Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksen saa olla työttömänä kun viihdyn näin ja työhalukkaita ihmisiä kuitenkin riittää?
10.02.2018 |
Mikä ongelma? Työpaikoista on kova kilpailu. Jääpä teille halukkaille enemmän.
Kommentit (639)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Tällä hetkellä ei ole historiallisesti erityisen korkea työttömyys, tai erityisen vaikea työllistyä.
.
Riippuu varmaan tietysti ihan alasta, eikös vaan?
Eikun joo, ihan totta, unohdetaan tylsät faktat.
Sanotaan vaan työllistyminen on helppoa, kaikki on sitten tyytyväisiä.
Sipilä myös.
No tottakai se riippuu alasta. Ainahan työllistyminen riippuu siitä. Mutta tuossa kuitenkin kokonaisluvut.
Jos oma ala tuntuu toivottomalta, siihen on mahdollisuus vaikuttaa.
Eli tosta noin vaan menee muihin töihin?
Vai kouluttautuu 2-3 vuotta alalle, joka sitten ei vedä enää?
Näitä "hyviä" vaihtoehtoja tosiaan on paljon...
Aikuiskoulutuksessa perustutkinto kestää 1-2 vuotta.
Ammattitutkinto noin vuoden.
Samalla voi hakea töitä, niitä on opiskelijoille ainakin omalla alallani ihan kohtuullisesti, ja myös työharjoitteluiden kautta verkostoitua.
En sanoisi ainakaan pidempään työttömänä olleelle huonoksi vaihtoehdoksi.
Joo, mut työkkäri ei anna opiskella.
Sinäkö sen rahoitat?
Miksi ei anna? Jotkut nostavat opintotukea, ja lisäksi ottavat opintolainaa. Eli kyllä, osittain itse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Tuo viimeinen on aivan puuta heinää. Ja tiedän mistä puhun, koska työkseni vedän juurikin tällaisia tutkintoja aikuispuolella, joissa 99% opiskelijoista opiskelee työttömyysetuudella. Yksikään hakija ei ole saanut hylkäävää päätöstä työkkärin rahalla opiskelulle, jos muuten kriteerit täyttää (yli 25v, ei tutkintoa tai heikosti työllistävä tutkinto taustalla ja on työttömänä opintojen alkaessa).
No sehän on sitten koko Suomen tilanne sitten?
Mistä maakunnasta käsin huutelet?
Pirkanmaalla minä.
Kai ymmärrät, että jos teidän opiskelijoista 99% on työttömiä, joille myönnetty oikeus opiskella työttymyystuella, ei se tarkoita, että 99 %lle myönnetään. Te toimistosta varmasti saisi tarkan tilaston kuinka monta hakemusta hylätään hyväksytty kuin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan siitä ettei työttömällä ole oikeus korvauksiin vaan on kuoltava nälkään, koska ei tee töitä (joita ei ole hänelle)
Miksei koskaan puhuta siitä miten toiset nostavat palkkaa, lomarahoja, eläkettä kerryttävät ja saavat sairaana maatessaan ja paskoessaankin palkkaa, vaikka lusmuilisivat töissään. Vaikka möhlisivät ja aiheuttaisivat toisille haittaa huolimattomuudellaan, vaikka palstailisivat ja tihrustaisivat tinderiä ja pornoa työajalla. Vaikka torkkuisivat, puhuisivat puhelimessa yksityisasioita, tai kiusaisivat työtoverinsa sairaaksi asti?
Mikä oikeus heillä on saada palkkaa?
Mikä oikeus heillä on viedä paremman ihmisen työpaikka?
Mikä oikeus heillä on potkia ja sylkeä työttömän päälle?
Miksei tästä koskaan puhuta!!!!!!!!!!
Rauhoitu hyvä nainen(?) :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisin sellaista aktiivimallia, että tietyn ajan kun on ollut työttömänä, pitäisi hakea edes se muutama työpaikka kuussa. Ja niistä tekisi selvityksen mitä on hakenut. Ei vaadi paljoa, ja elämäntapatyöttömiä ei oikeasti tarvitse elättää.
Luuletko tosiaan että palkkaavat pitkäaikaistyöttömän?
Aika yhtä tyhjän kanssa tuokin ehdotus.
No, minut ainakin palkattiin ja olen sen jälkeen vaihtanut työpaikkaakin.
Pitkäaikaistyötönhän on yli 2v työttömänä ollut.
Tosin mikään taho ei pakottanut minua hakemaan töitä, hain ihan omasta halusta. Jo aiemminkin, mutta ei haku tuottanut tulosta.No varmasti jos ala vetää, muuten tuskin.
Päinvastoin, vähän aikaa oli ehkä pienen pieni nousu, mutta nyt ihmisiä irtisanotaan oikealta ja vasemmalta.
Sen takia saa pelätä koko ajan montaakin eri asiaa jotka vaikuttaa alan työtilanteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä minä olen havainnut oikeassa elämässä täällä netin ulkopuolella, niin sellaiset ihmiset jotka oikeasti töissään tekevät työnsä kunnolla, ovat ahkeria ja käyttäytyvät työtovereitaan kohtaan kunnioittavasti, eikä kiusaten. Ne ketkä eivät varasta työnantajaltaan materiaa tai aikaa. Ne sellaiset kenellä on hyvä itsetunto, joka tulee siitä että antaa oikeasti jotain yhteiskunnalle sillä työn panoksella, ei verokolikolla.
Niin heidän ei tarvitse olla katkera työttömille. Ei ole tarvetta kertakaikkiaan, kun omatunto ja itsetunto on kunnossa. Siksi koska sellaiset ihmiset eivät ole verokolikon antajia vaan työpanoksensa.
Ne ketkä ovat valmiita laittamaan työttömät monttuun ja näkevät työttömät joka ikisen laiskana ja tyhmänä pummina, eroavat karkeasti noista hyväitsetuntoisista.
Työttömien vihaajan panos yhteiskuntaan on, EI MIKÄÄN ARVO JOKA TULEE TYÖSTÄ, vaan hänelle maksettavasta rahasta, näennäisesti lohkaistu prosentti.
Työttömän vihaaja on pelkkä räksyttäjä, jolla ei oikeasti ole vara turpaansa louskuttaa.
Ei voi kuin nauraa ihmisten typeryydelle tämän ketjun perusteella.
1. Ei pienintäkään ymmärrystä verorahojen käytöstä Suomessa
2. Haukutaan ja kategorisoidaan kaikki työttömät loisiksi/työhaluttomiksi luusereiksi
3. Pönkitetään omaa egoa ja projisoidaan omia epävarmuustekijöitä yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin
4. Ehdotetaan, että työttömät eivät saisi mistään rahaa ja asuisivat roskiksessa. Kuinka moni näistä ihmisistä toisi tämän julki omalla nimellään, ilman nettipalstan anonymiteettiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Miksi teet tästä minuun liittyvän kysymyksen?
Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian.
Olennaisempaa on miettiä sitä, onko nykyisellä osaamisellaan mahdollisuuksia työllistyä. Jos ei, pitäisikö asialle tehdä jotain.
Joo, huomaa ettei sun matikkapääs kyllä säteile.
Eikä edes näytä olevan käsitystä miten rekrytoinnit menee.
Myöskään et ymmärrä ettei työttömillä ole varaa kouluttautua uudelleen, koska valtio haluaa pitää kortissa.
3/3 Trifekta saavutettu!
No, ihan miten vaan. En ymmärrä matikasta enkä rekrytoinneista mitään. Hieman huvittaa, mutta pysy luulossasi.
Kerrotko vielä itse niin tietäväisenä, miksi työttömillä ei olisi varaa kouluttautua? Työttömyysetuudella uuden tutkinnon opiskelu on täysin mahdollista, jos työkkäri katsoo työllisyysnäkymien sillä paranevan.
Todistit ainakin soveltavasi matikkaa huonosti ja kaunistelet rekryjen toimintamalleja. Kun niissä yleensä työnvaihtaja on etusijalla.
Te-toimisto ei taas halua ihmisten opiskelevan työttömyysetuudella, koska se veisi vallan turhilta virkailijoilta pois. Niin itsekkäitä ja sadisteja ovat. Tutustu asiaan, niin tiedät mistä puhut.
Äh, itse todistit, ettet osaa lukea.
"Keskimäärin matemaattisesti, jos lähetät sata hakemusta, ja jokaista työpaikkaa hakee keskimäärin sata henkeä, työllistyt suurella todennäköisyydellä. Asia ei tietenkään tosielämässä mene noin, koska hakemuksen sisältö, ihmisen osaaminen ja tausta, työpaikkojen vaatimukset, sen hetkinen tarjonta tekijöistä jne ratkaisevat asian."
Siinähän se on selitetty, miten asia menisi teoriassa, ja todettu, että käytäntö on aika paljon mutkikkaampi kuin matemaattinen malli.
Enkä ole tuon sitaatin kirjoittaja siis.
Silti turhaa ja älytöntä propagandashaibaa.
Itse olet älytön, lukutaidoton ja taisi argumentitkin loppua. Kyllä se siitä.
Johan se kerrottiin tuossa. Todennäköisyys ei ole hyvä kuin 10% siitä sadasta, jotka pääsevät haastatteluun.
Jotka ovat siis joko alakohtaisesti erittäin kokeneita tai suhteilla saavat "avoimessa haussa" olevan paikan.
Muiden 85 kpl ei kannattaisi edes vaivautua, paitsi ehkä tilastojen takia.
Mutta ymmärrät varmasti, että lähettämiesi hakemusten määrä nostaa matemaattisesti todennäköisyyksiäsi?
Toki jos olet mitään osaamaton, persoonaltasi mahdoton jne, ei siihen auta vaikka lähettäisit 6 miljoonaa hakemusta.
Niin sekin nostaa että laittaa kaksi lottoriviä, eikä vaan yhtä.
Mutta paljonko?
Suhteilla ne työt saadaan, avaa silmäsi.
Minä en ole vielä miljonääri, mutta töitä olen monesti saanut. En suhteilla.
Ketjusta päätellen töihin ei voi mennä koska palstapalstapalsta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan siitä ettei työttömällä ole oikeus korvauksiin vaan on kuoltava nälkään, koska ei tee töitä (joita ei ole hänelle)
Miksei koskaan puhuta siitä miten toiset nostavat palkkaa, lomarahoja, eläkettä kerryttävät ja saavat sairaana maatessaan ja paskoessaankin palkkaa, vaikka lusmuilisivat töissään. Vaikka möhlisivät ja aiheuttaisivat toisille haittaa huolimattomuudellaan, vaikka palstailisivat ja tihrustaisivat tinderiä ja pornoa työajalla. Vaikka torkkuisivat, puhuisivat puhelimessa yksityisasioita, tai kiusaisivat työtoverinsa sairaaksi asti?
Mikä oikeus heillä on saada palkkaa?
Mikä oikeus heillä on viedä paremman ihmisen työpaikka?
Mikä oikeus heillä on potkia ja sylkeä työttömän päälle?
Miksei tästä koskaan puhuta!!!!!!!!!!
Rauhoitu hyvä nainen(?) :D
En rauhoitu.
Miksei tästä puhuta?
Saathan sä olla ,mutta tule pois sieltä kortistosta jonne sä olet ilmoittautunut työnhakijaksi. Näin ollen elätät ITSE itsesi parhaaks katsomalla keinollas
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Ensinnäkään ei ollut kolme hakijaa, vaan kolme valitaan. Ja hakijoita oli ollut n. 50, puhutaan myös aika isosta kunnasta, eli minusta aika vähän. Ja se oli ensimmäinen paikka jota olin hakenut koko 8kk työttömyyden aikana. Sano mitä tykkäät, mutta itse näkisin että sain helposti töitä vaikka asetelmat melko paskat.
Älä ihmeessä, tottakai kolme saa paikan jos kolmea haetaan, eikä ole mitään ihmeellistä vikaa hakijoissa.
Mutta niin voitti viisi kuponkia perjantai 90 miljoonaa.
Aika moni taas ei.
Meinaa unohtua mistä tässä keskusteltiin edes. Ehkä ongelmasi työnhaussa liittyvät sitten enemmän persoonaasi. Hehhe
Sanotko tuon niille jotka lähettää satoja ja taas satoja hakemuksia, mutta ei pääse koskaan haastatteluihin?
Miten se persoona estää niitä työllistymästä?
Helppo tietysti huudella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan siitä ettei työttömällä ole oikeus korvauksiin vaan on kuoltava nälkään, koska ei tee töitä (joita ei ole hänelle)
Miksei koskaan puhuta siitä miten toiset nostavat palkkaa, lomarahoja, eläkettä kerryttävät ja saavat sairaana maatessaan ja paskoessaankin palkkaa, vaikka lusmuilisivat töissään. Vaikka möhlisivät ja aiheuttaisivat toisille haittaa huolimattomuudellaan, vaikka palstailisivat ja tihrustaisivat tinderiä ja pornoa työajalla. Vaikka torkkuisivat, puhuisivat puhelimessa yksityisasioita, tai kiusaisivat työtoverinsa sairaaksi asti?
Mikä oikeus heillä on saada palkkaa?
Mikä oikeus heillä on viedä paremman ihmisen työpaikka?
Mikä oikeus heillä on potkia ja sylkeä työttömän päälle?
Miksei tästä koskaan puhuta!!!!!!!!!!
Rauhoitu hyvä nainen(?) :D
En rauhoitu.
Miksei tästä puhuta?
Olen samaa mieltä muuten, mutta kyllä työttömänkin kuuluu tehdä jotain muuta rahojen eteen, kuin istua perseellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei voi kuin nauraa ihmisten typeryydelle tämän ketjun perusteella.
1. Ei pienintäkään ymmärrystä verorahojen käytöstä Suomessa
2. Haukutaan ja kategorisoidaan kaikki työttömät loisiksi/työhaluttomiksi luusereiksi
3. Pönkitetään omaa egoa ja projisoidaan omia epävarmuustekijöitä yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin
4. Ehdotetaan, että työttömät eivät saisi mistään rahaa ja asuisivat roskiksessa. Kuinka moni näistä ihmisistä toisi tämän julki omalla nimellään, ilman nettipalstan anonymiteettiä
Juhana tuli torkkupeittonsa ja turvamiesten kanssa julkisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Ensinnäkään ei ollut kolme hakijaa, vaan kolme valitaan. Ja hakijoita oli ollut n. 50, puhutaan myös aika isosta kunnasta, eli minusta aika vähän. Ja se oli ensimmäinen paikka jota olin hakenut koko 8kk työttömyyden aikana. Sano mitä tykkäät, mutta itse näkisin että sain helposti töitä vaikka asetelmat melko paskat.
Älä ihmeessä, tottakai kolme saa paikan jos kolmea haetaan, eikä ole mitään ihmeellistä vikaa hakijoissa.
Mutta niin voitti viisi kuponkia perjantai 90 miljoonaa.
Aika moni taas ei.
Meinaa unohtua mistä tässä keskusteltiin edes. Ehkä ongelmasi työnhaussa liittyvät sitten enemmän persoonaasi. Hehhe
Sanotko tuon niille jotka lähettää satoja ja taas satoja hakemuksia, mutta ei pääse koskaan haastatteluihin?
Miten se persoona estää niitä työllistymästä?
Helppo tietysti huudella.
Ei ole mitään heitä vastaan. Mutta uskon että työhakemuksen hiominen voisi olla paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina puhutaan siitä ettei työttömällä ole oikeus korvauksiin vaan on kuoltava nälkään, koska ei tee töitä (joita ei ole hänelle)
Miksei koskaan puhuta siitä miten toiset nostavat palkkaa, lomarahoja, eläkettä kerryttävät ja saavat sairaana maatessaan ja paskoessaankin palkkaa, vaikka lusmuilisivat töissään. Vaikka möhlisivät ja aiheuttaisivat toisille haittaa huolimattomuudellaan, vaikka palstailisivat ja tihrustaisivat tinderiä ja pornoa työajalla. Vaikka torkkuisivat, puhuisivat puhelimessa yksityisasioita, tai kiusaisivat työtoverinsa sairaaksi asti?
Mikä oikeus heillä on saada palkkaa?
Mikä oikeus heillä on viedä paremman ihmisen työpaikka?
Mikä oikeus heillä on potkia ja sylkeä työttömän päälle?
Miksei tästä koskaan puhuta!!!!!!!!!!
Rauhoitu hyvä nainen(?) :D
En rauhoitu.
Miksei tästä puhuta?
Olen samaa mieltä muuten, mutta kyllä työttömänkin kuuluu tehdä jotain muuta rahojen eteen, kuin istua perseellään.
Te-toimisto ei sitä halua.
Siksi ovet ovat monessa paikassa kiinni.
Haluavat rauhassa leikkiä tärkeää ja tehdä nopeasti kaikkea huttua, ettei kukaan huomaisi turhuutta ja irtisanoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Ensinnäkään ei ollut kolme hakijaa, vaan kolme valitaan. Ja hakijoita oli ollut n. 50, puhutaan myös aika isosta kunnasta, eli minusta aika vähän. Ja se oli ensimmäinen paikka jota olin hakenut koko 8kk työttömyyden aikana. Sano mitä tykkäät, mutta itse näkisin että sain helposti töitä vaikka asetelmat melko paskat.
Älä ihmeessä, tottakai kolme saa paikan jos kolmea haetaan, eikä ole mitään ihmeellistä vikaa hakijoissa.
Mutta niin voitti viisi kuponkia perjantai 90 miljoonaa.
Aika moni taas ei.
Meinaa unohtua mistä tässä keskusteltiin edes. Ehkä ongelmasi työnhaussa liittyvät sitten enemmän persoonaasi. Hehhe
Sanotko tuon niille jotka lähettää satoja ja taas satoja hakemuksia, mutta ei pääse koskaan haastatteluihin?
Miten se persoona estää niitä työllistymästä?
Helppo tietysti huudella.
Ei ole mitään heitä vastaan. Mutta uskon että työhakemuksen hiominen voisi olla paikallaan.
Ole autuas uskossasi. Tajuatko että moni näistä on hionut hakemuksia ja cv:ta kaiken maailman asiantuntijoiden kanssa.
On niin kovin helppo ulkopuolelta tietää kuinka jokin asia on ja miten jonkun muun tulisi elää ja toimia.
Edelleen, ei kaikkien eikä edes valtaosan työpaikkaa vaille jäävien persoonassa, taidoissa, hakemuksissa, osaamisessa jne ole mitään vikaa.
Työpaikkoja ei vain ole kaikille ja se tulisi parempana väkenä itseään pitävien hyväksyä.
Ja muuten, koskaan ei tiedä koska se työttömyys omalle kohdalle osuu. Vieläkö silloin huudellaan asunnottomuutta ja rahattomuutta loisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat ihan varmasti olla työtön, kunhan et vaadi yhteiskunnalta työttömyystukea.
No minä olen työtön ja todellakin nostan työttömyystukea korvaukseksi siitä ettei minulle ole töitä. Pidä turpasi kiinni ihmisenkuvatus. Joskus voit olla itse työtön, tai sairastua, tai sinun lapsesi voi sairastua, joutua työttömäksi.
Voin jäädä työttömäksi, ja voin sairastua. Se ei kuitenkaan olisi vapaaehtoista työttömyyttä, ja yrittäisin päästä takaisin työelämään.
En ole huomannut että kukaan tässä keskustelussa olisi vaatinut työttömyysturvan alasajoa.
Vihaan tuollaisia ihmisiä ihan joka ikisellä solullani. Olette surkeampia, heikompia ja pienempiä ihmisiä kuin katu ojan spurgu.
Miksi? Perustele? Sinun mielestäsikö yhteiskunnan pitäisi maksaa ylöspitosi, eikä sinun tarvitsisi edes harkita itsestäsi huolehtimista? En ymmärrä.
Vesi ei aina ole tullut hanasta, sähkö ja netti töpselistä eikä ruoka Pizzataksista. Jos riittävän moni ei tee työtä, nuo voivat jäädä historiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tilastojen valossa sillä tuskin onkaan merkitystä, jos ap on työttömänä eikä edes yritä. Se ei korvauksien kokonaismäärää muuta mihinkään niin kauan, kun työvoimasta ei ole pulaa.
Mutta lähdetään yhteiskunnan kannalta silti aika huteralle polulle, jos hyväksytään se moraalinen ajatus, että on okei olla yrittämättä mitään, vaikka on työkykyinen. Se rapauttaa kaikkien moraalia ihan riippumatta oletko työssä vai et ja syventää vain vastakkainasettelua eri ihmisryhmien välillä.
Toimiva yhteiskunta vaatii sen, että jokainen työkykyinen haluaa osallistua sen pyörittämiseen omalla panoksellaan. Mikään muu ei voi olla lähtökohtana.
Kaikki ihmiset ei halua olla edes elossa. Millä vitulla sinä pakotat heidät haluamaan jotain "yhteiskunnan pyörittämistä".
No en tiedä, voiko tuollaisia enää laskea työkykyisiksikään.
Eikä se haluaminen sinänsä ole oleellista, vaan se, että osallistuu omien kykyjensä mukaisesti - tai ainakin yrittää.
No kerrotko mitä se yrittäminen auttaa, kun jokaiseen työpaikkaan on sata hakijaa ja yksi vain otetaan?
Onko se tosiaan oltava niin, kuten joku eräässä ketjussa valitti? Ettei ollut kuin kymmenen hakijaa, joista löysivät sopivan työpaikkaan. Mutta työttömät on loisijoita, koska ei ollut useaa sataa hakemusta.
Mitä se olisi auttanut? Työpaikkojen määrä ei lisäänny hakemusten lukumäärän mukaan.
Joko järki.
Se auttaa siinä, että jos tuudittautuu ajatukseen, että "on kuitenkin 100 hakijaa ja ei mua kuitenkaan valita", niin ei varmasti valitakaan. Olen ollut työttömänä itsekin, ja tiedän kyllä, että se on äärimmäisen turhauttavaa.
Työpaikkojen määrä voi lisääntyä sillä, että enemmän ihmisiä on töissä. Niin hassua kuin se onkin, työ voi luoda työtä, oikeissa paikoissa. Esimerkiksi innovoidaan uusi tuote -> tarvitaan ihmisiä sen toteuttamiseen, markkinointiin jne.
Mutta tosiaan, kirjoitin aiemmin sen kommentin siitä, että yhteiskunnassa jokaisen tulee pyrkiä osallistumaan, koska muu on moraalisesti kestämätöntä. Kaikki Ossit ja muut, jotka kömpivät koloistaan, vaikka heitä olisi kuinka pieni vähemmistö, saavat vain ihmiset inhoamaan "työttömiä loisia". Mitä enemmän työkykyiset, terveet ihmiset kokevat oikeudekseen heittäytyä vapaamatkustajiksi, sitä enemmän yhteiskunnan moraali menee väärään suuntaan. Niin se vain menee, riippumatta siitä onko muutamalla huvikseen makailevalla kokonaisuudessa mitään merkitystä (ei tietenkään ole).
Kerrotko sitten matikkanerona, miten kauan kestää että pääsee töihin, jos yksi valitaan sadan joukosta?
Onko nopeampi voittaa lotossa tai eurojackpotissa?
Aina kannattaa muuten hakea niitä, joihin haetaan esim. kolmea. En halua kehua, mua itte sain sellaisesta työpaikan heti, kun hain yli puolen vuoden jälkeen ekaa työpaikkaa. Oli vähän ongelmia ennen sitä. No joka tapauksessa, tällä koitan luoda toivoa teille muillekin.
Älä ihmeessä.
Voiko tosiaan saada työpaikan jos mahdollisuus on 1/3?
Enpä olisi ikinä uskonut!
Nyt kyllä palasi elämän- ja työpaikkojen hakemishalu, kun sinuakin onnisti!
Ihanaa!
Onko parempi ajatella niinkuin sinä, että työllistyminen on mahdotonta? Oon yksi esimerkki siitä että näin ei todellakaan ole. Mutta jatka sinä itsesäälissä rypemistä.
Ei se ole mahdotonta, mutta tässä taloustilanteessa erittäin epätodennäköistä.
Pitäisikö ihmisen jatkuvasti lähettää turhia työhakemuksia ja nuoleskella työnantajia? Eikös se rasita pitkän päälle.
Parempi säästää voimia tilanteisiin, missä on mahdollisuus, eikö?
Koska olisihan ikävä jos burnout puhkeisi töiden hakemisesta juuri ennen tärppäystä?
Kuka puhuu itsesäälistä?
Panettelin vain "sain työpaikan, kun oli kolme hakijaa itseni mukaanlukien"-aivopierukommenttia.
Realismia pitää olla myös, ellei sitten ole pohjattoman naiivi.
Ensinnäkään ei ollut kolme hakijaa, vaan kolme valitaan. Ja hakijoita oli ollut n. 50, puhutaan myös aika isosta kunnasta, eli minusta aika vähän. Ja se oli ensimmäinen paikka jota olin hakenut koko 8kk työttömyyden aikana. Sano mitä tykkäät, mutta itse näkisin että sain helposti töitä vaikka asetelmat melko paskat.
Älä ihmeessä, tottakai kolme saa paikan jos kolmea haetaan, eikä ole mitään ihmeellistä vikaa hakijoissa.
Mutta niin voitti viisi kuponkia perjantai 90 miljoonaa.
Aika moni taas ei.
Meinaa unohtua mistä tässä keskusteltiin edes. Ehkä ongelmasi työnhaussa liittyvät sitten enemmän persoonaasi. Hehhe
Sanotko tuon niille jotka lähettää satoja ja taas satoja hakemuksia, mutta ei pääse koskaan haastatteluihin?
Miten se persoona estää niitä työllistymästä?
Helppo tietysti huudella.
Ei ole mitään heitä vastaan. Mutta uskon että työhakemuksen hiominen voisi olla paikallaan.
Eli miten hiominen auttaa saamaan pestin, kun jokaisessa haussa jää 99 ihmistä ulos ja yksi saa paikan?
Ai niin, tämähän olikin vain provo.
Alue: Aihe vapaa
Aina puhutaan siitä ettei työttömällä ole oikeus korvauksiin vaan on kuoltava nälkään, koska ei tee töitä (joita ei ole hänelle)
Miksei koskaan puhuta siitä miten toiset nostavat palkkaa, lomarahoja, eläkettä kerryttävät ja saavat sairaana maatessaan ja paskoessaankin palkkaa, vaikka lusmuilisivat töissään. Vaikka möhlisivät ja aiheuttaisivat toisille haittaa huolimattomuudellaan, vaikka palstailisivat ja tihrustaisivat tinderiä ja pornoa työajalla. Vaikka torkkuisivat, puhuisivat puhelimessa yksityisasioita, tai kiusaisivat työtoverinsa sairaaksi asti?
Mikä oikeus heillä on saada palkkaa?
Mikä oikeus heillä on viedä paremman ihmisen työpaikka?
Mikä oikeus heillä on potkia ja sylkeä työttömän päälle?
Miksei tästä koskaan puhuta!!!!!!!!!!