ei kiinnosta pskaakaan. Se on keksitty juttu kuule, ja sen huomaa siitä, että kaikkivaltias ei tee mitään, vaan antaa muiden kärsiä. Ja siis hän ei tee mitään, "koska se ei ole hänen syytään". Voih, eikö ole Jumalan SYY? No sitten, sitten ei tietenkään tartte auttaa. Oikea lapsellinen, kiukutteleva nuija tämä sua niiiin hirveästi rakastava satuolento.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melko pakanallinen, koen että luonnossa on voimaa esim. puissa, kallioissa ym. Olen äärisuvaitsevainenkin.

Mitä tekemistä suvakismillasi on pakanallisuuden kanssa?

Ei sinänsä mitään mutta yleensä luonnonuskovat ovat suvaitsevampia kuin vaikkapa kristityt. Kunhan mainitsin, koska se vaikuttaa tapaani tulkita ympäröivää maailmaa.

Riippuu suuntauksesta. Osa uuspakanuuden "lahkoista" vetoaa voimakkaasti myös esim. äärioikeistoon. Ja mikäpä siinä, heilläkin on uskonnonvapaus.

Mutta ei aleta väittelemään tässä ketjussa, eihän?

Nämä ketjut ovat kummallisia. Ihmiset kertovat neutraalisti uskostaan/elämänkatsomuksestaan. Heti ilmestyy vastaväittäjä selittämään, että ihan väärin uskot. Mitä sitten, jos joku uskoo mielestäsi väärin? Anna uskoa.

t. kristityssä kodissa (sellaisessa kivassa) kasvatettu pakana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Melko pakanallinen, koen että luonnossa on voimaa esim. puissa, kallioissa ym. Olen äärisuvaitsevainenkin.

Mitä tekemistä suvakismillasi on pakanallisuuden kanssa?

Ei sinänsä mitään mutta yleensä luonnonuskovat ovat suvaitsevampia kuin vaikkapa kristityt. Kunhan mainitsin, koska se vaikuttaa tapaani tulkita ympäröivää maailmaa.

Riippuu suuntauksesta. Osa uuspakanuuden "lahkoista" vetoaa voimakkaasti myös esim. äärioikeistoon. Ja mikäpä siinä, heilläkin on uskonnonvapaus.

Mutta ei aleta väittelemään tässä ketjussa, eihän?

Mitkä esimerkiksi?

Tieteellinen, materialistinen, humaani, synkkä.

En usko että ihmisiltä voi vaatia oikein mitään - se on empiirisesti osoitettu moneen kertaan, että ihmisistä harva toimii johdonmukaisesti itse tunnustamiensa periaatteiden mukaan. Uskon että yksilöiden valintojen varaan ei voi laskea mitään tärkeitä asioita, vaan ainoa toivo on järjestää maailma niin ettei sössimät ja piittaamattomuus pilaa mitään isoa keneltäkään.

Kulttuurisella tasolla olisi tärkeää korostaa nykyisen rationaalisuuteen, vapaaseen tahtoon, yksilönvastuuseen perustuvan ihmiskäsityksen sijaan sitä, että suhtauduttaisiin aikuisiinkin entistä enemmän niinkuin lapsiin: lempeydellä, myötätunnolla, kärsivällisyydellä, asettamalla tarpeelliset rajat jättämättä niitä valvomatta. Hyväksytään inhimillisyys, ei odoteta liikaa. Tunnustetaan että (tutkitusti!) ihmisen toimintaan ja valintoihin vaikuttavat hänen tilanteensa ja tunteensa moninkertaisesti järkeen verrattuna. Ja se, että meistä fiksuimmat ja koulutetuimmatkin ovat jatkuvasti niin harhojen vallassa että yksinkertaisilla päätöskaavoilla saataisiin (jälleen todistetusti) johdonmukaisesti aikaan paljon parempia päätöksiä kuin mihin maailman huippuasiantuntijat pystyvät. Ollaan rehellisiä rajoituksistamme, niin voidaan niistä huolimatta tehdä se todellinen parhaamme. Se odotus, että olisimme rationaalisia toimijoita ja yksilötasolla vastuussa hyvinvoinnistamme on vahingollinen ennen kaikkea koska se aiheuttaa häpeää ja itsepetosta sen sijaan että käyttäisimme niitä kykyjä joita meiltä oikeasti löytyy tilanteen ratkaisemiseksi parhain päin.

Laajemminkin ihmiskunnan suurin ongelma on se, ettei kyetä olemaan tunteistamme huolimatta rehellisiä. Tähän olisi tärkeää löytää nykyistä toimivampia ratkaisuja. Erityisesti koulutus ja media eivät tee nykyisellään oikein mitään tämän asian eteen, vaikka niistä on odotettu ja yritetty tehdä ratkaisua.

Inhimillisen hyvinvoinnin tulisi olla korkein arvo. Paljon saavutettaisiin jo sillä, että tästä päästäisiin yksimielisyyteen, jo nykyään tunnetuilla keinoilla saataisiin hyvinvointi moninkertaistettua jos niin haluttaisiin tehdä. Inhimillinen hyvinvointi on ainoa mahdollinen "elämän tarkoitus" koska se tekee elämästä itsetarkoituksellista.

Olen 32 ja nainen.

Minä uskon että Jeesus Kristus on Jumala ja raamattu on Jumalan sana. Uskon että Jumala on luonut meidät ja että tulemme vastaamaan jokaisesta sanomastamme sanastakin Hänelle, kun jonakin päivänä kirkkauden valtaistuimen edessä seisomme tuomiolla. Uskon että Jeesus Kristus on kuollut sen tähden että me syntiset, langenneet ihmiset voisimme anoa häneltä armoa ja jokainen joka kuolee tälle maailmalle ja sen himolle, uskoo Jeesuksen kuolleen syntiensä puolesta ja elää niin kuin Jeesus, eli Jumala tahtoo, hän saa iankaikkisen elämän.

Mitähän tähän nyt sanoisi? Buddhalais-vaikutteinen ateismi ehkä? Pyrin vahingoittamaan muita (ihmisiä, eläimiä, luontoa) mahdollisimman vähän, tämä tarkoittaa mm sitä etten ahnehdi materiaa tai ilkeile muille edes anonyymisti netissä. Minusta heikompia pitää auttaa, eikä tämä rajoitu vain ihmisiin.

N40

Vierailija kirjoitti:

Nämä ketjut ovat kummallisia. Ihmiset kertovat neutraalisti uskostaan/elämänkatsomuksestaan. Heti ilmestyy vastaväittäjä selittämään, että ihan väärin uskot. Mitä sitten, jos joku uskoo mielestäsi väärin? Anna uskoa.

t. kristityssä kodissa (sellaisessa kivassa) kasvatettu pakana

Ei sellainen ihminen saa uskoa niin, se on väärin. Miksi uskoa sellaiseen, mikä ei ole totta?

Mies77 kirjoitti:

Minä uskon että Jeesus Kristus on Jumala ja raamattu on Jumalan sana. Uskon että Jumala on luonut meidät ja että tulemme vastaamaan jokaisesta sanomastamme sanastakin Hänelle, kun jonakin päivänä kirkkauden valtaistuimen edessä seisomme tuomiolla. Uskon että Jeesus Kristus on kuollut sen tähden että me syntiset, langenneet ihmiset voisimme anoa häneltä armoa ja jokainen joka kuolee tälle maailmalle ja sen himolle, uskoo Jeesuksen kuolleen syntiensä puolesta ja elää niin kuin Jeesus, eli Jumala tahtoo, hän saa iankaikkisen elämän.

Täyttä aivopesun tuottamaa soopaa tämäkin. Älä usko valheeseen, vaan kanna itse vastuu elämästäsi.

Vierailija kirjoitti:

Tieteellinen, materialistinen, humaani, synkkä.

En usko että ihmisiltä voi vaatia oikein mitään - se on empiirisesti osoitettu moneen kertaan, että ihmisistä harva toimii johdonmukaisesti itse tunnustamiensa periaatteiden mukaan. Uskon että yksilöiden valintojen varaan ei voi laskea mitään tärkeitä asioita, vaan ainoa toivo on järjestää maailma niin ettei sössimät ja piittaamattomuus pilaa mitään isoa keneltäkään.

Kulttuurisella tasolla olisi tärkeää korostaa nykyisen rationaalisuuteen, vapaaseen tahtoon, yksilönvastuuseen perustuvan ihmiskäsityksen sijaan sitä, että suhtauduttaisiin aikuisiinkin entistä enemmän niinkuin lapsiin: lempeydellä, myötätunnolla, kärsivällisyydellä, asettamalla tarpeelliset rajat jättämättä niitä valvomatta. Hyväksytään inhimillisyys, ei odoteta liikaa. Tunnustetaan että (tutkitusti!) ihmisen toimintaan ja valintoihin vaikuttavat hänen tilanteensa ja tunteensa moninkertaisesti järkeen verrattuna. Ja se, että meistä fiksuimmat ja koulutetuimmatkin ovat jatkuvasti niin harhojen vallassa että yksinkertaisilla päätöskaavoilla saataisiin (jälleen todistetusti) johdonmukaisesti aikaan paljon parempia päätöksiä kuin mihin maailman huippuasiantuntijat pystyvät. Ollaan rehellisiä rajoituksistamme, niin voidaan niistä huolimatta tehdä se todellinen parhaamme. Se odotus, että olisimme rationaalisia toimijoita ja yksilötasolla vastuussa hyvinvoinnistamme on vahingollinen ennen kaikkea koska se aiheuttaa häpeää ja itsepetosta sen sijaan että käyttäisimme niitä kykyjä joita meiltä oikeasti löytyy tilanteen ratkaisemiseksi parhain päin.

Laajemminkin ihmiskunnan suurin ongelma on se, ettei kyetä olemaan tunteistamme huolimatta rehellisiä. Tähän olisi tärkeää löytää nykyistä toimivampia ratkaisuja. Erityisesti koulutus ja media eivät tee nykyisellään oikein mitään tämän asian eteen, vaikka niistä on odotettu ja yritetty tehdä ratkaisua.

Inhimillisen hyvinvoinnin tulisi olla korkein arvo. Paljon saavutettaisiin jo sillä, että tästä päästäisiin yksimielisyyteen, jo nykyään tunnetuilla keinoilla saataisiin hyvinvointi moninkertaistettua jos niin haluttaisiin tehdä. Inhimillinen hyvinvointi on ainoa mahdollinen "elämän tarkoitus" koska se tekee elämästä itsetarkoituksellista.

Olen 32 ja nainen.

Inhimillisen hyvinvoinnin tulisi olla tärkein arvo, mutta silti aikuisiinkin pitäisi suhtautua kuin lapsiin eikä jättää valvomatta, itsesi mukaanlukien myös? Sinähän se vasta äiti aurinkoinen olet :D

Nyt ymmärrän miten "tuo vapaata tahtoa ei ole" determinismi jota täällä toitotetaan muissakin ketjuissa yhdistyy "yksilöllistä sielua ei ole" jankkaukseen johon liittyy kristinuskon mustamaalaaminen ja yritys saada toiset korvaamaan se new age -henkisyydellä ja uuspakanallisuudella. Sielu on este ajamallenne valtarakenteelle, panteismi ja maailmansielu ok heille, jotka tarvitsevat jotain uskonnollista tai henkistä, kunhan muistavat että kuoleman jälkeen ei ole mitään ja aivan kaikki on mitattavissa.

Promotoitte maailmankuvaa, joka sopisi yhteen tekoälyllä, algoritmeilla suoritettavan yhteiskunnan hallinnoimisen (esim.poliisi, sosiaali ja terveysala) kanssa. Yhdysvalloissa tässä ollaankin jo pidemmällä.

Koko ketjulle 1/5

astraalismurffi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteellinen, materialistinen, humaani, synkkä.

En usko että ihmisiltä voi vaatia oikein mitään - se on empiirisesti osoitettu moneen kertaan, että ihmisistä harva toimii johdonmukaisesti itse tunnustamiensa periaatteiden mukaan. Uskon että yksilöiden valintojen varaan ei voi laskea mitään tärkeitä asioita, vaan ainoa toivo on järjestää maailma niin ettei sössimät ja piittaamattomuus pilaa mitään isoa keneltäkään.

Kulttuurisella tasolla olisi tärkeää korostaa nykyisen rationaalisuuteen, vapaaseen tahtoon, yksilönvastuuseen perustuvan ihmiskäsityksen sijaan sitä, että suhtauduttaisiin aikuisiinkin entistä enemmän niinkuin lapsiin: lempeydellä, myötätunnolla, kärsivällisyydellä, asettamalla tarpeelliset rajat jättämättä niitä valvomatta. Hyväksytään inhimillisyys, ei odoteta liikaa. Tunnustetaan että (tutkitusti!) ihmisen toimintaan ja valintoihin vaikuttavat hänen tilanteensa ja tunteensa moninkertaisesti järkeen verrattuna. Ja se, että meistä fiksuimmat ja koulutetuimmatkin ovat jatkuvasti niin harhojen vallassa että yksinkertaisilla päätöskaavoilla saataisiin (jälleen todistetusti) johdonmukaisesti aikaan paljon parempia päätöksiä kuin mihin maailman huippuasiantuntijat pystyvät. Ollaan rehellisiä rajoituksistamme, niin voidaan niistä huolimatta tehdä se todellinen parhaamme. Se odotus, että olisimme rationaalisia toimijoita ja yksilötasolla vastuussa hyvinvoinnistamme on vahingollinen ennen kaikkea koska se aiheuttaa häpeää ja itsepetosta sen sijaan että käyttäisimme niitä kykyjä joita meiltä oikeasti löytyy tilanteen ratkaisemiseksi parhain päin.

Laajemminkin ihmiskunnan suurin ongelma on se, ettei kyetä olemaan tunteistamme huolimatta rehellisiä. Tähän olisi tärkeää löytää nykyistä toimivampia ratkaisuja. Erityisesti koulutus ja media eivät tee nykyisellään oikein mitään tämän asian eteen, vaikka niistä on odotettu ja yritetty tehdä ratkaisua.

Inhimillisen hyvinvoinnin tulisi olla korkein arvo. Paljon saavutettaisiin jo sillä, että tästä päästäisiin yksimielisyyteen, jo nykyään tunnetuilla keinoilla saataisiin hyvinvointi moninkertaistettua jos niin haluttaisiin tehdä. Inhimillinen hyvinvointi on ainoa mahdollinen "elämän tarkoitus" koska se tekee elämästä itsetarkoituksellista.

Olen 32 ja nainen.

Inhimillisen hyvinvoinnin tulisi olla tärkein arvo, mutta silti aikuisiinkin pitäisi suhtautua kuin lapsiin eikä jättää valvomatta, itsesi mukaanlukien myös? Sinähän se vasta äiti aurinkoinen olet :D

Nyt ymmärrän miten "tuo vapaata tahtoa ei ole" determinismi jota täällä toitotetaan muissakin ketjuissa yhdistyy "yksilöllistä sielua ei ole" jankkaukseen johon liittyy kristinuskon mustamaalaaminen ja yritys saada toiset korvaamaan se new age -henkisyydellä ja uuspakanallisuudella. Sielu on este ajamallenne valtarakenteelle, panteismi ja maailmansielu ok heille, jotka tarvitsevat jotain uskonnollista tai henkistä, kunhan muistavat että kuoleman jälkeen ei ole mitään ja aivan kaikki on mitattavissa.

Promotoitte maailmankuvaa, joka sopisi yhteen tekoälyllä, algoritmeilla suoritettavan yhteiskunnan hallinnoimisen (esim.poliisi, sosiaali ja terveysala) kanssa. Yhdysvalloissa tässä ollaankin jo pidemmällä.

Koko ketjulle 1/5

Aika selvästi ihminen voi hyvin kun kukaan, hän itse mukaan lukien, ei joudu kantamaan hänen olosuhteitaan koskettavia vastuita joihin ei pysty. Ja totta kai kaikkia järjestelmiä, systeemejä ja organisaatioita on johdettava parhaalla näyttöön perustuvalla tavalla, vai mitä oikein ehdotat?

Ihan turha liittää mua mihinkään new ageen tai uuspakanallisuuteen. Kummallakaan ei ole mitään tekemistä tieteellisen ja materialistisen maailmakuvan kanssa.

Hauskaa, miten suhtaudut tunteella ja kieltäen tekstiin jonka keskeisin sisältö oli nimenomaan se, että ihmiset suhtautuvat liian tunteella tosiseikkoihin ja kieltävät ne.