Lue keskustelun säännöt.
Siis millä ihmeen rahalla nykyään on tarkoitus tehdä väitöskirja?
13.02.2018 |
Kun miettii kokonaiskuvaa, niin en vaan ymmärrä, miten kenelläkään on varaa jatko-opiskeluun.
1. Väitöskirjan tekemistä työn ohessa ei enää suositella, vaan jatko-opintoihin hakiessa tavoiteajan väitöskirjan teolle pitäisi olla neljä vuotta. Ts. väitöskirjaa pitäisi tehdä täysipäiväisesti tai ei ollenkaan.
2. Palkalliset tohtoriopiskelijan paikat on useissa yliopistossa vedetty minimiin, jollain aloilla niitä ei ole käytännössä laisinkaan. Valtakunnallisia tohtoriohjelmia ei ole ollut enää vuosikausiin.
3. Koska tuntiopetukseen säädetyt varat on yhtä lailla minimoitu, varaa vakihenkilöstön ulkopuolisiin tuntiopettajiin ei ole. Myöskään tutkimusavustajia tai vastaavia ei ole enää palkattu vuosiin.
4. Väitöskirjatyön voi hyvällä tuurilla saada alulle tutkimusprojektissa palkallisena tutkijana, jolloin aikaa väitöskirjan tekemiselle voi jäädä valitettavan vähän, mutta väitöskirja täytyy silti tehdä hankkeeseen liittyvästä aiheesta. Työsuhteet ovat yleensä vuoden tai parin mittaisia. Näidenkin osalta esim. Suomen Akatemia on kehittänyt rahoitustaan siihen suuntaan, että hankkeisiin palkattaisiin väitelleitä tutkijoija. Joillain aloilla projektit ja hankkeet ovat kaiken lisäksi hyvin harvinaisia.
5. Jatko-opintoihin voi saada 9 kuukauden ajalta opintotukea, jos tukikuukausia on vielä jäljellä maisterivaiheesta. Useimmilla ei kuitenkaan ole, koska enimmäistukiaikaa on rajattu niin, että tukikuukaudet on käytetty 5-6 vuodessa etenkin, jos opiskelee myös kesäisin.
6. Jäljelle jää vielä apurahat. Ensinnäkään useimmilla yliopistoilla ei enää ole omaa apurahasysteemiä laisinkaan, eli et voi hakea yliopistolta apurahaa esim. väitöskirjatyön aloittamiseen tai viimeistelyyn muutamaksi kuukaudeksi. Säätiöt muodostavat huomattavan osan suomalaisen tutkimuksen rahoituksesta, mutta samalla myöntöprosentit ovat jatkuvasti pienentyneet. Toisin sanoen apurahoja myönnetään koko ajan yhä harvemmalle, ja työskentelyapurahan saa alle yksi kymmenestä hakijasta.
Joten: miten ihmeessä väitöskirjat nykyään saadaan rahoitettua?
Kommentit (165)
Humanistisen alan ryhmädynamiikasta vielä, oma kokemus ryhmäprojekteista (2xSA-hanke palkattuna ja 1x säätiöhanke johtajana) puoltaa tulkintaa siitä, että edelleen jokainen tekee itsenäistä tutkimusta, jossa haetaan kyllä yhteisartikkeleilla yhtymäkohtia ajallisesti ja paikallisesti erilaisten, mutta pohjimmiltaan samanlaisten ilmiöiden välillä. Olettaisin, että myös omalla alalla todella kunnianhimoinen, riittävän iso idea voisi toimiakin siten, että tutkitaan ja kirjoitetaan kollektiivina, mutta projektirahoitusta saa ilmankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömiä tohtoreita alkaa olla jo nytkin yli oman tarpeen. Ei muuta kuin maisterin paperit ulos ja töitä hakemaan. Toisaalta nykyisin väitöskirjat ovat aika heppoista tavaraa, muutama artikkeli kansien väliin ja inttämään. Esim. haastattelututkimuksissa otanta olemattoman pieni.
Vierailija kirjoitti:
Täällä tehdään väikkäriä ilman tuloja tai tukia. Palkkatöissä oleva mies maksaa kaiken elämisen ja asumisen. Apurahoja yliopistolta konferenssimatkoihin. Jakkupuvut on kirpputorilta. Lapsia ei ole varaa hankkia.
Vau, saatko apurahoja konferenssimatkoihin?
Meillä yliopiston matka-apurahoja saa max. 1 konferenssiin per vuosi, paitsi jos hakijoita on enemmän kuin apurahoja (eli aina), apurahoja saavat ne tutkijat joiden edellisestä matkasta on kulunut pisin aika, käytännössä tällä hetkellä matka-apurahan voi saada noin kerran kolmessa vuodessa. Apurahan edellytyksenä on lisäksi, että ko. konferenssiin on hyväksytty luentoabstrakti, eli pelkkään osallistumiseen tai posterin viemiseen ei rahoitusta tipu.
Apurahoista kilpailevat jatko-opiskelijoiden ohella myös kaikki muutkin, mukaan lukien vakivirassa olevat professorit. Virkaan sisältyvät matkamäärärahat kun on leikattu heiltä pois vuosia sitten.
Sitä meillä ollaan ihmetelty, miten meidän on tarkoitus verkostoitua kansainvälisesti tai edes pysyä omasta alasta kärryillä kun alan keskeisiä konferensseja on maailmalla joka vuosi 3-4. Ei olla vielä keksitty, tämä varmaan johtuu siitä että kuten palstatrolli jo tietääkin, olemme idiootteja koko konkkaronkka.
Vierailija kirjoitti:
Työttömiä tohtoreita alkaa olla jo nytkin yli oman tarpeen. Ei muuta kuin maisterin paperit ulos ja töitä hakemaan. Toisaalta nykyisin väitöskirjat ovat aika heppoista tavaraa, muutama artikkeli kansien väliin ja inttämään. Esim. haastattelututkimuksissa otanta olemattoman pieni.
Höpsistä taas. Vertaisarvioidut artikkelit kansainvälisessä julkaisussa ovat tämän päivän tieteen kärkeä. Isot möhkälemonografiat alkavat olla historiaa.
Tohtoreiden työttömyys kääntyi juuri loppuvuodesta laskuun, ja sitä ennenkin tohtorit työllistyivät paremmin kuin minkään muun koulutustason edustajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaston maksamalla palkalla. Kannattaa tehdä väitöskirja, jostakin aiheesta mistä maksetaan (Eli ei humanisti liibalaabasta). Lainatakseni johdatus tohtorikoulutukseen kurssin luennon pitäjää: Mikäli sulle ei makseta palkkaa sua ei haluta osastolle/yksikköön tekemään väitöskirjaa.
Trololoo tervetuloa vuoteen 2018, jolloin yliopisto ei pysty maksamaan palkkaa melkein kenellekään. Esim. omalla laitoksella henkilökuntaa oli juuri karsittu puolella kun aloitin opinnot 3 v. sitten, ja nyt leikattiin uudestaan saman verran.
Mitä johtopäätöksiä voit vetää omasta laitoksestasi ja kannattaako siinä (uppoavassa) laivassa roikkua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä keskustelu on yhtä hemmettiä: Pitäisi puhua tieteestä ja tutkimuksesta mutta puhutaan pelkästään rahasta. Menkää kauppikseen tutkimaan.
Oikeasti tiedemaailmassa on niin, että jos olet hyvä niin sinua jeesataan vaikkei siitä olisi toiselle ihmiselle mitään hyötyä. Tiedeyhteisö on perhe, mutta vain skarpeimmille. Jos tuntuu, että seinä on vastassa niin on parempi etsiä paikkansa jostain muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tieteen tekemiseen tai opiskeluun mitään yliopistoja tai apurahoja tarvita. Senkus rupeat tekemään vaan. Niin minäkin olen tehnyt.
Tästä kuulisin mielelläni lisää... :D
Tuo on ihan totta. Senkun avaa netin ja alkaa lueskelemaan. Äkkiä sitä tulee mieleen, että tuossahan on järkeä ja sitä voisi soveltaa johonkin muuhunkin.
Ensimmäinen artikkeli voi ihan hyvin olla kirjallisuuskatsaus eikä siihen tarvita muuta kuin läppäri. Seuraavaan lappuun voi tarvita pääsyn tietokantaan tai labraan mutta jos on hyvä ajatus niin se kyllä järjestyy. Labranjohtajilla on lukkarinrakkaus tieteeseen ja jos on hyvä idea ja tekijä jolla on näkemystä ja intoa niin kyllä sille järjestetään resurssit.
Ei mitään laskemaan tunteja tai kinuamaan palkkaa vaan siitä vaan tekemään.
Nyt lensi räät nenästä ja kahvit näppikselle. Juu, siitä vaan tekemään. Artikkeleita voi tosiaan kirjoitella ihan omaksi ilokseen, siitä vaan!
Näin se on. Ovia myös avautuu jos olet hyvä mies tai nainen, sekä Suomessa että ulkomailla, mutta se täytyy näyttää.
Kannattaa muuten heti tähdätä maailman huipulle, eikä se ole edes vaikeaa. On niin paljon mielenkiintoista jota kukaan ei ole ehtinyt vielä tutkimaan.
Niin mitenhän sä sitten saat selville mitä on tutkittu ja mitä ei jos et pääse tietokantaan selaamaan aiempaa tutkimusta?
scholar.google.com
ps. Annan ilmaisen neuvon: Älä ala tekemään väitöskirjaa.
Luuletko tosiaan että tuolta löytyy kaikki julkaisut? Onnea sulle, tosin nopeammin saisit todistuksen tilaamalla suoraan jostain afrikasta.
Mitä hemmettiä sä oikein vänkäät?
Onko sulla mitään käsitystä minkälaisia ongelmia väitöskirjan tekemisen aikana tulee eteen, joissa kukaan ei tule sinua auttamaan? Joku tietokantaan pääsy on aivan pilipalijuttu niihin verrattuna. Jos lähdet tekemään väikkäriä ja tarvitset pääsyn tietokantoihin niin jollain tavalla ratkaiset sen ongelman. Jos jo tämä on riittävä tekosyy heittää hanskat tiskiin niin on turha lähteä tekemään väikkäriä, et tule saamaan sitä valmiiksi koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tieteen tekemiseen tai opiskeluun mitään yliopistoja tai apurahoja tarvita. Senkus rupeat tekemään vaan. Niin minäkin olen tehnyt.
Tästä kuulisin mielelläni lisää... :D
Tuo on ihan totta. Senkun avaa netin ja alkaa lueskelemaan. Äkkiä sitä tulee mieleen, että tuossahan on järkeä ja sitä voisi soveltaa johonkin muuhunkin.
Ensimmäinen artikkeli voi ihan hyvin olla kirjallisuuskatsaus eikä siihen tarvita muuta kuin läppäri. Seuraavaan lappuun voi tarvita pääsyn tietokantaan tai labraan mutta jos on hyvä ajatus niin se kyllä järjestyy. Labranjohtajilla on lukkarinrakkaus tieteeseen ja jos on hyvä idea ja tekijä jolla on näkemystä ja intoa niin kyllä sille järjestetään resurssit.
Ei mitään laskemaan tunteja tai kinuamaan palkkaa vaan siitä vaan tekemään.
Nyt lensi räät nenästä ja kahvit näppikselle. Juu, siitä vaan tekemään. Artikkeleita voi tosiaan kirjoitella ihan omaksi ilokseen, siitä vaan!
Näin se on. Ovia myös avautuu jos olet hyvä mies tai nainen, sekä Suomessa että ulkomailla, mutta se täytyy näyttää.
Kannattaa muuten heti tähdätä maailman huipulle, eikä se ole edes vaikeaa. On niin paljon mielenkiintoista jota kukaan ei ole ehtinyt vielä tutkimaan.
Niin mitenhän sä sitten saat selville mitä on tutkittu ja mitä ei jos et pääse tietokantaan selaamaan aiempaa tutkimusta?
scholar.google.com
ps. Annan ilmaisen neuvon: Älä ala tekemään väitöskirjaa.
Luuletko tosiaan että tuolta löytyy kaikki julkaisut? Onnea sulle, tosin nopeammin saisit todistuksen tilaamalla suoraan jostain afrikasta.
Mitä hemmettiä sä oikein vänkäät?
Onko sulla mitään käsitystä minkälaisia ongelmia väitöskirjan tekemisen aikana tulee eteen, joissa kukaan ei tule sinua auttamaan? Joku tietokantaan pääsy on aivan pilipalijuttu niihin verrattuna. Jos lähdet tekemään väikkäriä ja tarvitset pääsyn tietokantoihin niin jollain tavalla ratkaiset sen ongelman. Jos jo tämä on riittävä tekosyy heittää hanskat tiskiin niin on turha lähteä tekemään väikkäriä, et tule saamaan sitä valmiiksi koskaan.
Voi hellanduudelis kun tämä vänkäys lähti liikkeelle siitä, kun joku väitti kivenkovaa, ettei tieteen tekemiseen tarvitse tutkimusryhmää tai rahoitusta, senkun alkaa vaan tekemään. Lainaamasi kommentoija ylitti selittää, miksi olisi suotavaa olla esim. kirjoilla yliopistossa tehdäkseen väitöskirjan. Kyllä tutkimukseen tarvittavat resurssit (labrahommat, aineisto ja sen hallinta, lähteet jne.) on iso osa tutkimusta itseään.
Lisätään vielä, että myös tiedeyhteisöön kuuluminen on aika olennaista, vaikka ensimmäinen kirjoittaja väitti muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tieteen tekemiseen tai opiskeluun mitään yliopistoja tai apurahoja tarvita. Senkus rupeat tekemään vaan. Niin minäkin olen tehnyt.
Tästä kuulisin mielelläni lisää... :D
Tuo on ihan totta. Senkun avaa netin ja alkaa lueskelemaan. Äkkiä sitä tulee mieleen, että tuossahan on järkeä ja sitä voisi soveltaa johonkin muuhunkin.
Ensimmäinen artikkeli voi ihan hyvin olla kirjallisuuskatsaus eikä siihen tarvita muuta kuin läppäri. Seuraavaan lappuun voi tarvita pääsyn tietokantaan tai labraan mutta jos on hyvä ajatus niin se kyllä järjestyy. Labranjohtajilla on lukkarinrakkaus tieteeseen ja jos on hyvä idea ja tekijä jolla on näkemystä ja intoa niin kyllä sille järjestetään resurssit.
Ei mitään laskemaan tunteja tai kinuamaan palkkaa vaan siitä vaan tekemään.
Nyt lensi räät nenästä ja kahvit näppikselle. Juu, siitä vaan tekemään. Artikkeleita voi tosiaan kirjoitella ihan omaksi ilokseen, siitä vaan!
Näin se on. Ovia myös avautuu jos olet hyvä mies tai nainen, sekä Suomessa että ulkomailla, mutta se täytyy näyttää.
Kannattaa muuten heti tähdätä maailman huipulle, eikä se ole edes vaikeaa. On niin paljon mielenkiintoista jota kukaan ei ole ehtinyt vielä tutkimaan.
Niin mitenhän sä sitten saat selville mitä on tutkittu ja mitä ei jos et pääse tietokantaan selaamaan aiempaa tutkimusta?
scholar.google.com
ps. Annan ilmaisen neuvon: Älä ala tekemään väitöskirjaa.
Luuletko tosiaan että tuolta löytyy kaikki julkaisut? Onnea sulle, tosin nopeammin saisit todistuksen tilaamalla suoraan jostain afrikasta.
Mitä hemmettiä sä oikein vänkäät?
Onko sulla mitään käsitystä minkälaisia ongelmia väitöskirjan tekemisen aikana tulee eteen, joissa kukaan ei tule sinua auttamaan? Joku tietokantaan pääsy on aivan pilipalijuttu niihin verrattuna. Jos lähdet tekemään väikkäriä ja tarvitset pääsyn tietokantoihin niin jollain tavalla ratkaiset sen ongelman. Jos jo tämä on riittävä tekosyy heittää hanskat tiskiin niin on turha lähteä tekemään väikkäriä, et tule saamaan sitä valmiiksi koskaan.
Voi hellanduudelis kun tämä vänkäys lähti liikkeelle siitä, kun joku väitti kivenkovaa, ettei tieteen tekemiseen tarvitse tutkimusryhmää tai rahoitusta, senkun alkaa vaan tekemään. Lainaamasi kommentoija ylitti selittää, miksi olisi suotavaa olla esim. kirjoilla yliopistossa tehdäkseen väitöskirjan. Kyllä tutkimukseen tarvittavat resurssit (labrahommat, aineisto ja sen hallinta, lähteet jne.) on iso osa tutkimusta itseään.
Lisätään vielä, että myös tiedeyhteisöön kuuluminen on aika olennaista, vaikka ensimmäinen kirjoittaja väitti muuta.
Jos tarvitset väitöskirjan tekemiseen tutkimusryhmää ja rahoitusta niin sitten tunget itsesi tutkimusryhmään ja hankit itsellesi rahoituksen. Miten sen teet on sinun asiasi.
Tämän ongelman on jokainen väitellyt jollain tavalla ratkaissut, ja usko minua, ratkaisut eivät ole aina olleet helppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu on yhtä hemmettiä: Pitäisi puhua tieteestä ja tutkimuksesta mutta puhutaan pelkästään rahasta. Menkää kauppikseen tutkimaan.
Tämä keskustelu heijastaa täydellisesti tieteen tilaa tänä päivänä:
- suuri yleisö nojaa mielipiteissään vanhentuneisiin mielikuviin tieteestä ja tutkimuksesta
- äänekkäimmät uusliberalistit vaativat koko systeemin romuttamista
- tutkijat valittavat määrärahojen puutetta
- ja varsinainen tutkimus on ihan sivuosassa, koska kaikessa on kyse vain rahasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tieteen tekemiseen tai opiskeluun mitään yliopistoja tai apurahoja tarvita. Senkus rupeat tekemään vaan. Niin minäkin olen tehnyt.
Tästä kuulisin mielelläni lisää... :D
Tuo on ihan totta. Senkun avaa netin ja alkaa lueskelemaan. Äkkiä sitä tulee mieleen, että tuossahan on järkeä ja sitä voisi soveltaa johonkin muuhunkin.
Ensimmäinen artikkeli voi ihan hyvin olla kirjallisuuskatsaus eikä siihen tarvita muuta kuin läppäri. Seuraavaan lappuun voi tarvita pääsyn tietokantaan tai labraan mutta jos on hyvä ajatus niin se kyllä järjestyy. Labranjohtajilla on lukkarinrakkaus tieteeseen ja jos on hyvä idea ja tekijä jolla on näkemystä ja intoa niin kyllä sille järjestetään resurssit.
Ei mitään laskemaan tunteja tai kinuamaan palkkaa vaan siitä vaan tekemään.
Nyt lensi räät nenästä ja kahvit näppikselle. Juu, siitä vaan tekemään. Artikkeleita voi tosiaan kirjoitella ihan omaksi ilokseen, siitä vaan!
Näin se on. Ovia myös avautuu jos olet hyvä mies tai nainen, sekä Suomessa että ulkomailla, mutta se täytyy näyttää.
Kannattaa muuten heti tähdätä maailman huipulle, eikä se ole edes vaikeaa. On niin paljon mielenkiintoista jota kukaan ei ole ehtinyt vielä tutkimaan.
Niin mitenhän sä sitten saat selville mitä on tutkittu ja mitä ei jos et pääse tietokantaan selaamaan aiempaa tutkimusta?
scholar.google.com
ps. Annan ilmaisen neuvon: Älä ala tekemään väitöskirjaa.
Luuletko tosiaan että tuolta löytyy kaikki julkaisut? Onnea sulle, tosin nopeammin saisit todistuksen tilaamalla suoraan jostain afrikasta.
Mitä hemmettiä sä oikein vänkäät?
Onko sulla mitään käsitystä minkälaisia ongelmia väitöskirjan tekemisen aikana tulee eteen, joissa kukaan ei tule sinua auttamaan? Joku tietokantaan pääsy on aivan pilipalijuttu niihin verrattuna. Jos lähdet tekemään väikkäriä ja tarvitset pääsyn tietokantoihin niin jollain tavalla ratkaiset sen ongelman. Jos jo tämä on riittävä tekosyy heittää hanskat tiskiin niin on turha lähteä tekemään väikkäriä, et tule saamaan sitä valmiiksi koskaan.
Voi hellanduudelis kun tämä vänkäys lähti liikkeelle siitä, kun joku väitti kivenkovaa, ettei tieteen tekemiseen tarvitse tutkimusryhmää tai rahoitusta, senkun alkaa vaan tekemään. Lainaamasi kommentoija ylitti selittää, miksi olisi suotavaa olla esim. kirjoilla yliopistossa tehdäkseen väitöskirjan. Kyllä tutkimukseen tarvittavat resurssit (labrahommat, aineisto ja sen hallinta, lähteet jne.) on iso osa tutkimusta itseään.
Lisätään vielä, että myös tiedeyhteisöön kuuluminen on aika olennaista, vaikka ensimmäinen kirjoittaja väitti muuta.Jos tarvitset väitöskirjan tekemiseen tutkimusryhmää ja rahoitusta niin sitten tunget itsesi tutkimusryhmään ja hankit itsellesi rahoituksen. Miten sen teet on sinun asiasi.
Tämän ongelman on jokainen väitellyt jollain tavalla ratkaissut, ja usko minua, ratkaisut eivät ole aina olleet helppoja.
Sivulla 10 ympyrä sulkeutui ja palasimme ketjun aiheeseen. No niin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä. Jos apurahastasi menee yleiskustannuslisä yliopistolle, olet yliopistossa kirjoilla, eli voit käyttää yliopiston e kirjastoa saamillasi tunnuksilla ilmaiseksi. Sama oikeus kaikilla jatko-opiskelijoilla.
Kyllä. Jos olet apurahalla, sinulla on jatkotutkinto-oikeus tai olet post doc-projektitutkija ja sinulla on käyttäjätunnukset. Jos jostain syystä -esimerkiksi siksi että et saanut väikkäriä valmiiksi 4 vuodessa koska teit sitä kokopäivätyön ohessa- menetät jatkotutkinto-oikeuden, tai jos vain "tarvitset tietokantoja" työelämässä esim. aloittelevana konsulttiyrittäjänä, et saa käyttöoikeutta millään perusteella. Joudut maksamaan käyttöoikeudesta jokaiseen haluamaasi tietokantaan (vähintään tonneja/vuosi) tai jokaisesta artikkelista jonka haluat ladata.
Eli sittenhän kannattaa hakeutua vaikka avoimeen opiskelemaan, saat parilla sadalla tietokannat käyttöön :)
Minä teen oman työn ohessa. Pieniä säätiöiden apurahoja olen saanut..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä väikkäripaikkoja on. Jotenkin aloituksesta kuultaa, että rahaa pitäisi löytyä siihen omaan aiheeseen. Nykyään tohtorin tutkinto mielletään enemmän opinnoiksi kuin varsinaiseksi itsenäiseksi tutkimuksen tekemiseksi. Työstä pitää tulla hyviä julkaisuja, kyllä, mutta ei itsenäisesti, vaan ryhmäässä jossa seniori ohjaaja varmistaa tason. Noita paikkoja ei välttämättä löydy omasta yliopistosta, silloin on vaihdettava paikkakuntaa (tai maata). Aika suuri osa väikkärintekijöistä Suomessa on ulkomaalaisia, tämä ei johdu siitä, että heitä suosittaisiin, vaan siitä ettei välttämättä niitä kotimaisia motivoituneita löydy. Jos oikeasti haluaa tutkijaksi kannattaa hakeutua hyvään ryhmään tekemään väikkäri, siinä oppii paljon. Ja tuon jälkeen siirtyä johonkin toiseen ryhmään, mielellään ulkomaille tekemään post doc. Sen jälkeen voi ruveta suuntautumaan itsenäiseen tutkimustyöhön jossa itse hakee tutkimusrahoitusta, perustaa omaa ryhmää jne. Kun tuon kaiken tekee nopeasti voi olla kolmekymppisenä jo kokenut dosenttitasoinen omaa ryhmää perustava tutkija. Jos taas haluaa tehdä väikkärin ja lähteä asiantuntijatöihin yliopiston ulkopuolelle, silloinkin kannattaa tehdä väikkäri hyvässä ryhmässä, keskittyä väikkärin lisäksi muihinkin jatko-opintoihin (tieteen popularisointi, muita opintoja), luottamustehtäviä tms, ja sitten hakeutua tutkinnon jälkeen yliopiston ulkopuolelle. Kyllä tohtorin tutkintoa arvostetaan niin yksityisellä kuin julkisella puolella mutta siihen päälle tarvitaan asiaosaamista ja ennen kaikkea halua oppia sitä.
Eli mahdollisuuksia on, katselkaa vain tilastoja jatko-opintomääristä ja tohtorien työllisyydestä. Mutta kannattaa olla viisas, ei puskea omaa ajatusta ja yksinäistä tutkimuksen tuherrusta jos muita mahdollisuuksia olisi tarjolla.
Tutkimusryhmätyöskentely sopii esim. lääketieteelliselle ja tekniselle alalle, mutta ei läheskään kaikille aloille. Taidehistoria, harvinaiset kielet, matematiikka yms. alat joissa meritoitumisen arvioimiseksi pitää pystyä erottamaan väittelijän itsenäisen ajattelun taso. Ei Suomella ole ikinä ollut varaa pitää tutkimusryhmiä jokaista tärkeää asiaa tutkimaan vaan moni ala on kehittynyt yhden itsenäisesti meritoituvan, kansainvälisiä verkostoja rakentavan tutkijan vanavedessä.
Ai niin, paitsi että emmehän me tämän ketjun mukaan tarvitse muuta kuin lääketieteellistä ja teknistä tutkimusta. Tekniikan tohtorit innovoi, ja lääkäreitä tarvitaan pitämään ihmiset jotenkin kasassa sivistyksen rappeutuessa.
Kuule, vilkaisepa akatemia sivuilta esim. kohta huippuyksiköt. Siellä on yksiköitä myös kulttuurihistorian ym aloilta. Kyllä ryhmärakenne on tullut tieteeseen joka paikkaan, jonnekin vain hieman hitaammin. Esim mainitsemassasi matematiikassa huippuyksiköitä on kerätty jo pitkään. Jos haluaa edetä tutkijan uralla asenteella "minä tiedän mitä teen, teen sen yksin tarvitsen vain rahat" voisin neuvoa jättämään aaveet tutkijan ammatista. Nykyään huippuyksikköjen lisäksi kerätään tutkimusta vielä laajempiin lippulaivoihin. Tajutaan, että monet ongelmat ovat oikeasti niin suuria, että ainut tapa ratkaista ne on laajat, hyvin monitieteelliset koaliitiot. Informaatiotulvassa yksittäinen, hyväkin väitöskirja hyvin suppeasta aiheesta hukkuu, mikä sen merkitys on? Sen sijaan koaliitioissa tehdyt monitieteiset tutkimukset nivovat tiedot ja ajatukset yhteen, auttavat luomaan kokonaiskuvaa ja lisäämään ymmärrystä, oli aiheena ilmastomuutoksen vaikutukset, syövän synty ja hoito, kokemuksen historia tai muinaisen lähi-idän imperiumit.
Uskooko joku oikeasti tuohon? Siis varmaankin jotkut tutkimusaiheet luontevimmin istuvat juuri tällaiseen huippuyksikköjuttuun, mutta useilla aloilla iso osa tämänkokoisen maan tutkimuksesta olisi oltava juuri sitä yksittäisten väittelijöiden intresseistä lähtevää toimintaa. Pitäisi tukea ja rahoittaa näiden yksilöiden yhteyksiä muuhun maailmaan, jotta he voivat löytää ja rakentaa omat yhteisönsä. Nykyaikanahan sen pitäisi olla mahdollisimman helppoa. Jos kuitenkin rahoitusta saadakseen pitää mukautua vain yhden muodin mukaiseksi, menetetään tämä. Jos suositaan komeaa suurilinjaisuutta, menetetään laaja-alaisuus. Eli se, että maasta löytyy hyvin monesta asiasta tietämys.
Tulevaisuudessa ei sitten ole senkään vähän vertaa mahdollista haalia tällaisia ryhmiä, kun ei ole osaajia kuin sellaisille aiheille, jotka jo on tutkittu. Informaatiotulva syntyy siitä, kun tutkija ei ehdi tutkia kun pitää vain tuottaa. Ja kerjätä.
Minä uskon, että aivan kuka tahansa tutkimuksen tekemistä tässä maassa yrittävä puhuisi mieluiten tutkimuksesta. Pallottelisi kollegojen kanssa ideoita, kannustaisi ja joskus tekisi jotakin muutakin kuin sen ihan minimin minkä ehtii oikeaa tutkimustyötä tehdä rahoituksenhakemisen, hallintohommien, opetusvelvoitteiden ym. lomassa. Joskus viettäisi jopa lomaa eikä vain työttömyyspätkää rahoituskausien välissä tai parhaimmillaan muutamaa viikkoa tutkimuksentekoaikaa ilman muita velvoitteita.
Niin se vaan kuitenkin on että siellä missä kaksi tai kolme tutkijaa kohtaa, puhutaan rahasta. Siitä kuka on saanut mitenkin keploteltua itselleen apurahapätkän, siitä kuka on taas lähtenyt ulkomaille ilman tietoa siitä pääseekö koskaan palaamaan kotimaahan, siitä miten karenssia on paukkunut viime aikoina niille kollegoille joiden pätkä on päättynyt.
Tätä menoa tulemme näkemään sen päivän jolloin yliopistojen ovet menevät säppiin ja vanhan täyspitkän maisterintutkinnon hyvin arvosanoin suorittaneille lähetetään postissa ilmoitus tohtorin arvon myöntämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Eli sittenhän kannattaa hakeutua vaikka avoimeen opiskelemaan, saat parilla sadalla tietokannat käyttöön :)
Mistä lähtien avoimen opiskelijoille on myönnetty tietokantaoikeudet?
Mitä itse olen avoimessa kesäkursseja tehnyt, niin kurssilla tarvittavan artikkelimateriaalin on saanut opettajalta monistemaksua vastaan tai opettaja on kiikuttanut artikkelipinon kirjastolle kopioitavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli sittenhän kannattaa hakeutua vaikka avoimeen opiskelemaan, saat parilla sadalla tietokannat käyttöön :)
Mistä lähtien avoimen opiskelijoille on myönnetty tietokantaoikeudet?
Mitä itse olen avoimessa kesäkursseja tehnyt, niin kurssilla tarvittavan artikkelimateriaalin on saanut opettajalta monistemaksua vastaan tai opettaja on kiikuttanut artikkelipinon kirjastolle kopioitavaksi.
En tiedä riippuuko avoimesta tai opinnoista mutta ainakin osassa saa ihan samat oikat
Itse lähdin Norjaan tekemään väikkäriä enkä ole kyllä päivääkään katunut. Neljän vuoden sopimus johon sisältyy 25% opetusta, palkka vajaa 4000€/kk ja lisäksi kohtuullisen kokoinen annum josta maksaa konferenssimatkoja ja muita kuluja. Mitä olen jutellut muiden ulkkareiden kanssa niin Norja näyttää olevan (talouden kannalta) euroopan parhaimpia maita tehdä väitöskirjaa.
Turska kirjoitti:
Itse lähdin Norjaan tekemään väikkäriä enkä ole kyllä päivääkään katunut. Neljän vuoden sopimus johon sisältyy 25% opetusta, palkka vajaa 4000€/kk ja lisäksi kohtuullisen kokoinen annum josta maksaa konferenssimatkoja ja muita kuluja. Mitä olen jutellut muiden ulkkareiden kanssa niin Norja näyttää olevan (talouden kannalta) euroopan parhaimpia maita tehdä väitöskirjaa.
Sopiiko kysyä, että millä alalla?
Täällä tehdään väikkäriä ilman tuloja tai tukia. Palkkatöissä oleva mies maksaa kaiken elämisen ja asumisen. Apurahoja yliopistolta konferenssimatkoihin. Jakkupuvut on kirpputorilta. Lapsia ei ole varaa hankkia.