Laihduin pari kiloa ja laitoin vähemmän meikkiä - yhtäkkiä nuoret miehet alkoivat kiinnostua
Olen ikäistäni nuoremman näköinen, pitkähiuksinen, parikymppisenä vähän mallintöitä tehnyt 35+ nainen. Laihduin tässä noin viitisen kiloa 64kg -> 59 kg ja pituutta siis on 174cm. Hieman hoidin ihoani ja samassa yhteydessä laitoin vähemmän meikkiä. Yhtäkkiä jotkut nuoret miehet ja komistuksetkin selvästi vilkuilevat hyvässä mielessä suuntaani.
Ennen moneen vuoteen kukaan ei edes huomannut mua (pääsääntöisesti nuorempanakaan) ainakaan Suomessa. Olen aina pukeutunut tyylikkäästi ja suht klassisesti, enkä muuttanut pukeutumistyyliäni. Mitä tämä on? (Veikkaan, että saan ikävää ryöpytystä ja ikärasistista kommenttia tähän vastaukseksi, mutta ihmetyttää silti).
Kommentit (38)
Jos meikkiä käyttää paljon, niin se ei välttämättä näytä hyvältä. Meikin silmille hyppäämisen huomasin itse siinä vaiheessa, kun lopetin meikkaamisen kokonaan ja totuin luonnolliseen lookkiini. Aloin katsoa vastaantulijoitakin sillä silmällä, että onpas paljon meikkiä. Jos on meikannut pitkään ja paljon, oma silmä voi olla sokaistunut meikeille.
Anna kun arvaan, olet ihastunut varattuun naiseen, joka on psykiatrisi.
"Laihduin pari kiloa ja laitoin vähemmän meikkiä"...
Hieno huomio: Kun jättää pari kiloa meikkiä pois niin vaakakin näyttää sen verran vähemmän. Pissis! 🙄
Vierailija kirjoitti:
"Laihduin pari kiloa ja laitoin vähemmän meikkiä"...
Hieno huomio: Kun jättää pari kiloa meikkiä pois niin vaakakin näyttää sen verran vähemmän. Pissis! 🙄
En ole pissis, vaikka aloitukseni kuulostaakin pinnalliselta. Ainoa muutos oli meikkivoiteen ja puuterin korvaaminen laadukkaalla mineraalimeikillä. Aiemminkin laitoin meikkiä sinänsä ohuelti ja hillitysti, mutta onhan se meikkivoide silti aikamoista tököttiä ja vanhentaa. Oikeasti laihdun helposti, mutta olen vain tottunut syömään kuin hevonen. Nyt vähän kevensin ihan tarkoituksella.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Jos meikkiä käyttää paljon, niin se ei välttämättä näytä hyvältä. Meikin silmille hyppäämisen huomasin itse siinä vaiheessa, kun lopetin meikkaamisen kokonaan ja totuin luonnolliseen lookkiini. Aloin katsoa vastaantulijoitakin sillä silmällä, että onpas paljon meikkiä. Jos on meikannut pitkään ja paljon, oma silmä voi olla sokaistunut meikeille.
Olet oikeassa. Itselleni tuli teininä ja edelleenkin tulee helpohkosti finnejä, sillä ihoni on rasvainen. Sen vuoksi olen tottunut peittävään meikkiin. Mineraalimeikki onkin yllättävän peittävää ohuenakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä. Uskon, että laihtumisesi näkyy ulospäin. Et ole koskaan ollut lihava, mutta olet nyt varmaan hyvinvoivan näköinen ja itsevarma.
Olen myös kiinnittänyt huomiota runsaahkosti suolaa sisältävän ja turvotusta aiheuttavan ruoan välttämiseen. Jotenkin mun silmäni näyttävät paljon suuremmilta verrattuna aiempaan. Sen ruokavaliomuutoksen myötä musta tulee erilainen vaikutelma. Mulle eivät sovi kilot juurikaan ja näytän nuoremmalta juuri mahdollisimman hoikkana. Tosin voisin laihtua tästä vielä lisääkin. Alkuperäinen motivaattori tähän muutokseeni oli ihastuminen yhteen upeaan yli viisikymppiseen henkilöön, joka valitettavasti on kuitenkin varattu. T. Ap
Joo tosi hyvä. Joillekin ruokavaliomuutokset tuovat hyvin positiivisen muutoksen, toisille ei vaikuta mitään. Minullekaan ei sovi kilot yhtään, ei minkäänlainen pyöreys.
Harmi, että mies on varattu.
Miehet nyt nussii vaikka tikapuita, jos ei muuta ole tarjolla.
Mutta itsetuntosi on varmasti muutoksen myötä kohentunut, onnittelut siitä.
Ap, miksi olet ihastunut varattuun? Se on ihan elämän tuhlausta. Nyt sun kannattaa takoa kun rauta on kuuma ja unohtaa varatut äijät. Iloitse uudesta hehkusta ja ota joku ihana mies. Varatuista tulee AINA pelkkää sydänsurua sillä ne eivät jätä kumppaneitaan KOSKAAN.
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua!!!!
Kateushan se siellä...
Vierailija kirjoitti:
PROVO
Ei ole provo. Mutta outoa, miten pinnallisia useimmat ihmiset tosiaan ovat. :/ Suhtautuminen muuttuu kuin taikaiskusta, jos näyttää vähän pirtsakammalta, hoikemmalta ja ryhdikkäämmältä. Alkuperäinen syy siihen muutoshaluuni oli se ihastumiseni (tosin saavuttamattomaan ihmiseen).
T. Ap
Joillekin dementia tulee jo suht nuorella iällä.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin dementia tulee jo suht nuorella iällä.
En käsitä ihmisten suhtautumista illä keskustelupalstoilla. Olen oikeasti ihan kohtalaisen näköinen. Onko tosiaan niin, että kaikki yli 35-vuotiaat ovat täysin näkymättömiä ja miehille epäkiinnostavia ja sellaisia, jouta saa vain piikitellä iästään?
Olen itse asiassa kokenut vastaavan myös 19-vuotiaana, tosin toiseen suuntaan. Mulla oli tuolloin vaaleaksi raidoitettu, kauniisti leikattu paksu tukka ja sain kiusallisenkin paljon huomiota miehiltä jonkin aikaa (elin silti sinkkuna ja lähinnä hätistelin niitä miehiä).
Värjäsin kotona vaaleiksi raidoitetut kauniit hiukseni punertavan ruskeiksi kotiväreillä ja yhdessä yössä muutuin sellaiseksi, ettei juurikaan kukaan kiinnittänyt huomiota. Ne mun kotivärjätyt hiukseni olivat itse asiassa aika rumat, sillä siitä lopputuloksesta tuli luonnottoman ja epätasaisen näköinen. Olin sinänsä tyytyväinen siihen, sillä se huomio ärsytti, enkä enää palannut vaaleisiin tai näyttäviin hiuksiin tai vaatteisiinkaan pitkiin aikoihin. Mutta jännää on kyllä ihmisten pinnallisuus. Siksikin ihmettelen, kun olen angstannut ulkonäöstäni melkein koko ikäni.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin dementia tulee jo suht nuorella iällä.
En käsitä ihmisten suhtautumista illä keskustelupalstoilla. Olen oikeasti ihan kohtalaisen näköinen. Onko tosiaan niin, että kaikki yli 35-vuotiaat ovat täysin näkymättömiä ja miehille epäkiinnostavia ja sellaisia, jouta saa vain piikitellä iästään?
Olen itse asiassa kokenut vastaavan myös 19-vuotiaana, tosin toiseen suuntaan. Mulla oli tuolloin vaaleaksi raidoitettu, kauniisti leikattu paksu tukka ja sain kiusallisenkin paljon huomiota miehiltä jonkin aikaa (elin silti sinkkuna ja lähinnä hätistelin niitä miehiä).
Värjäsin kotona vaaleiksi raidoitetut kauniit hiukseni punertavan ruskeiksi kotiväreillä ja yhdessä yössä muutuin sellaiseksi, ettei juurikaan kukaan kiinnittänyt huomiota. Ne mun kotivärjätyt hiukseni olivat itse asiassa aika rumat, sillä siitä lopputuloksesta tuli luonnottoman ja epätasaisen näköinen. Olin sinänsä tyytyväinen siihen, sillä se huomio ärsytti, enkä enää palannut vaaleisiin tai näyttäviin hiuksiin tai vaatteisiinkaan pitkiin aikoihin. Mutta jännää on kyllä ihmisten pinnallisuus. Siksikin ihmettelen, kun olen angstannut ulkonäöstäni melkein koko ikäni.
T. Ap
No tuo sun humblebräggäys on niin noloa! Ihanko oikeasti aikuinen ihminen käyttää aikaansa nuoruusvuosien tukanvärin analyysiin....haluat vaan kehuja, ja kun tulee yksikin poikkipuolinen sana, niin kateuskortit vaan kehään. Sulle on sitäpaitsi helppo kuittailla, vaikutat naiivilta ja sopivalla tavalla vastaanottavaiselta ts. jaksat jankata tyhjänpäiväistä asiaa. Olisiko muuten yllättynyt, jos kertoisin, että tunnen 50-60-kymppisiä naisia, jotka saavat koko ajan palautetta kauneudestaan? Että ei se tuo sun "saavutuksesi" vielä mitään paina. Ja jos painaa, leikkaa pottatukka ja lihota 5 kiloa. Päälle tunika ja avot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin dementia tulee jo suht nuorella iällä.
En käsitä ihmisten suhtautumista illä keskustelupalstoilla. Olen oikeasti ihan kohtalaisen näköinen. Onko tosiaan niin, että kaikki yli 35-vuotiaat ovat täysin näkymättömiä ja miehille epäkiinnostavia ja sellaisia, jouta saa vain piikitellä iästään?
Olen itse asiassa kokenut vastaavan myös 19-vuotiaana, tosin toiseen suuntaan. Mulla oli tuolloin vaaleaksi raidoitettu, kauniisti leikattu paksu tukka ja sain kiusallisenkin paljon huomiota miehiltä jonkin aikaa (elin silti sinkkuna ja lähinnä hätistelin niitä miehiä).
Värjäsin kotona vaaleiksi raidoitetut kauniit hiukseni punertavan ruskeiksi kotiväreillä ja yhdessä yössä muutuin sellaiseksi, ettei juurikaan kukaan kiinnittänyt huomiota. Ne mun kotivärjätyt hiukseni olivat itse asiassa aika rumat, sillä siitä lopputuloksesta tuli luonnottoman ja epätasaisen näköinen. Olin sinänsä tyytyväinen siihen, sillä se huomio ärsytti, enkä enää palannut vaaleisiin tai näyttäviin hiuksiin tai vaatteisiinkaan pitkiin aikoihin. Mutta jännää on kyllä ihmisten pinnallisuus. Siksikin ihmettelen, kun olen angstannut ulkonäöstäni melkein koko ikäni.
T. Ap
No tuo sun humblebräggäys on niin noloa! Ihanko oikeasti aikuinen ihminen käyttää aikaansa nuoruusvuosien tukanvärin analyysiin....haluat vaan kehuja, ja kun tulee yksikin poikkipuolinen sana, niin kateuskortit vaan kehään. Sulle on sitäpaitsi helppo kuittailla, vaikutat naiivilta ja sopivalla tavalla vastaanottavaiselta ts. jaksat jankata tyhjänpäiväistä asiaa. Olisiko muuten yllättynyt, jos kertoisin, että tunnen 50-60-kymppisiä naisia, jotka saavat koko ajan palautetta kauneudestaan? Että ei se tuo sun "saavutuksesi" vielä mitään paina. Ja jos painaa, leikkaa pottatukka ja lihota 5 kiloa. Päälle tunika ja avot.
Ok, luulin, että kommentoijat olivat tosissaan ja olen aiemminkin luullut. Olen siis tehnyt johtopäätöksiä tulevaisuuteni suhteen näiden palstojen kommenttien perusteella ja luullut, että olen jo peruuttamattomasti ulkona parisuhdemarkkinoilta näillä spekseilläni. :O Ja siis olen vakaasti tosissani. Uskon kyllä, että 50-60-vuotiaat naiset saavat kehuja, itsekin ihaillen katselen sen ikäisiä. Luulin vain, että käytännössä kaikki muut ihmiset ajattelevat toisin ja että yli 35-vuotiaalla pitäisi olla jo nuorempana puoliso valittuna ja rengastettuna, jos aikoo olla suhteessa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Joillekin dementia tulee jo suht nuorella iällä.
Voisitko vielä perustella tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin dementia tulee jo suht nuorella iällä.
En käsitä ihmisten suhtautumista illä keskustelupalstoilla. Olen oikeasti ihan kohtalaisen näköinen. Onko tosiaan niin, että kaikki yli 35-vuotiaat ovat täysin näkymättömiä ja miehille epäkiinnostavia ja sellaisia, jouta saa vain piikitellä iästään?
Olen itse asiassa kokenut vastaavan myös 19-vuotiaana, tosin toiseen suuntaan. Mulla oli tuolloin vaaleaksi raidoitettu, kauniisti leikattu paksu tukka ja sain kiusallisenkin paljon huomiota miehiltä jonkin aikaa (elin silti sinkkuna ja lähinnä hätistelin niitä miehiä).
Värjäsin kotona vaaleiksi raidoitetut kauniit hiukseni punertavan ruskeiksi kotiväreillä ja yhdessä yössä muutuin sellaiseksi, ettei juurikaan kukaan kiinnittänyt huomiota. Ne mun kotivärjätyt hiukseni olivat itse asiassa aika rumat, sillä siitä lopputuloksesta tuli luonnottoman ja epätasaisen näköinen. Olin sinänsä tyytyväinen siihen, sillä se huomio ärsytti, enkä enää palannut vaaleisiin tai näyttäviin hiuksiin tai vaatteisiinkaan pitkiin aikoihin. Mutta jännää on kyllä ihmisten pinnallisuus. Siksikin ihmettelen, kun olen angstannut ulkonäöstäni melkein koko ikäni.
T. Ap
No tuo sun humblebräggäys on niin noloa! Ihanko oikeasti aikuinen ihminen käyttää aikaansa nuoruusvuosien tukanvärin analyysiin....haluat vaan kehuja, ja kun tulee yksikin poikkipuolinen sana, niin kateuskortit vaan kehään. Sulle on sitäpaitsi helppo kuittailla, vaikutat naiivilta ja sopivalla tavalla vastaanottavaiselta ts. jaksat jankata tyhjänpäiväistä asiaa. Olisiko muuten yllättynyt, jos kertoisin, että tunnen 50-60-kymppisiä naisia, jotka saavat koko ajan palautetta kauneudestaan? Että ei se tuo sun "saavutuksesi" vielä mitään paina. Ja jos painaa, leikkaa pottatukka ja lihota 5 kiloa. Päälle tunika ja avot.
Olen todellakin koko elämäni käyttänyt noihin juttuihin valtavasti energiaa, sillä suurimman osan aikuisiästäni olen käyttänyt saavuttamattomien henkilöiden kaukoihailuun. Varsinaisiin oikeisiin seurustelusuhteisiin olen käyttänyt yhteensä vain 2-3 vuotta elämästäni. Suurimman osan olen lueskellut parisuhdeoppaita ja matkustellut yksikseni ympäri maailmaa uneksien jostain varatusta ihmisestä, jolle uskallan hädintuskin sanoa "moi". Sitten livenä tapaamille minusta kiinnostuneille olen jaellut pakkeja, kun ne eivät ole olleet mitään verrattuina niihin täydellisiin muutamiin salaihastuksiini. :( Sellainen olen ollut teinistä lähtien ja olen todellisuudessa tosi kokematon, mitä ulkoisen olemukseni perusteella harva minusta edes uskoisi.
T. Ap
En käytä. Käytän hipster-tyyppisiä pöksyjä. :D Miksi kysyt?