Lue keskustelun säännöt.
Siis millä ihmeen rahalla nykyään on tarkoitus tehdä väitöskirja?
13.02.2018 |
Kun miettii kokonaiskuvaa, niin en vaan ymmärrä, miten kenelläkään on varaa jatko-opiskeluun.
1. Väitöskirjan tekemistä työn ohessa ei enää suositella, vaan jatko-opintoihin hakiessa tavoiteajan väitöskirjan teolle pitäisi olla neljä vuotta. Ts. väitöskirjaa pitäisi tehdä täysipäiväisesti tai ei ollenkaan.
2. Palkalliset tohtoriopiskelijan paikat on useissa yliopistossa vedetty minimiin, jollain aloilla niitä ei ole käytännössä laisinkaan. Valtakunnallisia tohtoriohjelmia ei ole ollut enää vuosikausiin.
3. Koska tuntiopetukseen säädetyt varat on yhtä lailla minimoitu, varaa vakihenkilöstön ulkopuolisiin tuntiopettajiin ei ole. Myöskään tutkimusavustajia tai vastaavia ei ole enää palkattu vuosiin.
4. Väitöskirjatyön voi hyvällä tuurilla saada alulle tutkimusprojektissa palkallisena tutkijana, jolloin aikaa väitöskirjan tekemiselle voi jäädä valitettavan vähän, mutta väitöskirja täytyy silti tehdä hankkeeseen liittyvästä aiheesta. Työsuhteet ovat yleensä vuoden tai parin mittaisia. Näidenkin osalta esim. Suomen Akatemia on kehittänyt rahoitustaan siihen suuntaan, että hankkeisiin palkattaisiin väitelleitä tutkijoija. Joillain aloilla projektit ja hankkeet ovat kaiken lisäksi hyvin harvinaisia.
5. Jatko-opintoihin voi saada 9 kuukauden ajalta opintotukea, jos tukikuukausia on vielä jäljellä maisterivaiheesta. Useimmilla ei kuitenkaan ole, koska enimmäistukiaikaa on rajattu niin, että tukikuukaudet on käytetty 5-6 vuodessa etenkin, jos opiskelee myös kesäisin.
6. Jäljelle jää vielä apurahat. Ensinnäkään useimmilla yliopistoilla ei enää ole omaa apurahasysteemiä laisinkaan, eli et voi hakea yliopistolta apurahaa esim. väitöskirjatyön aloittamiseen tai viimeistelyyn muutamaksi kuukaudeksi. Säätiöt muodostavat huomattavan osan suomalaisen tutkimuksen rahoituksesta, mutta samalla myöntöprosentit ovat jatkuvasti pienentyneet. Toisin sanoen apurahoja myönnetään koko ajan yhä harvemmalle, ja työskentelyapurahan saa alle yksi kymmenestä hakijasta.
Joten: miten ihmeessä väitöskirjat nykyään saadaan rahoitettua?
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, palstalla luullaan että väitöskirjan tekeminen on jotain omaa huvia ja puuhastelua. Ennen niin saattoi ollakin, mutta nykyään väikkäri on ainoa väylä tutkijaksi. Väittelemätön tutkija ei ole tutkija lainkaan kun taas ennenmuinoin väitöskirja oli tutkijan uran suurin saavutus, johon kulminoitui kaikki osaaminen.
No sanoppa joku suomalainen (nainen), jonka väikkäristä on ollut jotain oikeaa hyötyä. Niimpä, et taida osata nimetä yhtään.
Leena Peltonen-Palotie tuli naisista mieleen. Väitöskirjan merkitystä en tiedä, mutta ilman tohtorin papereita ei hänestäkään olisi tullut yhtä maailman johtavista geenitutkijoista.
Peltonen-Palotie oli lääketieteen tohtori. Se on se toinen hyödyllinen ala tekniikan lisäksi, eli huono esimerkki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, palstalla luullaan että väitöskirjan tekeminen on jotain omaa huvia ja puuhastelua. Ennen niin saattoi ollakin, mutta nykyään väikkäri on ainoa väylä tutkijaksi. Väittelemätön tutkija ei ole tutkija lainkaan kun taas ennenmuinoin väitöskirja oli tutkijan uran suurin saavutus, johon kulminoitui kaikki osaaminen.
No sanoppa joku suomalainen (nainen), jonka väikkäristä on ollut jotain oikeaa hyötyä. Niimpä, et taida osata nimetä yhtään.
Leena Peltonen-Palotie tuli naisista mieleen. Väitöskirjan merkitystä en tiedä, mutta ilman tohtorin papereita ei hänestäkään olisi tullut yhtä maailman johtavista geenitutkijoista.
Peltonen-Palotie oli lääketieteen tohtori. Se on se toinen hyödyllinen ala tekniikan lisäksi, eli huono esimerkki.
Ylipäätään yksittäinen tutkija on huono esimerkki. Tiede ja tutkimus kehittyy jatkuvasti hiljalleen aiemman tutkimuksen pohjalta, itseään korjaten. Harvemmin suurina keksintöinä ja maailmaa mullistavina löydöksinä. Suomalaisissa naisissa on kansainvälisestikin merkittäviä tieteentekijöitä esim. informaatiotutkimuksessa.
Iso määrä niitä tohtoreita silti valmistuu nykyään vuodessa. Että eivät ne asiat voi oikeasti niin huonosti olla kuin täällä huudetaan.
Vierailija kirjoitti:
Ai ai, kylläpä meni mammat hijaisiks ku piti alkaa menestyneitä naistutkijoita nimeämään. Ai ai. :D
Nimeä itse ja perusta uusi ketju, tämä käsittelee väitöskirjan rahoittamista. Jos olet kerran kärryillä Suomen tiedemaailman kansainvälisistä huipuista noin hyvin, osaat varmasti valistaa meitä muita.
Paksukainen kirjoitti:
Tohtoreita on työttömänä, joten väitöskirjatutkijoita pitäisi olla vähemmän. Eli siis jotta määrä vähentyisi heitä pitäisi tulea VÄHEMMÄN!
Tohtorien työttömyys on juuri lähtenyt laskuun talouskasvun myötä, ja muutenkin tohtoreiden työllisyysaste on edelleen korkeampi kuin millään muulla koulutustasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iso määrä niitä tohtoreita silti valmistuu nykyään vuodessa. Että eivät ne asiat voi oikeasti niin huonosti olla kuin täällä huudetaan.
Tämä tilanne onkin mennyt näin pahaksi vasta viime vuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ai, kylläpä meni mammat hijaisiks ku piti alkaa menestyneitä naistutkijoita nimeämään. Ai ai. :D
Nimeä itse ja perusta uusi ketju, tämä käsittelee väitöskirjan rahoittamista. Jos olet kerran kärryillä Suomen tiedemaailman kansainvälisistä huipuista noin hyvin, osaat varmasti valistaa meitä muita.
Yhteenveto keskustelusta näyttää olevan, että tohtoriksi väitelleet tai sellaisesta haaveilevat valittavat yhteiskunnan tuen puutetta ja loput eivät halua taloutta edistämätöntä tohtorikoulutusta tukea. Jakolinjat ovat selvät, kuten arvata saattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ai, kylläpä meni mammat hijaisiks ku piti alkaa menestyneitä naistutkijoita nimeämään. Ai ai. :D
Nimeä itse ja perusta uusi ketju, tämä käsittelee väitöskirjan rahoittamista. Jos olet kerran kärryillä Suomen tiedemaailman kansainvälisistä huipuista noin hyvin, osaat varmasti valistaa meitä muita.
Sen verran olen perillä että tiedän ettei naisia niissä piireissä pyöri. :)
Ps. Rahaa saa ku menee töihin. Kokeilisit sinäkin.
Ketä siellä sitten pyörii? Valista meitä! Mielellään tutkijoiden h-indeksit ja julkaisumäärät mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso määrä niitä tohtoreita silti valmistuu nykyään vuodessa. Että eivät ne asiat voi oikeasti niin huonosti olla kuin täällä huudetaan.
Tämä tilanne onkin mennyt näin pahaksi vasta viime vuosina.
Tilanne on mennyt pahaksi, koska tohtorikoulutettavien määrää on lisätty viime vuosina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistolapioteknikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai ai, kylläpä meni mammat hijaisiks ku piti alkaa menestyneitä naistutkijoita nimeämään. Ai ai. :D
Nimeä itse ja perusta uusi ketju, tämä käsittelee väitöskirjan rahoittamista. Jos olet kerran kärryillä Suomen tiedemaailman kansainvälisistä huipuista noin hyvin, osaat varmasti valistaa meitä muita.
Yhteenveto keskustelusta näyttää olevan, että tohtoriksi väitelleet tai sellaisesta haaveilevat valittavat yhteiskunnan tuen puutetta ja loput eivät halua taloutta edistämätöntä tohtorikoulutusta tukea. Jakolinjat ovat selvät, kuten arvata saattaa.
Ja loput = yksi trolli.
Pistolapioteknikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso määrä niitä tohtoreita silti valmistuu nykyään vuodessa. Että eivät ne asiat voi oikeasti niin huonosti olla kuin täällä huudetaan.
Tämä tilanne onkin mennyt näin pahaksi vasta viime vuosina.
Tilanne on mennyt pahaksi, koska tohtorikoulutettavien määrää on lisätty viime vuosina.
Eikä ole vaan vähennetty. Tohtoritehtailu on menneen talven lumia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmahan ei ole niinkään se, kuka maksaa elatuksen väitöskirjaa tehdessä, puoliso se yleensä aina on ollut. Ongelma sen sijaan on se, että tohtori Suomessa ei saa töitä. Siinä missä maailmalla koulutusta ja osaamista arvostetaan, Suomessa tohtorit jätetään kateudessa työelämän ulkopuolelle. Yhdysvalloissa tohtori on aina miljonääri, Suomessa hyvä jos minimipalkkalainen. Voidaan myös katsoa kummassa maassa vienti ja talous vetää ja kummassa ei.
Mun isäni tekee parhaillaan väikkäriä. Tietääkseni jonkun apurahan sai. Lisäksi tekee osa-aikasesti lääkärin duunia. Ja onhan sillä jo säästöjäkin, kun ei ole enää mikään nuori ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan ei ole niinkään se, kuka maksaa elatuksen väitöskirjaa tehdessä, puoliso se yleensä aina on ollut. Ongelma sen sijaan on se, että tohtori Suomessa ei saa töitä. Siinä missä maailmalla koulutusta ja osaamista arvostetaan, Suomessa tohtorit jätetään kateudessa työelämän ulkopuolelle. Yhdysvalloissa tohtori on aina miljonääri, Suomessa hyvä jos minimipalkkalainen. Voidaan myös katsoa kummassa maassa vienti ja talous vetää ja kummassa ei.
Ei se yhdysvaltalainen tohtori ole miljonööri sen takia, että hän on tohtori. Vaan sen takia, että on äärimmäisen tuottava ja kyvykäs ihminen. Tohtorius on siitä sitten luonnollinen jatke. Jenkeissä tuskin kukaan lukee tohtoriksi muutenkaan koska "noh mielummin opiskelen lisää kuin olen työttömänä". Näitä tapauksia Suomesta taas löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äh, palstalla luullaan että väitöskirjan tekeminen on jotain omaa huvia ja puuhastelua. Ennen niin saattoi ollakin, mutta nykyään väikkäri on ainoa väylä tutkijaksi. Väittelemätön tutkija ei ole tutkija lainkaan kun taas ennenmuinoin väitöskirja oli tutkijan uran suurin saavutus, johon kulminoitui kaikki osaaminen.
No sanoppa joku suomalainen (nainen), jonka väikkäristä on ollut jotain oikeaa hyötyä. Niimpä, et taida osata nimetä yhtään.
Leena Peltonen-Palotie
Keltikangas-Järvinen
Salmela-Aro
Salmivalli
Kankaanpää
Nyt muutamia mainitakseni.
Kuten ap on myös huomannut on tohtorikoulutettavien aka jatko-opiskelijoiden määrää vähennetty suhteessa viimeiseen 5-10-vuoteen, jolloin poliittisena suuntauksena oli rahoittaa väitöskirjoja Suomen Akatemian hankerahoilla. Nyt suuntaus on rahoittaa väitelleiden työllistymistä. Harmillisesti tutkimusrahoitusta on kokonaisuudessaan leikattu heikentäen koko alan työllisyystilannetta. On tärkeää saada itselleen hyvä ohjaaja, jolla on suhteita tutkijakouluihin (tai millä nimellä ne nyt ovat) ja kohtuullinen hanke rahoitus, jotta saa sen tutkijakoulupaikan (palkkaa) ja materiaalirahoja/palkkaa hankkeista. Itse voi täydennyksenä hakea säätiöiden apurahoja. Ala on kilpailtu ja itse ratkaisin kikyn ja nihkeän hankerahoituksen muuttamalla ulkomaille hakemaan kannuksia tutkimusrahoituksen saamiseen Suomessa. Onnea rahoitusmetsälle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan ei ole niinkään se, kuka maksaa elatuksen väitöskirjaa tehdessä, puoliso se yleensä aina on ollut. Ongelma sen sijaan on se, että tohtori Suomessa ei saa töitä. Siinä missä maailmalla koulutusta ja osaamista arvostetaan, Suomessa tohtorit jätetään kateudessa työelämän ulkopuolelle. Yhdysvalloissa tohtori on aina miljonääri, Suomessa hyvä jos minimipalkkalainen. Voidaan myös katsoa kummassa maassa vienti ja talous vetää ja kummassa ei.
Ei se yhdysvaltalainen tohtori ole miljonööri sen takia, että hän on tohtori. Vaan sen takia, että on äärimmäisen tuottava ja kyvykäs ihminen. Tohtorius on siitä sitten luonnollinen jatke. Jenkeissä tuskin kukaan lukee tohtoriksi muutenkaan koska "noh mielummin opiskelen lisää kuin olen työttömänä". Näitä tapauksia Suomesta taas löytyy.
Niin, jenkeissä yksityinen sektori suhtautuu tohtoreihin positiivisesti. Tohtorin erityisosaamista halutaan hyödyntää ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Suomessa yksityinen raha karsastaa tohtoreita liian akateemisina ja yliopistoilta on viety rahoitus palkata tohtoreita tutkimustyöhön. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että suomalaiset tohtorit olisivat tiedemiehinä kehnompia kuin amerikkalaiset. Se selviää jos sillä kuinka kysyttyjä nämä ihmiset ovat ulkomailla.
Ei tieteen tekemiseen tai opiskeluun mitään yliopistoja tai apurahoja tarvita. Senkus rupeat tekemään vaan. Niin minäkin olen tehnyt.
Mitä tarkoitat "oikealla hyödyllistä"? Pystyn pelkästään omasta tuttavapiiristäni nimeämään kymmeniä naisia, joiden ura on lähtenyt nousuun väitöskirjan teon jälkeen, mutten voi alkaa luetella täällä yksityishenkilöiden nimiä.