Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Akateemiset työttömät - mitä teille kuuluu?
09.02.2018 |
Vertaistukea kaipailisin... työnhaku tuntuu toivottomalta, ja toiveet työpaikasta haihtuvat sitä mukaa kun valmistumisesta kulunut aika kasvaa.
Olen tällä viikolla tehnyt neljä työhakemusta ja yhden avoimen hakemuksen. Näistä tuskin kuuluu mitään koskaan.
Mitäs teille muille kuuluu?
Kommentit (442)
Itse valmistuin ympäristötieteistä viime vuoden tammikuussa, enkä ole vieläkään työllistynyt. Työhakemuksia olen laittanut toistasataa ja haastatteluita on ollut muutama. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut oman alan työkokemuksen puute. Tein kyllä opiskeluaikoina paljonkin töitä, mutta oman alan harjoittelumahdollisuudet olivat hyvin kilpailtuja, eivätkä todellakaan riittäneet kaikille hakijoille.
Olen nyt hyväksynyt, etten tule työllistymään tälle alalle. Seuraavaksi aion opiskella terveydenhoitoalan tutkinnon, joko ammattikoulussa tai AMK:ssa. Opintotukikuukauteni eivät kuitenkaan riitä uuden tutkinnon suorittamiseen, joten aion nyt tehdä pari vuotta hanttihommia (yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen) ja laitan palkasta sen verran säästöön, että pystyn opiskelemaan toisen tutkinnon mahdollisimman pienellä toimeentulolla kituuttaen.
Tavallaanhan tämä on karu tilanne eikä tässä todellakaan mitään perhettä perustella tai muutenkaan eletä "normaalia" elämää, mutta pakko painaa eteenpäin, jos meinaa hankkia sellaisen työn, jolla työllistyy vähintäänkin eläkeikään asti. Nykyisellä eläkekertymällä joudun kyllä varmaan tekemään hommia hautaan asti, mutta se on sitten sen ajan murhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää on oikeasti eräs silmiä avaavimpia ketjuja av:llä. Joku voisi linkittää ihan hallitukselle asti.
Vierailija kirjoitti:
Tää on oikeasti eräs silmiä avaavimpia ketjuja av:llä. Joku voisi linkittää ihan hallitukselle asti.
Sit tää ketju varmaan lukittaisiin/poistettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen suuresti katkeruutta yliopistoa käyneitä kohtaan. Keneltä se on pois, jos kouluttaudutaan ja pidetään sivistystä tärkeänä?
Mä taas ihmettelen toiselta puolelta katkeruutta - ja jopa vihaa AMK-tutkinnon suorittaneita kohtaan. Korkeakoulu sekin on siinä, missä yliopisto tai TKK:t...
Omalla alallani (museo- ja arkistoala) ei edes pystytä tekemään toistemme töitä: tiettyihin hommiin vaaditaan maisterin- tai ylemmän korkeakoulun tutkinto (eli mä en voisi edes hakea niitä ellen käy suorittamassa maisterinpapereita/YAMK-tutkintoa) ja sitten taas mun omaa työtäni, joka on hyvin erikoistunutta ei voi tehdä yliopistopohjalta - ei edes tohtorinpapereilla.
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla työttömyys johtuu usein siitä, että vaatimukset työpaikkaa ja työtehtävää kohtaan ovat hirvittävät. Akateemiset ovat kamalan kranttuja ottamaan vastaan "arvoaan ja koulutustaan alempaa työtä". Pitäisi heille kaikille olla jokin hyvin palkattu johtajan tai asiantuntijan työ heti, että kelpaa.
Jos akateeminen ei ole päässyt töihin, on akateemisenkin silloin ymmärrettävä alentaa omaa rimaansa ja ottaa vastaan muutakin, kuin koulutustaan vastaavaa työtä. Esimerkiksi kesätöihin, tai oman alan hommiin palkattomaan harjoitteluun jne.
Tähän tekisi mieli sanoa ainoastaa, jotta HV. Et selvästi tiedä yhtään mitään akateemisesta työttömyydestä, saati siitä, miten helppoa yli nelikymppisen on päästä kesätöihin tai oman alan hommiin palkattomaan harjoitteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi esim. työllistymisen seurannasta ei ole tehty keskeistä kriteeriä millä rahoitusta määritellään?
Lisäksi pitää ymmärtää, että kaikkien puolueiden etu ja tavoite ei suinkaan ole vähäinen työllisyys. Tässäkin ketjussa jo Kookomusta haukuttu, kun ei saa töitä. Vasemmisto hyötyy suoraan korkeasta työttömyydestä ja politiikka on just niin raadollista, että se näkyy käytännössä puolueen tekemisessä.
Tätä hyvin harva ymmärtää. Vasemmisto tarvii kurjuutta ja heikkoa työllisyyttä. Jos Nokia:lla olisi NYT Applen osa mobiilimaailmassa, Suomi olisi todennäköisesti liian vauras maa, jotta vasemmistolainen aate saisi kannatusta vaaleissa. Vasemmisto tarvii kurjalistoa ja vastakkain asettelua.
Yritysten vapaaehtoisesti antamat bonukset ja palkankorotukset Amerikassa Trumpin verouudistuksen myötä ovat vasemmiston kauhu. Miten on mahdollista, että yritykset korottivat työntekijöidensä palkkoja, ilman AY-Liikkeen kiristystä? Eihän se voi mennä näin. Eihän?
AY-liikkeen kuuluu huolehtia työntekijöiden eduista, ei voittoa tekevän yrityksen, joka haluaa tehdä voittoa myös tulevaisuudessa.
Just joo. Kokoomus tarttee kurjuutta, ettei työläiset jaksa taistella eduistaan. Kun kaikki energia menee ihan vaan selviytymiseen päivästä toiseen, ei ole henkisiä ja taloudellisia resursseja tuoda ääntään esiin yhteiskunnassa ja esim. osallistua politiikkaan. Kokoomus menestyy, koska heillä on työntekijöiden selkänahasta otettua rahaa. Suurinosa kokoomuspoliitikoista on syntynyt kulta- tai hopealusikka suussa. Siksi onkin sijoituksia esim. isoissa yrityksiä ja vaalirahaakin tulee sieltäpäin kivasti, niin pitää varmistaa, että suuryritykset saa yritystuet, sen sijaan, että tuettaisiin vaikka pieniä- ja keskisuuria yrityksiä, jotka oikeasti toisivatkin lisää työpaikkoja Suomeen.
Olen itse yrittäjä enkä voi ymmärtää, miten kukaan yrittäjä äänestää Kokoomusta. Itse äänestän Vasemmistoliittoa ja Vihreitä vähän riippuen vaalien agendasta, heidän perustulomallinsa helpottaisivat yrittäjienkin asemaa ja myös työttömien asemaa niin, että byrokratian vähentyessä työttömätkin voisivat ottaa helpommin vastaan keikkatyötä, esim. niissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Myös yrityksen perustaminen helpottuisi, kun ei tarttisi olla alussa nollatuloilla, vaan elämisen kuluihin olisi perustoimeentuloturva.
Muuten olen kanssasi samaa mieltä, mutta vihervasemmistoa en enää äänestä, koska heidän maahanmuuttopolitiikkansa takia Suomi romahtaa lopullisesti.
En takuulla hae mihinkään hanttihommaan, vaikka olen turhaitunut ja ymmärrän että akateemiset alat katoaa olemattomiin globalisaation myötä.
Akateemiset alat pitävät sisällään kehitystä, innovaatiota, luovaa tutkimusta ja tärkein osa sitä on asiantuntijan oma motivaatio ja vapaus kehittämään uutta ja parempaa. Mutta ajattelevaa asiantuntijaa ei tarvita työelämään, jossa vallitsee rahanahneus ja rutinoitunut käytäntö, joka on täysin riippuvainen "jonkun organisaation" projektirahoista tai muista "antimista".
Hoidan mieluummin puutarhaani, se on luovaa ja terapeuttista hommaa ainakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen myös maisteri. Olin kaksi viikkoa työttömänä ja sitten päätin että en muuten en jaksa olla kuukautta pidempään työttömänä ja aloin hakea töitä muualtakin kuin kaupungista jossa asun. Heti tärppäsi. Työmatkaan menee tunti suuntaansa, eikä työ vastaa täysin koulutusta, mutta antaa kuitenkin tosi hyviä eväitä jatkoa varten. Samaa työtä tekevät ovat päässeet myöhemmin mielekkäisiin hommiin. Laajenna hakualuettasi ja hae vähän alemman tason tehtäviä, mutta ei kuitenkaan liian alhaisen tason olisi ohjeeni.
Tämä on hieno ja hyvä ohje nuoremmille. Meitä 40-50v tuskin sinne huolitaan.
Vierailija kirjoitti:
Saan tästä todennäköisesti huomattavan määrän alapeukkuja, ja aiheutan muutenkin yleistä pahennusta, mutta olen muutoin vihervasemmistolaisena maailmaahalailevana suvakkihuorana sitä mieltä, että jokainen suomalainen valitkoon polkunsa - ammattiin kuin ammattiin kouluttautuminen on tässä yhteiskunnassa suhteellisen vapaavalintainen ilmaisesta ammattikoulu- ja yliopistojärjestelmästä johtuen. En toki kyseenalaista sitä, etteikö nykyinen järjestelmämme tuottaisi epätasa-arvoa: tutkimusten mukaan korkeamman sosioekonomisen aseman vanhempien lapset kouluttautuvat pidemmälle ja saavat taloudellista tukea vanhemmiltaan, mikä myös avittaa pitkien korkeakouluopintojen läpäisemisen todennäköisyyttä.
Kuitenkin meistä jokainen joutuu punnitsemaan alavalinnan yhteydessä tulevan ammatin työllistymismahdollisuuksia. Kiinnostus jonkin kapean alan erityissektoria (kuten unkarilaisen filologian äänne-kirjain -vastaavuutta) kohtaan on toki akateemisesti ihailtavaa; tällekin alalle kaivataan omistautuneita tutkijoita. Kuitenkin ammatinvalinnan yhteydessä olisi syytä pohtia sen seurauksia. Jos valitsen unkarilaisen filologian, millaiset työllistymismahdollisuudet minulla on? Onko yliopiston lisäksi jokin instituutti, joka kaipaa unkarin äänne-kirjain -vastaavuuden asiantuntijaa?
Erityisesti akateemisen koulutuksen kohdalla oman tietoisen valinnan merkitys korostuu. On eri asia tivata 15-vuotiaalta peruskoululaiselta analyysia siitä, miten verhoiluartesaanin ammatti tuo leivän pöytään kuin 20-vuotiaalta - pari välivuotta viettäneeltä - ylioppilaalta, mitä lisäarvoa jälleen yksi liukuhihnalta valmistunut AMK-insinööri tuo työelämään. Ammatinvalinnan tulisi olla järki- ja tunnepäätöksen välimaastoon sijoittuvaa analyyttista pohdintaa siitä, millaisen työelämän itselleen haluaa.
Helppohan toki minun on huudella; olen vakavaraisesta keskiluokasta lähtöisin oleva nuori, joka parhaillaan kouluttautuu sekä järjen että intuition mukaiseen vakaaseen (ja alipalkattuun sekä tylsään virkamies)ammattiin. En etsi kovaa kompensaatiota tai rakettimaista uraa, mutta eräs oleellinen ammatinvalintani lähtökohta on työllisyys. Alallani työllisyys on wikipedian mukaan noin 97%. Tiedostin tämän hyvin jo yliopiston hakupapereita lähetellessäni.
Myös puurtaminen ja työnteko kannattaa: toimeentulon lisäksi myös sen "aukottoman cv:n" vuoksi. Päivä, pari, viikossa opintojen lomassa luonnistunee itse kultakin. Olisin varmasti opintolainan ja poikaystävän turvin voinut heittäytyä kokopäivätoimiseksi yliopisto-opiskelijaksi - intellektuelliksi, mutta peruslaiskuudesta ja saamattomuudesta huolimatta teen tilanteesta riippuen 8-32 -tuntista työviikkoa. Olen 15-vuotiaasta lähtien tehnyt matalapalkka-alan palveluhommia, aluksi (ihan konkreettisiakin) paskaduuneja. Tällä hetkellä, opintojeni loppuvaiheessa ja lähemmäs kolmikymppisenä, olen suhteellisen hyvässä asemassa asiakaspalvelualalla kansainvälisessä yrityksessä. Kohta toki saan virallisen valtuutuksen oman alani töihin, mitä todellakin odottelen kuin kuuta nousevaa.
Olkaa siis järkeviä. Käyttäkää älyänne tunteen sijaan. Katsokaa työllisyysukuja. Pohtikaa, haluatteko mieluummin tittelin kuin ammatin. Tai tosin päin. ;)
Sinun on pakko olla trolli. Toivottavasti elämä opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni valmistui alalla, josta ei suoraan valmistu mihinkään ammattiin (kuten esimerkiksi opettajat). Lähti lappiin tekemään sesonkityötä. Ei vastaa hänen omaa alaansa, mutta saa työkokemusta asiaskaspalvelutyöstä, kv-hommista jne. On viihtynyt ja oppinut uutta, sekä työkokemusta karttuu. Jostakin se on vaan aloitettava.
Tsemppiä muut! Avoimesti poistukaa omalta mukavuusalueelta ja olkaa valmiita lähtemään kauemmaskin, se 6kk pätkä voi olla hyvin merkittävä loppuelämän kannalta :)
Voitko täsmentää? Onko kyseessä esim. lasketteluun liittyvä työ vai työ, jota kuka tahansa voi tehdä ilman koulutusta? Miten hän pääsi sinne?
Vierailija kirjoitti:
Olen myös maisteri. Olin kaksi viikkoa työttömänä ja sitten päätin että en muuten en jaksa olla kuukautta pidempään työttömänä ja aloin hakea töitä muualtakin kuin kaupungista jossa asun. Heti tärppäsi. Työmatkaan menee tunti suuntaansa, eikä työ vastaa täysin koulutusta, mutta antaa kuitenkin tosi hyviä eväitä jatkoa varten. Samaa työtä tekevät ovat päässeet myöhemmin mielekkäisiin hommiin. Laajenna hakualuettasi ja hae vähän alemman tason tehtäviä, mutta ei kuitenkaan liian alhaisen tason olisi ohjeeni.
Sopii omalle alallesi, mutta ei läheskään kaikkien muiden. Jos alalla vaaditaan kokemusta vuosia joka paikkakunnalla, paikkakunnan vaihtaminen ei auta mitään. Eikä työnantajien edes tarvitse vaatia mitään, koska kun 200 hakija hakee paikkaa, sieltä löytyy aina niitä, joilla kokemusta on. Harva haluaa ottaa silloin oppipoikaa konkarin sijaan, vaikka yhteiskuntavastuullisesti se ekoteko olisikin.
Jos taas maalta löytyy jokin hieman läheltä liippaava paikka, vaaditaan usein ajokortti. No, sitähän ei ole eikä voi hankkiakaan, koska on työtön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En takuulla hae mihinkään hanttihommaan, vaikka olen turhaitunut ja ymmärrän että akateemiset alat katoaa olemattomiin globalisaation myötä.
Akateemiset alat pitävät sisällään kehitystä, innovaatiota, luovaa tutkimusta ja tärkein osa sitä on asiantuntijan oma motivaatio ja vapaus kehittämään uutta ja parempaa. Mutta ajattelevaa asiantuntijaa ei tarvita työelämään, jossa vallitsee rahanahneus ja rutinoitunut käytäntö, joka on täysin riippuvainen "jonkun organisaation" projektirahoista tai muista "antimista".
Hoidan mieluummin puutarhaani, se on luovaa ja terapeuttista hommaa ainakin
Puutarhanhoito kuulostaa eksistentiaalisesti fiksulta valinnalta. Ihmisyyden syvintä olemusta etsiskellessä. Markkinataloudesta ja kuluttajuudesta sitä ei kyllä löydä.
Vierailija kirjoitti:
Jättäkää cv:stä tutkinto pois. Itse muokkasin cv:n koulutustietoja. En maininnut maisteria, vaan "kauppatieteen x ja x opintoja ja vuodet (graduvuoteen harkkapaikan).
Sain heti 3x enemmän haastatteluihin kutsuja.
Nyt olen mainostoimistossa. Kivaa työtä, vaikka ei vastaa koulutusta ollenkaan!
Jep, sama juttu. Minulla on kaksi tutkintoa samalta alalta, AMK sekä yliopistotutkinto. Heti kun jätin mainitsematta tuosta ylemmästä tutkinnosta pääsin haastatteluihin. Nyt olen kaksi vuotta ollut töissä samassa firmassa ja edennyt, en työskentele omalla alalla eikä työ ole kovin vaativaa, mutta olen viihtynyt ja ennemmin olen töissä kuin työttömänä. Aion kertoa tuosta toisesta tutkinnosta vasta kun se hyödyttää minua jotenkin.
Olkaa sitkeitä, ei saa luovuttaa! jonain päivänä onnistaa, vaikka se loputon ”ei kiitos” viestien saaminen onkin masentavaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu kannattaa aina. Paitsi jos jää työttömäksi kuntouttavaan tai painostetaan lähihoitajaksi kouluttautumaan...
En ole kyllä ihan varma tästä. Lause sopii nuoren ihmisen suuhun. Itse olen opiskellut monenmoista, ja se on osin aiheuttanut sudenkuoppani. Valmistumisesta on reippaat 4 vuotta, välillä puuhastellut jotakin, mutta en päivääkään oman alan hommia (paitsi jotakin ennen valmistumista). Olen myös ehtinyt tehdä jo täydentäviä opintoja - ja taas harkitsen opintoja. Mutta eläkettä kai pitäisi kuitenkin takoa. Ja toisaalta, kukahan minut palkkaisi seuraavienkin opintojen jälkeen vielä vanhempana? Ehkä siis opiskelen ja sivistyn koko elämäni, mutta elämä ei sinällään mene yhtään eteenpäin eikä edes asunto voi muuttua isompaan. Lopulta ehkä sitten nostan kansaneläkettä ja olen näin ollen köyhä koko aikuis- ja vanhuusiän.
Joku kommentoi pari sivua sitten, että kannattaa lähteä ulkomaille. En itse ole akateeminen, mutta minunkin opiskeluihini on kuitenkin mennyt monta vuotta, kävin lukion, ammattikoulun ja AMK:n. Sain kivan työpaikan muutama vuosi sitten Keski-Euroopasta, enkä ole katsonut tarpeelliseksi palata Suomeen. Tässä ajan kuluessa olen kuitenkin seurannut kotimaassa työtä hakevia, akateemisesti koulutettuja ystäviä, jotka todella kamppailevat jopa pätkätöistä. Minulla menee tällä hetkellä mukavasti, mutta olen maksanut nykyiseen asuinmaahani kaikki verot, ja kuitenkin opiskeluvuodet olin Suomessa nettosaajana. Jos kaikki tekisivät saman ratkaisun, Suomessa ei olisi ketään veronmaksajaa. Pidemmän päälle tällainen toiminta ei siis ole kannattavaa, ja maa kärsii, kun lopulta siellä asuu vain ihmisiä, joilla ei ole valinnanmahdollisuuksia (ulkomaillekaan ei palkata ns. pystymetsästä useinkaan, pitää olla jotakin osaamista).
Mulla kaksikin korkeakoulututkintoa, kun ensimmäinen ei olisi koskaan tuottanut töitä ilman parin vuoden palkatonta harjoittelujaksoa. Minulla ei tuolloin ollut mahdollisuutta turvautua vanhempieni taloudelliseen apuun, joten päätin aloittaa (valmistumisen jälkeisen) työurani palkallisessa työssä. Tein iltapuuhteena vielä toisen tutkinnon menestyäkseni työssä, jossa tuolloin aloitin.
Pätkiin jaettua työtä riitti perhevapaisiin saakka, ja juuri ennen äitiysloman alkua menetin työpaikkani. Projekti kuulemma päättyi - vaikka kaikki aiemmat kollegani kyllä työllistyivät projektin seuraavaan vaiheeseen.
Äitiyslomien jälkeen (välissä on useamman vuoden tauko) olen saanut vain hyvin lyhyitä pätkätyösuhteita. Palkkani on pienempi kuin ennen äitiyslomia, samoin muut sopimuksen ehdot. Olen saanut yhdet aivan käsittämättömät potkut, kun lapseni sairastui vakavasti kesken koeajan. Nykyisessä työssäni - suuren suomalaisen pörssiyhtiön pääkonttorilla - olen koko tiimini ainut suomalainen. Lähimmät kollegani ovat ammatillisesti täysin kokemattomia intialaisia ja kiinalaisia vierastyöläisiä. Minä koulutan heitä ja voin vain kuvitella, että jo pian minun työpanokseni todetaan tarpeettomaksi, kun junnutiimini osaavat työn itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Joku kommentoi pari sivua sitten, että kannattaa lähteä ulkomaille. En itse ole akateeminen, mutta minunkin opiskeluihini on kuitenkin mennyt monta vuotta, kävin lukion, ammattikoulun ja AMK:n. Sain kivan työpaikan muutama vuosi sitten Keski-Euroopasta, enkä ole katsonut tarpeelliseksi palata Suomeen. Tässä ajan kuluessa olen kuitenkin seurannut kotimaassa työtä hakevia, akateemisesti koulutettuja ystäviä, jotka todella kamppailevat jopa pätkätöistä. Minulla menee tällä hetkellä mukavasti, mutta olen maksanut nykyiseen asuinmaahani kaikki verot, ja kuitenkin opiskeluvuodet olin Suomessa nettosaajana. Jos kaikki tekisivät saman ratkaisun, Suomessa ei olisi ketään veronmaksajaa. Pidemmän päälle tällainen toiminta ei siis ole kannattavaa, ja maa kärsii, kun lopulta siellä asuu vain ihmisiä, joilla ei ole valinnanmahdollisuuksia (ulkomaillekaan ei palkata ns. pystymetsästä useinkaan, pitää olla jotakin osaamista).
Näinpä. Tilastot osoittaa, että tällä hetkellä Suomesta on suuri aivovuoto ulkomaille. Ja se tulee menetettyinä verotuloina ja keksintöinä maksamaan Suomelle paljon enemmän kuin mitä yliopistoleikkauksilla "säästettiin".
Ruokaa kurkkuun kirjoitti:
Palkkaan jengiä pari per/kk ja tajusin just eilen, että en edes katso nykyisin hakemuksia, jos tyyppi on syntynyt 70-luvulla, tai aikaisemmin. Aika raakaa peliä..
Tuo nuoruus se on semmoinen tauti, että se onneksi paranee ajan kanssa...
Nahkurin orsilla tavataan.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju herättää kyllä paljon ajatuksia. Ne muutamat kommentit joissa työttömyys yhdistyy voimakkaasti ystävien menetykseen ja masennukseen ovat surullisia, vaikkakin ymmärrettäviä. Tämä on teidän ainoa elämänne, ei pidä antaa valtaa sille että ilo ja arvokkuuden tunne lähtevät sen takia että joku ei ota juuri teitä tekemään jotain työtä rahaa vastaan!
En myöskään ymmärrä että työttömyydelle löytyy vino pino syyllisiä. Hallitus, kapitalistit, milloin kukakin. Jos yritykset kokevat tarvitsevansa yritysideansa toteuttamiseen väkeä, ne kyllä palkkaavat sitä tarvitsemansa määrän. (Tähän voisi vaikuttaa tekemällä palkkaamisesta vähän helpompaa mutta ei siitä sen enempää.) Yrityksillä, kunnilla tai millään muullakaan taholla ei ole mielestäni velvollisuutta tempputyöllistää ketään lapioimaan hiekkaa kasasta toiseeen, enkä ymmärrä, miksi kukaan sellaista haluaisikaan. Ennemmin pitäisi miettiä vaikka sitä perustulon korjaamista ja valmistautumista tulevaisuudessa häämöttäviin isompiinkin työelämän ja vauraudenjaon ongelmiin, mutta se on toinen keskustelu...
Olen kyllä sitä mieltä että Suomessa yrityselämä on ollut aika ankeassa jamassa, mutta jos omistajat ja hukassa oleva johto eivät halua investoida, tutkia ja palkata, ei heiltä voi sitä loputtomasti vaatiakaan. Tarvitaan uusia yrityksiä ja omistajia näiden vanhojen tilalle. Ja jos yritykset toisaalta tulevat hyvin toimeen vähemmilläkin resursseilla, niin mikäpäs siinä. En haluaisi että yrityksiin tungettaisiin yhtään enempää ainakaan yritystukia vain sen takia, että pitäisivät väkisin väkeä yhdentekevissä töissä. Valtaosa yritystoiminnasta tavoitteleekin parempaa tuottavuutta, sitähän yritykset tekevät. Totta kai sitä toivoisi että tavoitteina olisi myös kaikenlaisten inhimillisten arvojen ja hyvinvoinnin mukainen toiminta jossa työntekijöiden arkikin olisi mukavaa mutta jos ei nopean rahan perässä möyhäävä kapitalisti osaa näin ajatella, niin ei osaa. En jaksa lyödä kuollutta sikaa, vaan haluaisin ajatella, että monipuolisesti ajattelevia yrityksiä voisi syntyä näiden vanhojen kilpailijoiksi. Tähän voin vaikuttaa myös kuluttajana.
Se että yliopistoja on kuritettu viime vuosina on kyllä mahdottoman surullista ja toivon, että koulutukseen ja tutkimukseen panostettaisiin taas tulevaisuudessa. Tässä poliitikoilla on toki näppinsä mukana. Mutta se että yliopistojen henkilökuntaa on vähennetty koskee kyllä akateemisistakin suht pientä osaa, kaikkia maisteriksi valmistuvia ei voi eikä pidä ottaa laitoksille töihin.
Summa summarum, tuntuu siltä, että monilla on vähän hakusessa se, miten työpaikat ja työ josta maksetaan korvaukseksi rahaa, ylipäätään syntyy.
Älä viitsi kommentoida yliopistomaailmaa, kun et selvästi tiedä siitä mitään.
Alue: Aihe vapaa
Just joo. Kokoomus tarttee kurjuutta, ettei työläiset jaksa taistella eduistaan. Kun kaikki energia menee ihan vaan selviytymiseen päivästä toiseen, ei ole henkisiä ja taloudellisia resursseja tuoda ääntään esiin yhteiskunnassa ja esim. osallistua politiikkaan. Kokoomus menestyy, koska heillä on työntekijöiden selkänahasta otettua rahaa. Suurinosa kokoomuspoliitikoista on syntynyt kulta- tai hopealusikka suussa. Siksi onkin sijoituksia esim. isoissa yrityksiä ja vaalirahaakin tulee sieltäpäin kivasti, niin pitää varmistaa, että suuryritykset saa yritystuet, sen sijaan, että tuettaisiin vaikka pieniä- ja keskisuuria yrityksiä, jotka oikeasti toisivatkin lisää työpaikkoja Suomeen.
Olen itse yrittäjä enkä voi ymmärtää, miten kukaan yrittäjä äänestää Kokoomusta. Itse äänestän Vasemmistoliittoa ja Vihreitä vähän riippuen vaalien agendasta, heidän perustulomallinsa helpottaisivat yrittäjienkin asemaa ja myös työttömien asemaa niin, että byrokratian vähentyessä työttömätkin voisivat ottaa helpommin vastaan keikkatyötä, esim. niissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Myös yrityksen perustaminen helpottuisi, kun ei tarttisi olla alussa nollatuloilla, vaan elämisen kuluihin olisi perustoimeentuloturva.