Miten päästä eroon tuhlaamisesta?
Olen mestari perustelemaan miksi tarvitsen jotain tuotetta ja sen lisäksi minua ärsyttää se, etten voi ostaa mitä haluan. Olen pienituloinen ja velkaantunut, joten minun pitäisi todella yrittää vähentää kulutustani. Tiedän kyllä mistä voisin leikata (limu, herkut, roskaruoka), mutta se on todella vaikeaa. Välillä saan vähennettyä kulutustani viikoksi, mutta sitten se taas riistäytyy käsistä.
Tilannetta pahentaa katkeruuteni. Olen ehkä masentunut ja saatan olla epävakaa persoonallisuus. Inhoan sitä, että jotkut ihmiset ovat syntyneet rikkaaseen sukuun eikä heidän tarvitse tehdä jotain työtä saadakseen jonkun surkean katon päänsä päälle ja päästäkseen lomalle kerran vuodessa naapurikaupunkiin. Nyt taisin hieman poiketa aiheesta, koska tarkoitus on vähentää kulutusta eikä korjata päänuppiani.
Kommentit (78)
Lakkaa kiertelemästä kaupoissa. Ruokakaupassa käydessä tarkka ostoslista, jota noudatat. Välillä sitten, vaikka kokonaisen viikon budjettiasi onnistuneesti noudatettua, voisi palkita itsensä jollain pienellä ja edullisella herkulla.
Jos sinulla on budjetti 5€ per päivä, niin mieti etukäteen jotain isoja ruokasatseja, joita syöt pari päivää. Nämä tulee nimittäin edullisemmaksi. Ja tietty punainen lappu -tuotteita kannattaa hamstrata.
Tärkeintä tietty myös löytää se ajatus ja asenne, ettei ne tavaroiden ostelut tee onnelliseksi. Hetkellisen mielihyvän voi tuoda, mutta sitten morkkiksen, etenkin kun tajuat ettet oikeasti olisi sitä tavaraa edes tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Mielihyvästä on kysymys. Jokainen tarvitsee mielihyvänsä mutta fiksua on opettaa itsensä nauttimaan ilmaiseksi. Henkinen mielihyvä on sellaista. Nyt olet fiksoitunut välittömään mielihyvään, shoppailuun, herkutteluun. Aseta itsellesi tavoitteita joiden saavuttaminen tuo sinulle mielihyvää. Aluksi voit palkita itsesi jollain konkreettisella, mutta ajan kanssa henkinen mielihyvä muodostuu tärkeimmäksi palkinnoksi ja materiaalinen menettää merkitystään. Se on pitkä prosessi jos lapsesta lähtien on oppinut tuohon nopean mielihyvän hakemiseen. Mutta siinä olis avain onneen. Suosittelen. Itse en tarvitse ylimääräistä rahaa, kunhan on puuroa kupissa ja katto pään päällä.
Kuten mitä tavoitteita? Minulla on vaikeuksia tehdä mitään mikä vaatii vaivaa. Opiskelen yliopistossa, mutta keskiarvoni on alle 3, koska en jaksa opiskella. Ajattelen kuitenkin, että aiheeni on todella mielenkiintoinen. Opiskelu on vain kamalaa tervanjuontia. Sama koskee muitakin asioita. Liikun todella epäsäännöllisesti, koska se vaiva ei ole sen pienen ilon arvoista, jota siitä ehkä sen jälkeen saa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sua voi sitten auttaa jos sulla ei itsekuria, vaan ainoastaan tekosyitä.
Siis tiedän, että ongelmani on täysin olematon itsekuri. Enhän minä muuten tässä tilassa olisikaan. Olen kokeillut kasvattaa itsekuriani jo 10 vuotta, mutta ei ole onnistunut.
ap
Ei ole kyse itsekurista. 5e ruokaan on yksinkertaisesti liian vähän. Liika ankaruus kostautuu, avain onkin yllätys yllätys lempeydessä itseä kohtaan ja itsestä huolehtimisessa. Eipä ihme, että sorrut sitten roskaruokaan ja sokeriin ja tuhlailuun, kun et edes syö kunnolla.
Mies ostaa osan ruoasta, joten ei ole vain minun vastuullani. Terveellistä ruokaa meillä olisi kyllä tarjolla ja osataan sitä kokata. Haluan vain syödä herkkuja.
ap
Miksi sinulla on sitten euron budjetti per ateria? Voisitko selventää. Miten syöt terveellisesti eurolla aterian? Kerro ihmeessä mammoille.
5 euroa per päivä minulle jää jäljelle kun olen kaiken muun palkasta maksanut. Mieheni ostaa paljon ruokaa ja yleensä ne kalliimmat tuotteet ja saan lisäavustusta sukulaisiltani. Kaiken ylimääräisen pistän turhiin herkkuihin tai muuhun.
ap
Mitäs jos alkaisit ottamasta tasaveroisemmin vastuuta ruokakuluista ja muistakin välttämättömustä menoista?
Nyt käyttäydyt kuin teini, joka saa ylimääräistä rahaa sukulaiselta ja tuhlaa sen karkkiin. Kasva aikuiseksi, lakkaa seuraamasta julkkiselämää ja marisemasta miksei sulla oo helppoa elämää, ota vastuuta perheestä kuin aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielihyvästä on kysymys. Jokainen tarvitsee mielihyvänsä mutta fiksua on opettaa itsensä nauttimaan ilmaiseksi. Henkinen mielihyvä on sellaista. Nyt olet fiksoitunut välittömään mielihyvään, shoppailuun, herkutteluun. Aseta itsellesi tavoitteita joiden saavuttaminen tuo sinulle mielihyvää. Aluksi voit palkita itsesi jollain konkreettisella, mutta ajan kanssa henkinen mielihyvä muodostuu tärkeimmäksi palkinnoksi ja materiaalinen menettää merkitystään. Se on pitkä prosessi jos lapsesta lähtien on oppinut tuohon nopean mielihyvän hakemiseen. Mutta siinä olis avain onneen. Suosittelen. Itse en tarvitse ylimääräistä rahaa, kunhan on puuroa kupissa ja katto pään päällä.
Kuten mitä tavoitteita? Minulla on vaikeuksia tehdä mitään mikä vaatii vaivaa. Opiskelen yliopistossa, mutta keskiarvoni on alle 3, koska en jaksa opiskella. Ajattelen kuitenkin, että aiheeni on todella mielenkiintoinen. Opiskelu on vain kamalaa tervanjuontia. Sama koskee muitakin asioita. Liikun todella epäsäännöllisesti, koska se vaiva ei ole sen pienen ilon arvoista, jota siitä ehkä sen jälkeen saa.
ap
Et taida tuntea itseäsi kovin hyvin. Tutustu itseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sua voi sitten auttaa jos sulla ei itsekuria, vaan ainoastaan tekosyitä.
Siis tiedän, että ongelmani on täysin olematon itsekuri. Enhän minä muuten tässä tilassa olisikaan. Olen kokeillut kasvattaa itsekuriani jo 10 vuotta, mutta ei ole onnistunut.
ap
Ei ole kyse itsekurista. 5e ruokaan on yksinkertaisesti liian vähän. Liika ankaruus kostautuu, avain onkin yllätys yllätys lempeydessä itseä kohtaan ja itsestä huolehtimisessa. Eipä ihme, että sorrut sitten roskaruokaan ja sokeriin ja tuhlailuun, kun et edes syö kunnolla.
Mies ostaa osan ruoasta, joten ei ole vain minun vastuullani. Terveellistä ruokaa meillä olisi kyllä tarjolla ja osataan sitä kokata. Haluan vain syödä herkkuja.
ap
Miksi sinulla on sitten euron budjetti per ateria? Voisitko selventää. Miten syöt terveellisesti eurolla aterian? Kerro ihmeessä mammoille.
5 euroa per päivä minulle jää jäljelle kun olen kaiken muun palkasta maksanut. Mieheni ostaa paljon ruokaa ja yleensä ne kalliimmat tuotteet ja saan lisäavustusta sukulaisiltani. Kaiken ylimääräisen pistän turhiin herkkuihin tai muuhun.
ap
Mitäs jos alkaisit ottamasta tasaveroisemmin vastuuta ruokakuluista ja muistakin välttämättömustä menoista?
Nyt käyttäydyt kuin teini, joka saa ylimääräistä rahaa sukulaiselta ja tuhlaa sen karkkiin. Kasva aikuiseksi, lakkaa seuraamasta julkkiselämää ja marisemasta miksei sulla oo helppoa elämää, ota vastuuta perheestä kuin aikuinen.
Ja mitä hyvää se vastuunotto tekee? Miksi se raataminen on niin pyhää? Elämä on paskaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielihyvästä on kysymys. Jokainen tarvitsee mielihyvänsä mutta fiksua on opettaa itsensä nauttimaan ilmaiseksi. Henkinen mielihyvä on sellaista. Nyt olet fiksoitunut välittömään mielihyvään, shoppailuun, herkutteluun. Aseta itsellesi tavoitteita joiden saavuttaminen tuo sinulle mielihyvää. Aluksi voit palkita itsesi jollain konkreettisella, mutta ajan kanssa henkinen mielihyvä muodostuu tärkeimmäksi palkinnoksi ja materiaalinen menettää merkitystään. Se on pitkä prosessi jos lapsesta lähtien on oppinut tuohon nopean mielihyvän hakemiseen. Mutta siinä olis avain onneen. Suosittelen. Itse en tarvitse ylimääräistä rahaa, kunhan on puuroa kupissa ja katto pään päällä.
Kuten mitä tavoitteita? Minulla on vaikeuksia tehdä mitään mikä vaatii vaivaa. Opiskelen yliopistossa, mutta keskiarvoni on alle 3, koska en jaksa opiskella. Ajattelen kuitenkin, että aiheeni on todella mielenkiintoinen. Opiskelu on vain kamalaa tervanjuontia. Sama koskee muitakin asioita. Liikun todella epäsäännöllisesti, koska se vaiva ei ole sen pienen ilon arvoista, jota siitä ehkä sen jälkeen saa.
ap
Et taida tuntea itseäsi kovin hyvin. Tutustu itseesi.
Olen opiskellut muutakin. En vaan saa opiskeltua mitään, mutta en halua tehdä mitään muutakaan. Omasta mielestäni tunnen itseni ihan hyvin. Vihaan vain sitä, etten ole menestynyt niin hyvin kuin haluaisin. Olen aina halunnut menestyä opinnoissani ja tulla tutkijaksi, mutta joka hetki haaveeni tuntuu valuvan kauemmaksi. Olen jo niin vanhakin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sua voi sitten auttaa jos sulla ei itsekuria, vaan ainoastaan tekosyitä.
Siis tiedän, että ongelmani on täysin olematon itsekuri. Enhän minä muuten tässä tilassa olisikaan. Olen kokeillut kasvattaa itsekuriani jo 10 vuotta, mutta ei ole onnistunut.
ap
Ei ole kyse itsekurista. 5e ruokaan on yksinkertaisesti liian vähän. Liika ankaruus kostautuu, avain onkin yllätys yllätys lempeydessä itseä kohtaan ja itsestä huolehtimisessa. Eipä ihme, että sorrut sitten roskaruokaan ja sokeriin ja tuhlailuun, kun et edes syö kunnolla.
Mies ostaa osan ruoasta, joten ei ole vain minun vastuullani. Terveellistä ruokaa meillä olisi kyllä tarjolla ja osataan sitä kokata. Haluan vain syödä herkkuja.
ap
Miksi sinulla on sitten euron budjetti per ateria? Voisitko selventää. Miten syöt terveellisesti eurolla aterian? Kerro ihmeessä mammoille.
5 euroa per päivä minulle jää jäljelle kun olen kaiken muun palkasta maksanut. Mieheni ostaa paljon ruokaa ja yleensä ne kalliimmat tuotteet ja saan lisäavustusta sukulaisiltani. Kaiken ylimääräisen pistän turhiin herkkuihin tai muuhun.
ap
Mitäs jos alkaisit ottamasta tasaveroisemmin vastuuta ruokakuluista ja muistakin välttämättömustä menoista?
Nyt käyttäydyt kuin teini, joka saa ylimääräistä rahaa sukulaiselta ja tuhlaa sen karkkiin. Kasva aikuiseksi, lakkaa seuraamasta julkkiselämää ja marisemasta miksei sulla oo helppoa elämää, ota vastuuta perheestä kuin aikuinen.Ja mitä hyvää se vastuunotto tekee? Miksi se raataminen on niin pyhää? Elämä on paskaa.
ap
Mieti, mitä aikuinen vastaisi tällaiselle kiukuttelevalle teinille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sua voi sitten auttaa jos sulla ei itsekuria, vaan ainoastaan tekosyitä.
Siis tiedän, että ongelmani on täysin olematon itsekuri. Enhän minä muuten tässä tilassa olisikaan. Olen kokeillut kasvattaa itsekuriani jo 10 vuotta, mutta ei ole onnistunut.
ap
Ei ole kyse itsekurista. 5e ruokaan on yksinkertaisesti liian vähän. Liika ankaruus kostautuu, avain onkin yllätys yllätys lempeydessä itseä kohtaan ja itsestä huolehtimisessa. Eipä ihme, että sorrut sitten roskaruokaan ja sokeriin ja tuhlailuun, kun et edes syö kunnolla.
Mies ostaa osan ruoasta, joten ei ole vain minun vastuullani. Terveellistä ruokaa meillä olisi kyllä tarjolla ja osataan sitä kokata. Haluan vain syödä herkkuja.
ap
Miksi sinulla on sitten euron budjetti per ateria? Voisitko selventää. Miten syöt terveellisesti eurolla aterian? Kerro ihmeessä mammoille.
5 euroa per päivä minulle jää jäljelle kun olen kaiken muun palkasta maksanut. Mieheni ostaa paljon ruokaa ja yleensä ne kalliimmat tuotteet ja saan lisäavustusta sukulaisiltani. Kaiken ylimääräisen pistän turhiin herkkuihin tai muuhun.
ap
Mitäs jos alkaisit ottamasta tasaveroisemmin vastuuta ruokakuluista ja muistakin välttämättömustä menoista?
Nyt käyttäydyt kuin teini, joka saa ylimääräistä rahaa sukulaiselta ja tuhlaa sen karkkiin. Kasva aikuiseksi, lakkaa seuraamasta julkkiselämää ja marisemasta miksei sulla oo helppoa elämää, ota vastuuta perheestä kuin aikuinen.Ja mitä hyvää se vastuunotto tekee? Miksi se raataminen on niin pyhää? Elämä on paskaa.
ap
Mieti, mitä aikuinen vastaisi tällaiselle kiukuttelevalle teinille.
Minkäs teet? Elä sen kanssa tai tapa itsesi.
ap
Jos susta ittestäs ei oo mihinkään, niin ei kai se auta kuin hommata rikkaampi mies.
Vierailija kirjoitti:
Tekosyitä sulla ainakin riittää.
No hyvä, että edes niitä, kun vinkkejäkään en ole oikein saanut.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sua voi sitten auttaa jos sulla ei itsekuria, vaan ainoastaan tekosyitä.
Siis tiedän, että ongelmani on täysin olematon itsekuri. Enhän minä muuten tässä tilassa olisikaan. Olen kokeillut kasvattaa itsekuriani jo 10 vuotta, mutta ei ole onnistunut.
ap
Ei ole kyse itsekurista. 5e ruokaan on yksinkertaisesti liian vähän. Liika ankaruus kostautuu, avain onkin yllätys yllätys lempeydessä itseä kohtaan ja itsestä huolehtimisessa. Eipä ihme, että sorrut sitten roskaruokaan ja sokeriin ja tuhlailuun, kun et edes syö kunnolla.
5 euro on liian vähän ruokaan millä ajalla? Päivässä? Ei todellakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan päänuppi kuntoon ensin, niin poistuu itsestään tarve ostella ja syödä roskaa. Lakkaa vertaamasta toisiin, kaikilla omat ongelmat, joita et päälle päin aina näe. Syntyessä jaetaan tietyt kortit, pelaa sinä omillasi.
Mua ei oikeastaan kiinnosta mitä ongelmia niillä toisilla mahtaa olla. Se ei poista sitä asiaa, että olen katkera heidän omaisuudestaan, jonka eteen heidän ei ole tarvinnut tehdä mitään. Miksi minä joudun raatamaan?
ap
Koska olet ollut tyhmä ja tuhlannut silloin kun ois pitänyt säästää ja olet menettänyt luottotietosi siksi. Etkä ole vieläkään oppinut mitään vaan katkeroidut ja laitat kaiken vähänkin sileeks ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kyllä ne muut ovat tehneet töitä omaisuutensa eteen toisin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekosyitä sulla ainakin riittää.
No hyvä, että edes niitä, kun vinkkejäkään en ole oikein saanut.
ap
Eivät ne vinkit auta ennen kuin sä itse motivoidut.Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Säästämis-ja velkablogeja on netti täynnä, siitä vaan hakemaan ja lukemaan. Jos sulla ei ole omaa motivaatiota, mikään ei auta.
Ei säästämiseen ole mitään vippaskonsteja. Sinun pitää yksinkertaisesti vakuuttaa itsesi siitä, että tuhlaaminen on typerää ja silloin tuhlaamisesi loppuu luonnostaan. Se, että kirjoitat ongelmastasi tänne kertoo jo sen, että et ole tyytyväinen nykyiseen tapaasi toimia.
Mikä noihin herkutteluihin ja roskaruokiin tulee, niin niiden himo pysyy parhaiten poissa, kun suunnittelee ruokailunsa hyvin, eikä päästä itseään liian nälkäiseksi, jolloin halu roskaruuan hakemiseen kasvaa. Kauppaankin kannattaa mennä nopeasti ruokailun jälkeen, jolloin sinua ei tee mieli syödä mitään ja siten et myöskään osta herkkuja. Itsekin meinaan monesti napata jääkaapista energiajuoman, mutta kun juon lasillisen vettä, niin kohta mieleni ei tee enää ollenkaan energiajuomaa.
Jos tuhlaat rahaa tarpeettomiin tavaroihin tai vaatteisiin, niin pakota itsesi perustelemaan järjellä miksi tarvitset tämän tuotteen. Pelkkä halu itsessään ei ole syy, vaan tuotteelle pitää olla todella käyttöä ja sinun tulee todella nauttia ja hyötyä siitä pitkälle sen hankkimisen jälkeen. Säästelijäisyys ei tarkoita sitä, että et voisi ostaa mitään, vaan sitä, että punnitset tarkkaan mistä saat eniten nautintoa suhteutettuna hintaan ja hankit sen itsellesi. Hinta- ja laatuvertailu on aina tärkeä osa hankintaa. Ole ylpeä siitä, että löysit tuotteen halvalla, mutta ole myös ylpeä siitä, että jätit ylihintaisen tai sinulle tarpeettoman tuotteen ostamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekosyitä sulla ainakin riittää.
No hyvä, että edes niitä, kun vinkkejäkään en ole oikein saanut.
ap
Eivät ne vinkit auta ennen kuin sä itse motivoidut.Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Säästämis-ja velkablogeja on netti täynnä, siitä vaan hakemaan ja lukemaan. Jos sulla ei ole omaa motivaatiota, mikään ei auta.
No mistä sitä motivaatiota saa? Välillä intoudun tekemään jotain, mutta ei se kauaa kestä.
ap
1. Käy lääkärissä ja kerro ongelmistasi, ehkä voisi löytyä diagnoosi ja lääkkeitä jotka auttaisivat
2. Lue omat tekstisi ja mieti miltä ne kuulostavat. Valitusta siitä kuinka jotkut ovat rikkaista suvuista jne. Kuitenkin pkerrot että miehesi ostaa ruuat ja sukulaiset ponssaa sulle taskurahaa etkä saa edes opintojasi etenemään. Eli sinuahan tuetaan nytkin taloudellisesti paljon enemmän mitä monia muita. Valitus pois.
3. Missä tilanteissa tuhlaat rahaa esim roskaruokaan tai karkkiin? Palkitsetko itseäsi vai lohdutatko? Jne eli jos tunnistat tilanteita missä repsahdat niin voisitko vältttää kyseisiä tilanteita tai ehkä toimia niissä toisin.
4. Aikuistu. Muiden syyttely tai kadehtiminen ei auta asiassa vaikka helppoa onkin.
5. Keskity ennemmin nauttimaan normiruuasta mitä miettimään mikä olisi kiellettyä jne
6. Käytä vaan käteistä rahaa jos se auttaa hahmottamaan paremmin summia mitä tuhlaat ja estäisi siis turhan ostamista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan päänuppi kuntoon ensin, niin poistuu itsestään tarve ostella ja syödä roskaa. Lakkaa vertaamasta toisiin, kaikilla omat ongelmat, joita et päälle päin aina näe. Syntyessä jaetaan tietyt kortit, pelaa sinä omillasi.
Mua ei oikeastaan kiinnosta mitä ongelmia niillä toisilla mahtaa olla. Se ei poista sitä asiaa, että olen katkera heidän omaisuudestaan, jonka eteen heidän ei ole tarvinnut tehdä mitään. Miksi minä joudun raatamaan?
ap
Koska olet ollut tyhmä ja tuhlannut silloin kun ois pitänyt säästää ja olet menettänyt luottotietosi siksi. Etkä ole vieläkään oppinut mitään vaan katkeroidut ja laitat kaiken vähänkin sileeks ihan samalla tavalla kuin tähänkin asti. Kyllä ne muut ovat tehneet töitä omaisuutensa eteen toisin kuin sinä.
Ihan tosissasiko väität, että kaikki ovat tehneet töitä omaisuutensa eteen? Et ole tosissasi. En seuraa mitään rich kids of instagram -juttuja, mutta välillä niitä tulee eteen. Ihanko oikeasti väität, että ne ovat ansainneet kaiken omalla työllä? Iskä on laittanut 3-vuotiaan duuniin, että se voi teininä lennellä yksityiskoneella jonnekin luksuslomakohteeseen törsäämään koko kesäksi. Aika lapsellinen olet sinäkin.
ap
Vierailija kirjoitti:
1. Käy lääkärissä ja kerro ongelmistasi, ehkä voisi löytyä diagnoosi ja lääkkeitä jotka auttaisivat
2. Lue omat tekstisi ja mieti miltä ne kuulostavat. Valitusta siitä kuinka jotkut ovat rikkaista suvuista jne. Kuitenkin pkerrot että miehesi ostaa ruuat ja sukulaiset ponssaa sulle taskurahaa etkä saa edes opintojasi etenemään. Eli sinuahan tuetaan nytkin taloudellisesti paljon enemmän mitä monia muita. Valitus pois.
3. Missä tilanteissa tuhlaat rahaa esim roskaruokaan tai karkkiin? Palkitsetko itseäsi vai lohdutatko? Jne eli jos tunnistat tilanteita missä repsahdat niin voisitko vältttää kyseisiä tilanteita tai ehkä toimia niissä toisin.
4. Aikuistu. Muiden syyttely tai kadehtiminen ei auta asiassa vaikka helppoa onkin.
5. Keskity ennemmin nauttimaan normiruuasta mitä miettimään mikä olisi kiellettyä jne
6. Käytä vaan käteistä rahaa jos se auttaa hahmottamaan paremmin summia mitä tuhlaat ja estäisi siis turhan ostamista
Olen käynyt psykiatrilla ja hän sanoikin, että saatan olla epävakaa persoonallisuus.
Totta kai minua autetaan taloudellisesti, mutta ei tarpeeksi. Ei minua kiinnosta mennä minnekään kokoaikaisiin paskatöihin tienaamaan pennejä, joita voin sitten säästää siihen kerran vuodessa toteutettavaan matkaan. Toiset saa paljon enemmän tekemättä mitään. Miksi minun pitäisi tehdä mitään? Olen yhtä hyvä ihminen kuin muutkin.
Ostan roskaruokaa ja karkkia, koska se on helppoa ja maistuu hyvältä. Ruoanvalmistaminen vie aikaa eikä se ole aina yhtä hyvää kuin valmis. Ehkä käytän kuitenkin ruokaa sekä lohduttamiseen että palkitsemiseen. Huomaan syöväni vähemmän karkkia, kun syön tarpeeksi kunnollista ruokaa. Terveellinen elämä ei kuitenkaan koskaan kestä viikkoa tai paria kauempaa.
Tiedän kuulostavani äksyltä teiniltä, mutta en vaan ymmärrä miksi minun pitäisi aikuistua. Näen elämän paskana.
Tuo käteisen rahan käyttäminen on kyllä hyvä keino. Käytän sitä aina välillä, mutta minulla on pakko olla myös tilillä rahaa, koska lähikaupassa käytän itsepalvelukassaa. Ihmiskassoilla on usein niin pitkät jonot, että missaan bussin, jos jään sinne jonottamaan.
ap
Mielihyvästä on kysymys. Jokainen tarvitsee mielihyvänsä mutta fiksua on opettaa itsensä nauttimaan ilmaiseksi. Henkinen mielihyvä on sellaista. Nyt olet fiksoitunut välittömään mielihyvään, shoppailuun, herkutteluun. Aseta itsellesi tavoitteita joiden saavuttaminen tuo sinulle mielihyvää. Aluksi voit palkita itsesi jollain konkreettisella, mutta ajan kanssa henkinen mielihyvä muodostuu tärkeimmäksi palkinnoksi ja materiaalinen menettää merkitystään. Se on pitkä prosessi jos lapsesta lähtien on oppinut tuohon nopean mielihyvän hakemiseen. Mutta siinä olis avain onneen. Suosittelen. Itse en tarvitse ylimääräistä rahaa, kunhan on puuroa kupissa ja katto pään päällä.