Lue keskustelun säännöt.
Hyvä kirjoitus nykypäivän tuloeroista.
09.02.2018 |
https://yle.fi/uutiset/3-10064017
Kyllä näin on näreet. Kuka tarvitsee 160 000€/kk ???
Kommentit (44)
annan mielelläni vaikka biljoonan toiselle, jos saan sillä itse tuplapalkan. Kenelläkään ei ole hauskaa kun kommunismin takia kuollaan nälkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksyn ja ymmärrän tuloerot.
Mutta sanonpahan vaan... onhan se vähän huvittavaa kun minä tienaan vuodessa 23 000 e töitä tekemällä, firman omistaja tienaa 200 000 e tekemättä mitään. No hän toki mahdollistaa työni, mutta silti tämä nykysysteemi on jotenkin hullunkurinen omasta mielestäni.
"Suurten pörssiyhtiöiden johtajien" palkka voi olla 160 000 euroa kuussa. Monellako sormella lasketaan näiden ihmisten määrä Suomessa?
Vierailija kirjoitti:
"Suurten pörssiyhtiöiden johtajien" palkka voi olla 160 000 euroa kuussa. Monellako sormella lasketaan näiden ihmisten määrä Suomessa?
Sarjamurhaajiakaan ei ole suomessa ollut kovin montaa. Kyllä tänne muutama vielä mahtuisi.
Vierailija kirjoitti:
Kuulun itse hyvätuloisiin palkansaajiin. En silti koe, että tuloerojen kasvattaminen, jota nyt tapahtuu melko suuressakin mittakaavassa, hyödyttäisi minua mitenkään. Päinvastoin.
Tiedän ilmeisesti enemmän valtiomme toiminnasta kuin sinä. Tiedän mm., että tuloluokat 1-55 000 €/vuosi maksavat 60 % kaikista suorista veroista. Noihin tuloluokkiin kuuluu 90 % kaikista tulonsaajista, mikä tarkoittaa, että he maksavat suurimman osan välillisistäkin veroista.
Suomeksi se tarkoittaa, että tuolta joukolta, varsinkin, kun siihen lisätään eläkeläiset mukaan, kerätään valtaosa valtion verotuloista. Niistä tuloista mm. minulle maksettiin korkeaa äitiyspäivärahaa, vaikka en ollut siinä vaiheessa edes siirtynyt nettomaksajaksi, eli senastinenkin velkani yhteiskunnalle oli maksamatta.
Sain korkeaa äitispäivärahaa, koska oli 1, 5 vuotta aiemmin saanut hyväpalkkaisen työn.
Sen hyväpalkkaisen työn eteen minun piti opiskella. Hyvä ystäväni opiskeli myös, mutta toista alaa. Itse suuntauduin kaupalliselle alalle, hän halusi mieluummin työllään hyödyttää ihmisiä, konkreettisesti. Hänestä tuli sairaanhoitaja.
Opintomme maksoivat yhteiskunnalle yhtä paljon ja kestivät suunnilleen yhtä kauan.
Ystäväni saa kiireisemmästä ta fyysisestikin raskaasta työstään puolet pienempää palkkaa kuin minä omastani, jossa voin tehdä halutessani vaikka etätöitä kaikessa rauhassa kotonani.
Miten minä olen mukamas tehnyt enemmän töitä kuin ystäväni, joka tekee lisäksi vuorotyötä, mikä aiheuttaa aikataulullisia hankaluuksia hänen perheelleen?
Tai miten sähköasentajaveljeni on ollut vähemmän ahkera kuin minä? Hänen opintonsa kestivät 3 vuotta, mutta hän suoritti myöhemmin erikoisammattitutkinnon (kesto vajaa vuosi) , eli opiskeluaika on meilläkin lähes yhtenevä. Palkkaero on melkoinen.
"Tiedän ilmeisesti enemmän valtiomme toiminnasta kuin sinä. Tiedän mm., että tuloluokat 1-55 000 €/vuosi maksavat 60 % kaikista suorista veroista. Noihin tuloluokkiin kuuluu 90 % kaikista tulonsaajista, mikä tarkoittaa, että he maksavat suurimman osan välillisistäkin veroista."
No sittenhän tiedät myös, että nämä 90 % maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin se jäljellevä jäävä 10 %, jotka suorittavat 40 % kaikista suorista veroista.
Ja jos tiedät markkinataloudesta mitään, niin siitä maksetaan mitä halutaan. Kaupallisella alalla on pitkään kestänyt buumi joka voi loppua koska vain, mutta jos esimerkiksi terveydenhuollon alan paikat lakkaavat kiinnostamasta työn saaman negatiivisen julkisuuden johdosta, jatkossa tullaan näkemään huikeita palkkatarjouksia etenkin syrjäseuduilta (yksityisiltä, jos julkinen puoli ei anna neuvotteluvaraa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joona-Hermanni kirjoittaa hauskan ristiriitaisesti mutta kansaanmenevästi.
Suomessa on yksi maailman pienimpien tuloerojen maista. Hyvin, hyvin harva yltää 160 000 euron kuukausituloihin. Hyvä palkka aivan varmasti kannustaa aivotyöläisiä. Pörssiyhtiöiden johtajilla ei ole pitkiä irtisanomisaikoja, vaan jos potkut tulevat, ne iskevät heti. Siksi erorahat ovat isot. Ja heidän palkkansa ja eläkkeidensä maksajina ovat yritysten omistajat.
Tosin pörssiyhtiöiden potkut tarkoittavat käytännössä erorahaa ja työpaikan vahtumista, ei työttömyyttä. Kun on saanut kokemusta ison yhtiön johtamisesta, on henkilöllä osaamista, jonka avulla työllistyy varmemmin kuin erikoislääkärin luvilla. Joten tuo irtisaminenkaan ei ole syy 160 000 €:n kuukausiliksalle. Oikea syy on kultapossukerho: sama pieni piiri istuu eri yritysten hallituksissa ja johtaa firmoja, joten on kaikkien etu nostaa johdon palkkaa. Ja jos vastustat asiaa hallituksen jäsenenä, niin et kovin kauaa ole asemassasi.
Jos mokaat pari kertaa, lakkaat olemasta haluttu johtaja. Vrt. Uffe Sundqvist, Toffe Wegelius esimerkiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joona-Hermanni kirjoittaa hauskan ristiriitaisesti mutta kansaanmenevästi.
Suomessa on yksi maailman pienimpien tuloerojen maista. Hyvin, hyvin harva yltää 160 000 euron kuukausituloihin. Hyvä palkka aivan varmasti kannustaa aivotyöläisiä. Pörssiyhtiöiden johtajilla ei ole pitkiä irtisanomisaikoja, vaan jos potkut tulevat, ne iskevät heti. Siksi erorahat ovat isot. Ja heidän palkkansa ja eläkkeidensä maksajina ovat yritysten omistajat.
Tosin pörssiyhtiöiden potkut tarkoittavat käytännössä erorahaa ja työpaikan vahtumista, ei työttömyyttä.
Ei pidä paikkaansa. Esim. joku Elop ei tule koskaan enää tekemään päivääkään töitä yhdessäkään yrityksessä jos ei itse sellaista perusta.
Höpsis. -Jos viittaat Stephen Microsoftin trojanhevonen" Elopia, joka jäänee Suomen taloushistoriaa miehenä, jonka toimitusjohtajuuden aikana Nokia oyj:n arvosta putosi 2/3 osaa. Täsmennys:
Kun Elop aloitti Nokian johtajana vuonna 2010, oli yhtiön markkina-arvo noin 29,5 miljardia euroa. Kun Nokia vuonna 2013 myi matkapuhelintoiminnot Microsoftille oli yhtiön arvosta jäljellä 11,1 miljardia euroa. Samassa yhteydessä ilmoitettiin, että Elop jättää Nokian toimitusjohtajan paikan.
Kauppalehden toimittajien Pekka Nykäsen ja Merina Salminen "Operaatio Elop" -kirjan laskelmien mukaan Elop työskenteli Nokian toimitusjohtajana 1 020 päivää. Kun Nokian tappiot jaetaan jokaiselle päivälle, laski Nokian omistajien omaisuus 18 miljoonaa euroa päivässä koko Elopin toimistusjohtajuuskauden ajan.
Helmikuussa 2016 Elop sai töitä vanhasta itselleen tutsuta yliopostosta "neuvonatajana, insinööriteiteiden laitoksella." - Asiasta uutisoi Suomessa noin pari vuotta sitten Suomessa muiden muassa kauppalehti: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/stephen-elop-sai-uuden-tyon/sWHQpEEq
Luultavasti mies olisi taloudellisesti pärjännyt tekemättä päivääkään töitä. Toisekseen itse en ukso, että jos tai kun on on tienannut miljoonia €utoja, niin raha on päällimmäisenä asiana, joka motivoi jatkamaan työntekoa. - Vaikka toki Suomeenkin mahtuu niitä veeroista nillittäviä parempi osaisia joista jää mielikuvam että mikään ei ole tarpeeksi ja aina täytyisi saada vain lisää ja lisää. Luulisi näet, että jos on useana vuonna tienannut useamman miljoonan €uron verran niin olisi varaa hieman maksaa myös verrojakin. - Kun harva noita miljooniaan on aivan yksin onnistunut tekemään ja luomaan; vaan niien luomiseen on enemmän ja vähemmän suoraan osallistunut joukko lojaaleja alaiaisia ja uutteria työntekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne suuret tulot, vaan ne suuret verot. Mitä enemmän veroja joutuu maksamaan, sitä isompi kärsimys ja vääryys. Nyyh.
jnbvnb kirjoitti:
Kun koulutetut ovat tehneet niin hirveästi töitä ja raataneet, niin miksi niin moni asia on Suomessa päin peetä näin kouluttamattoman näkökannasta. Rakennukset on tehty päin honkia ja ihmisten tetveys mennyttä sen myötä. Vanhustenhoitoa ei ole saatu kuntoon, vaikka siitä on kirjoitettu lehdissä jo 15 vuotta. Syrjäytyminen ja yksinäisyys kalvaa isoa joukkoa suomalaisia. Miksei näille epäkohdille ole tehty mitään, kun te koulutetut niin raadatte?
Poliitikkojen pitäisi tehdä epäkohdille jotain koska heillä on siihen mahdollisuus. Meillä muilla on mahdollisuus äänestää mahdollisimman fiksua poliitikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn ja ymmärrän tuloerot.
Mutta sanonpahan vaan... onhan se vähän huvittavaa kun minä tienaan vuodessa 23 000 e töitä tekemällä, firman omistaja tienaa 200 000 e tekemättä mitään. No hän toki mahdollistaa työni, mutta silti tämä nykysysteemi on jotenkin hullunkurinen omasta mielestäni.
Yleensä firman omistaja kantaa taloudellisen vastuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun itse hyvätuloisiin palkansaajiin. En silti koe, että tuloerojen kasvattaminen, jota nyt tapahtuu melko suuressakin mittakaavassa, hyödyttäisi minua mitenkään. Päinvastoin.
Tiedän ilmeisesti enemmän valtiomme toiminnasta kuin sinä. Tiedän mm., että tuloluokat 1-55 000 €/vuosi maksavat 60 % kaikista suorista veroista. Noihin tuloluokkiin kuuluu 90 % kaikista tulonsaajista, mikä tarkoittaa, että he maksavat suurimman osan välillisistäkin veroista.
Suomeksi se tarkoittaa, että tuolta joukolta, varsinkin, kun siihen lisätään eläkeläiset mukaan, kerätään valtaosa valtion verotuloista. Niistä tuloista mm. minulle maksettiin korkeaa äitiyspäivärahaa, vaikka en ollut siinä vaiheessa edes siirtynyt nettomaksajaksi, eli senastinenkin velkani yhteiskunnalle oli maksamatta.
Sain korkeaa äitispäivärahaa, koska oli 1, 5 vuotta aiemmin saanut hyväpalkkaisen työn.
Sen hyväpalkkaisen työn eteen minun piti opiskella. Hyvä ystäväni opiskeli myös, mutta toista alaa. Itse suuntauduin kaupalliselle alalle, hän halusi mieluummin työllään hyödyttää ihmisiä, konkreettisesti. Hänestä tuli sairaanhoitaja.
Opintomme maksoivat yhteiskunnalle yhtä paljon ja kestivät suunnilleen yhtä kauan.
Ystäväni saa kiireisemmästä ta fyysisestikin raskaasta työstään puolet pienempää palkkaa kuin minä omastani, jossa voin tehdä halutessani vaikka etätöitä kaikessa rauhassa kotonani.
Miten minä olen mukamas tehnyt enemmän töitä kuin ystäväni, joka tekee lisäksi vuorotyötä, mikä aiheuttaa aikataulullisia hankaluuksia hänen perheelleen?
Tai miten sähköasentajaveljeni on ollut vähemmän ahkera kuin minä? Hänen opintonsa kestivät 3 vuotta, mutta hän suoritti myöhemmin erikoisammattitutkinnon (kesto vajaa vuosi) , eli opiskeluaika on meilläkin lähes yhtenevä. Palkkaero on melkoinen.
"Tiedän ilmeisesti enemmän valtiomme toiminnasta kuin sinä. Tiedän mm., että tuloluokat 1-55 000 €/vuosi maksavat 60 % kaikista suorista veroista. Noihin tuloluokkiin kuuluu 90 % kaikista tulonsaajista, mikä tarkoittaa, että he maksavat suurimman osan välillisistäkin veroista."
No sittenhän tiedät myös, että nämä 90 % maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin se jäljellevä jäävä 10 %, jotka suorittavat 40 % kaikista suorista veroista.
Ja jos tiedät markkinataloudesta mitään, niin siitä maksetaan mitä halutaan. Kaupallisella alalla on pitkään kestänyt buumi joka voi loppua koska vain, mutta jos esimerkiksi terveydenhuollon alan paikat lakkaavat kiinnostamasta työn saaman negatiivisen julkisuuden johdosta, jatkossa tullaan näkemään huikeita palkkatarjouksia etenkin syrjäseuduilta (yksityisiltä, jos julkinen puoli ei anna neuvotteluvaraa).
Valtion verotuloissa välilliset verot tuottavat jo enemmän kuinn palkkaverot. Sinun väitteesi pitää paikkansa vain palkkaverotuksen osalta, mutta ei kokonaisverotuksen osalta. Oletko koskaan kuullut kokonaisverotuksesta, vai kuulutuko siihen ryhmään, joka ei osaa luokitella veroiksi kuin tuloveron?
Siihen lankeaa suurin osa ihmisistä ja siksi välilliset verot ovat valtiolle kätevät keino verotukseen.
Puhuit verojen suhteesta tuloihin. Välilliset verot nimeonomaa saavat aikaan sen, että esim. pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa veroja enemmän, huomattavasti enemmän kuin suurituloinen.
Nettopalkasta menee veroihin ihan jokapäiväisessä elämässä merkittävä määrä rahaa vaikka kauppareissulla. 1500 euron nettotuloissa kauppareissun verot tuntuvat paljon enemmän kuin vaikkapa 350 euron nettotuloissa. Puhumattakaan laskuista, joita maksetaan palkkapäivänä; energiaverosta alkaen vaikkapa sähkölaskun yhteydessä..
En usko viimeistä väitettäsi. Työnantajat ovat kokoomuksen tuella vaatimassa tarveharkinnan poistoa ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman osalta. Se tarkoittaa, että sitten Suomeen saa vapaasti tuottaa vaikka kuinka paljon halpatyövoimaa, esim. terveydenhoitoalalle ETA-alueen ulkopuolelta.
Olen ehdottomasti markkinatalouden kannattaja. Valitettavasti meillä ei sellaista ole, vaan elämme markkinasosialismissa. Yhteisistä verovaroista, joita maksamme siis me palkansaajat ja eläkeläiset pääasiassa (Veronmaksajien keskusliiton mukaan palkansaajat maksavat 66 % kaikista suorista veroista, eläkeläiset 20 %,eli 86 % yhteensä. Nämä kaksi ryhmää edustavat määrältää reilua 3,5 miljoonaa ihmistä tässä n. 5,5 miljoonaisessa kansassamme) hoidetaan jo parikymmentä vuotta nousseet yritystuet ja sellaiseten yritysten lukumäärä, jotka tekevät tuloksensa verovaroista joko kokonaan tai pöosin, on kasvanut hurjaa vauhtia, kun julkisia palveluja on yksityistetty ja valtio ja kunnat ostavat lisääntyvässä määrin erilaisia palveluja. Ne ovat olleet merkittävässä roolissa kasvattamassa julkisen sektorin menoja.
Nyt elämme kaikissa länsimaissa aikaa, jossa sekä matlapalkkoja että keskipalkkoja pyritään alentamaan entisestään. Jos kuvittelet, että se koituu meidän suurempituloisten palkansaajien hyväksi, olet väärässä.
Palkka-ale tarkoittaa myös kotimarkkinoilla toimiville pk-yrityksillemme heidän asiakaskuntansa ostovoiman merkittävää heikkennemistä, mikä vaikuttaa olennaisesti kotimarkkinayritystemme liiketoimintaan laskevasti.
Koko tämä politiikka tähtää harvainvaltaan, rikkaimman eliitin , niin globaalisti kuin kansallisesti, rikastumiseen entisestään. Talouspolitiikka suosii monikansallisia suuryrityksiä kansallisten yritysten kustannuksella ja niinpä nuo monikansalliset ostavat pois kansallisia yrityksiä. Sote-alalla näin on jo käynyt, monikansalliset hallitsevat niitä markkinoita myös Suomessa. Niille siis verovarojamme ollaan antamassa soten yksityistämisen myötä.
Monikansallisten suurytiysten voittokulku tulee tarkoittamaan meille suurempipalkkaisillekin palkka-alea, tosin vasta tulevaisuudessa. Ensin hoidetaan pienempipalkkaisten palkka-ale. Sitten ovat vuorossa kotimarkkinayritykset ja vasta sitten me suurempipalkkaiset palkansaajat.
Etkö huomaa, että kyse on kommunismista, jota markkinidaan markinatalouden nimellä, mutta joka ei ole sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei välttämättä tarvitse, mutta joillain jolla on hyvä palkka, ne ovat tehneet paljon töitä sen eteen, pitäisikö muiden luopua hyvistä asioista elämässään vain siksi, kun toinen ei jaksa tehdä mitään sen oman elämän eteen?
Samaa vinkumista sain kuulla kun oli äippälomalla ja sain kieltämättä tosi hyvää äippäkorvausta, muiden mielestä se on väärin kun minä saan niin paljon ja he vain minimin....
itse olen tehnyt koko ikäni töitä aivan älyttömästi, olen moneen kertaan maksanut veroina omat äippäkorvaukseni kyllä, ja nämä muut eivät olleet tehneet töitä ollenkaan, kun ei huvita, mutta se on silti väärin kun eivät saa samaa kuin minä.
Tuloeroja on ja tulee aina olemaankin, ne ei poistu sillä että niiltä jotka tekee oikeasti paljon että saavat hyvää liksaa, viedään osa pois, niille jotka kokevat sen olevan väärin kun sohvalla makaamisella ei tienaa hyvin.
Kuulun itse hyvätuloisiin palkansaajiin. En silti koe, että tuloerojen kasvattaminen, jota nyt tapahtuu melko suuressakin mittakaavassa, hyödyttäisi minua mitenkään. Päinvastoin.
Tiedän ilmeisesti enemmän valtiomme toiminnasta kuin sinä. Tiedän mm., että tuloluokat 1-55 000 €/vuosi maksavat 60 % kaikista suorista veroista. Noihin tuloluokkiin kuuluu 90 % kaikista tulonsaajista, mikä tarkoittaa, että he maksavat suurimman osan välillisistäkin veroista.
Suomeksi se tarkoittaa, että tuolta joukolta, varsinkin, kun siihen lisätään eläkeläiset mukaan, kerätään valtaosa valtion verotuloista. Niistä tuloista mm. minulle maksettiin korkeaa äitiyspäivärahaa, vaikka en ollut siinä vaiheessa edes siirtynyt nettomaksajaksi, eli senastinenkin velkani yhteiskunnalle oli maksamatta.
Sain korkeaa äitispäivärahaa, koska oli 1, 5 vuotta aiemmin saanut hyväpalkkaisen työn.
Sen hyväpalkkaisen työn eteen minun piti opiskella. Hyvä ystäväni opiskeli myös, mutta toista alaa. Itse suuntauduin kaupalliselle alalle, hän halusi mieluummin työllään hyödyttää ihmisiä, konkreettisesti. Hänestä tuli sairaanhoitaja.
Opintomme maksoivat yhteiskunnalle yhtä paljon ja kestivät suunnilleen yhtä kauan.
Ystäväni saa kiireisemmästä ta fyysisestikin raskaasta työstään puolet pienempää palkkaa kuin minä omastani, jossa voin tehdä halutessani vaikka etätöitä kaikessa rauhassa kotonani.
Miten minä olen mukamas tehnyt enemmän töitä kuin ystäväni, joka tekee lisäksi vuorotyötä, mikä aiheuttaa aikataulullisia hankaluuksia hänen perheelleen?
Tai miten sähköasentajaveljeni on ollut vähemmän ahkera kuin minä? Hänen opintonsa kestivät 3 vuotta, mutta hän suoritti myöhemmin erikoisammattitutkinnon (kesto vajaa vuosi) , eli opiskeluaika on meilläkin lähes yhtenevä. Palkkaero on melkoinen.
Miten noiden kahden työ, toinen hoitaa ihmisiä, toinen tekee sähköjä niin turvallisesti, että niihin ei käyttäjä kuole, on vähempiarvoista kuin minun työni, jolla hyödytän vain työnantajayritykseni osakkeenomistajia?
Minä olen ammatissani, kuten hekin, opintojen ja henkilökohtaisten taipumusten johdosta.
Muuten, tuloerojen kasvaminen tulee osumaan meidän kaikkien nilkkaan valtion verotulojen vähetessä. Meitä enemmän tienaavia tulee aina olemaan vähemmän.
Miten sähköasentajaveljesi opinnot kestivät läheskään yhtä kauan kuin sinun tai ystäväsi? Sinä olet ilmeisesti korkeakoulutettu jolloin olet käynyt peruskoulun jälkeen 2nd asteen 3 vuotta ja sitten opiskellut AMKissa tai yliopistossa ainakin 4 vuotta eli yhteensä 7 vuotta ja sähköasentaja veljesi vajaan 4 vuotta?
En laske lukiota varsinaiseksi koulutukseksi, koska se tarjoaa vain (paremman) mahdollisuuden korkeakoulututkintoon.
Muuten, tuo sähköasentajaveljeni on tullut yhteiskunnalle halvemmaksi kuin minä ja hän on siirtynyt siten myös nettomaksajaksi reilusti ennen minua aloittaessaan veronmaksun heti ammattikoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulun itse hyvätuloisiin palkansaajiin. En silti koe, että tuloerojen kasvattaminen, jota nyt tapahtuu melko suuressakin mittakaavassa, hyödyttäisi minua mitenkään. Päinvastoin.
Tiedän ilmeisesti enemmän valtiomme toiminnasta kuin sinä. Tiedän mm., että tuloluokat 1-55 000 €/vuosi maksavat 60 % kaikista suorista veroista. Noihin tuloluokkiin kuuluu 90 % kaikista tulonsaajista, mikä tarkoittaa, että he maksavat suurimman osan välillisistäkin veroista.
Suomeksi se tarkoittaa, että tuolta joukolta, varsinkin, kun siihen lisätään eläkeläiset mukaan, kerätään valtaosa valtion verotuloista. Niistä tuloista mm. minulle maksettiin korkeaa äitiyspäivärahaa, vaikka en ollut siinä vaiheessa edes siirtynyt nettomaksajaksi, eli senastinenkin velkani yhteiskunnalle oli maksamatta.
Sain korkeaa äitispäivärahaa, koska oli 1, 5 vuotta aiemmin saanut hyväpalkkaisen työn.
Sen hyväpalkkaisen työn eteen minun piti opiskella. Hyvä ystäväni opiskeli myös, mutta toista alaa. Itse suuntauduin kaupalliselle alalle, hän halusi mieluummin työllään hyödyttää ihmisiä, konkreettisesti. Hänestä tuli sairaanhoitaja.
Opintomme maksoivat yhteiskunnalle yhtä paljon ja kestivät suunnilleen yhtä kauan.
Ystäväni saa kiireisemmästä ta fyysisestikin raskaasta työstään puolet pienempää palkkaa kuin minä omastani, jossa voin tehdä halutessani vaikka etätöitä kaikessa rauhassa kotonani.
Miten minä olen mukamas tehnyt enemmän töitä kuin ystäväni, joka tekee lisäksi vuorotyötä, mikä aiheuttaa aikataulullisia hankaluuksia hänen perheelleen?
Tai miten sähköasentajaveljeni on ollut vähemmän ahkera kuin minä? Hänen opintonsa kestivät 3 vuotta, mutta hän suoritti myöhemmin erikoisammattitutkinnon (kesto vajaa vuosi) , eli opiskeluaika on meilläkin lähes yhtenevä. Palkkaero on melkoinen.
"Tiedän ilmeisesti enemmän valtiomme toiminnasta kuin sinä. Tiedän mm., että tuloluokat 1-55 000 €/vuosi maksavat 60 % kaikista suorista veroista. Noihin tuloluokkiin kuuluu 90 % kaikista tulonsaajista, mikä tarkoittaa, että he maksavat suurimman osan välillisistäkin veroista."
No sittenhän tiedät myös, että nämä 90 % maksavat suhteessa vähemmän veroja kuin se jäljellevä jäävä 10 %, jotka suorittavat 40 % kaikista suorista veroista.
Ja jos tiedät markkinataloudesta mitään, niin siitä maksetaan mitä halutaan. Kaupallisella alalla on pitkään kestänyt buumi joka voi loppua koska vain, mutta jos esimerkiksi terveydenhuollon alan paikat lakkaavat kiinnostamasta työn saaman negatiivisen julkisuuden johdosta, jatkossa tullaan näkemään huikeita palkkatarjouksia etenkin syrjäseuduilta (yksityisiltä, jos julkinen puoli ei anna neuvotteluvaraa).
Valtion verotuloissa välilliset verot tuottavat jo enemmän kuinn palkkaverot. Sinun väitteesi pitää paikkansa vain palkkaverotuksen osalta, mutta ei kokonaisverotuksen osalta. Oletko koskaan kuullut kokonaisverotuksesta, vai kuulutuko siihen ryhmään, joka ei osaa luokitella veroiksi kuin tuloveron?
Siihen lankeaa suurin osa ihmisistä ja siksi välilliset verot ovat valtiolle kätevät keino verotukseen.
Puhuit verojen suhteesta tuloihin. Välilliset verot nimeonomaa saavat aikaan sen, että esim. pienituloinen maksaakin suhteessa tuloihinsa veroja enemmän, huomattavasti enemmän kuin suurituloinen.
Nettopalkasta menee veroihin ihan jokapäiväisessä elämässä merkittävä määrä rahaa vaikka kauppareissulla. 1500 euron nettotuloissa kauppareissun verot tuntuvat paljon enemmän kuin vaikkapa 350 euron nettotuloissa. Puhumattakaan laskuista, joita maksetaan palkkapäivänä; energiaverosta alkaen vaikkapa sähkölaskun yhteydessä..
En usko viimeistä väitettäsi. Työnantajat ovat kokoomuksen tuella vaatimassa tarveharkinnan poistoa ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman osalta. Se tarkoittaa, että sitten Suomeen saa vapaasti tuottaa vaikka kuinka paljon halpatyövoimaa, esim. terveydenhoitoalalle ETA-alueen ulkopuolelta.
Olen ehdottomasti markkinatalouden kannattaja. Valitettavasti meillä ei sellaista ole, vaan elämme markkinasosialismissa. Yhteisistä verovaroista, joita maksamme siis me palkansaajat ja eläkeläiset pääasiassa (Veronmaksajien keskusliiton mukaan palkansaajat maksavat 66 % kaikista suorista veroista, eläkeläiset 20 %,eli 86 % yhteensä. Nämä kaksi ryhmää edustavat määrältää reilua 3,5 miljoonaa ihmistä tässä n. 5,5 miljoonaisessa kansassamme) hoidetaan jo parikymmentä vuotta nousseet yritystuet ja sellaiseten yritysten lukumäärä, jotka tekevät tuloksensa verovaroista joko kokonaan tai pöosin, on kasvanut hurjaa vauhtia, kun julkisia palveluja on yksityistetty ja valtio ja kunnat ostavat lisääntyvässä määrin erilaisia palveluja. Ne ovat olleet merkittävässä roolissa kasvattamassa julkisen sektorin menoja.
Nyt elämme kaikissa länsimaissa aikaa, jossa sekä matlapalkkoja että keskipalkkoja pyritään alentamaan entisestään. Jos kuvittelet, että se koituu meidän suurempituloisten palkansaajien hyväksi, olet väärässä.
Palkka-ale tarkoittaa myös kotimarkkinoilla toimiville pk-yrityksillemme heidän asiakaskuntansa ostovoiman merkittävää heikkennemistä, mikä vaikuttaa olennaisesti kotimarkkinayritystemme liiketoimintaan laskevasti.
Koko tämä politiikka tähtää harvainvaltaan, rikkaimman eliitin , niin globaalisti kuin kansallisesti, rikastumiseen entisestään. Talouspolitiikka suosii monikansallisia suuryrityksiä kansallisten yritysten kustannuksella ja niinpä nuo monikansalliset ostavat pois kansallisia yrityksiä. Sote-alalla näin on jo käynyt, monikansalliset hallitsevat niitä markkinoita myös Suomessa. Niille siis verovarojamme ollaan antamassa soten yksityistämisen myötä.
Monikansallisten suurytiysten voittokulku tulee tarkoittamaan meille suurempipalkkaisillekin palkka-alea, tosin vasta tulevaisuudessa. Ensin hoidetaan pienempipalkkaisten palkka-ale. Sitten ovat vuorossa kotimarkkinayritykset ja vasta sitten me suurempipalkkaiset palkansaajat.
Etkö huomaa, että kyse on kommunismista, jota markkinidaan markinatalouden nimellä, mutta joka ei ole sitä?
Korjaan virheeni. Kirjitan tuossa alussa kauppareissusta, tarkoitin siinä vertailla 1500 euron ja 3500 nettotuloja, jäi yksi nolla pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn ja ymmärrän tuloerot.
Mutta sanonpahan vaan... onhan se vähän huvittavaa kun minä tienaan vuodessa 23 000 e töitä tekemällä, firman omistaja tienaa 200 000 e tekemättä mitään. No hän toki mahdollistaa työni, mutta silti tämä nykysysteemi on jotenkin hullunkurinen omasta mielestäni.
Kun yrittäminen on helppoa kuin heinänteko, mikä estää sinua perustamasta omaa yritystä?
Harvassa länsimaassa rikastuu muuten kuin sijoittamalla ja/tai yrittämällä. Poislaskien perijät ja onnentapaukset.
Nuo ylimmät korporaatio-asemat ovat em. kaavaan harvoja poikkeuksia ja vaativat yleensä mm. soveltuvan koulutuksen ja pitkän työkokemuksen. Toki niitäkin voi vapaassa maassa hankkia omalla vaivannäöllä.
Ei tämä länsijärjestelmä ole sanottavan suljettu, päin vastoin kuin esim. Venäjällä tai Kiinassa, jossa yrittäjä voi menettää omaisuutensa ja/tai henkensä.
Tuloerojen kasvattamine hyösyttää vain kaikkein rikkaimpia.
Ovelaa politiikkaa sinällään, nyt on saatu hyvätuloiset ja piensijoittajat kuvittelemaan kuuluvansa eliittiin.
Oikeasta eliitistä me emme tiedä mitään.
Vierailija kirjoitti:
ei välttämättä tarvitse, mutta joillain jolla on hyvä palkka, ne ovat tehneet paljon töitä sen eteen, pitäisikö muiden luopua hyvistä asioista elämässään vain siksi, kun toinen ei jaksa tehdä mitään sen oman elämän eteen?
Samaa vinkumista sain kuulla kun oli äippälomalla ja sain kieltämättä tosi hyvää äippäkorvausta, muiden mielestä se on väärin kun minä saan niin paljon ja he vain minimin....
itse olen tehnyt koko ikäni töitä aivan älyttömästi, olen moneen kertaan maksanut veroina omat äippäkorvaukseni kyllä, ja nämä muut eivät olleet tehneet töitä ollenkaan, kun ei huvita, mutta se on silti väärin kun eivät saa samaa kuin minä.
Tuloeroja on ja tulee aina olemaankin, ne ei poistu sillä että niiltä jotka tekee oikeasti paljon että saavat hyvää liksaa, viedään osa pois, niille jotka kokevat sen olevan väärin kun sohvalla makaamisella ei tienaa hyvin.
Jos vaikka sairaanhoitaja ei saa tässä maassa välttämättä edes 3000 €/kk, niin ihan turha selittää että joku "huippuosaaja" ansaitsee 160 000 € /kk
Vierailija kirjoitti:
Nykyajan tuloerot on sitä, että tulojen lähde vaihtelee. Toiset tienaa rahansa itse ja toiset saa rahansa Kelasta ja muilta luukuilta.
Toiset saa rahansa "sijoituksista" eli Kelan asumistuki valuu asuntojen hamstraajien taskuun. Ihan niiden työssäkäyvienkin pienipalkkaisten asumistuet.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän yhden siivoojan joka on tehnyt ihan älyttömästi töitä. Usein kahta työtä. Hän tienaa luultavasti 1600-1800e kk. Ei siinä mitään jos joku tienaa paljon, mutta ei se palkka yleensä korreloi työmäärän kanssa.
Ei todellakaan ei.
Vaikka kokkarit aina muuta huuteleekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joona-Hermanni kirjoittaa hauskan ristiriitaisesti mutta kansaanmenevästi.
Suomessa on yksi maailman pienimpien tuloerojen maista. Hyvin, hyvin harva yltää 160 000 euron kuukausituloihin. Hyvä palkka aivan varmasti kannustaa aivotyöläisiä. Pörssiyhtiöiden johtajilla ei ole pitkiä irtisanomisaikoja, vaan jos potkut tulevat, ne iskevät heti. Siksi erorahat ovat isot. Ja heidän palkkansa ja eläkkeidensä maksajina ovat yritysten omistajat.
Tosin pörssiyhtiöiden potkut tarkoittavat käytännössä erorahaa ja työpaikan vahtumista, ei työttömyyttä. Kun on saanut kokemusta ison yhtiön johtamisesta, on henkilöllä osaamista, jonka avulla työllistyy varmemmin kuin erikoislääkärin luvilla. Joten tuo irtisaminenkaan ei ole syy 160 000 €:n kuukausiliksalle. Oikea syy on kultapossukerho: sama pieni piiri istuu eri yritysten hallituksissa ja johtaa firmoja, joten on kaikkien etu nostaa johdon palkkaa. Ja jos vastustat asiaa hallituksen jäsenenä, niin et kovin kauaa ole asemassasi.
Just näin. Piirit on pienet ja kaverille jaetaan rahaa, että saadaan itselle myös.
Ahneus on ikuista.
Miten sähköasentajaveljesi opinnot kestivät läheskään yhtä kauan kuin sinun tai ystäväsi? Sinä olet ilmeisesti korkeakoulutettu jolloin olet käynyt peruskoulun jälkeen 2nd asteen 3 vuotta ja sitten opiskellut AMKissa tai yliopistossa ainakin 4 vuotta eli yhteensä 7 vuotta ja sähköasentaja veljesi vajaan 4 vuotta?