Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huh huh, miten paha maku suussa lapsen terveystarkastuksen jäljiltä
Suututtaa vieläkin. Tänään 5.lk terveystarkastuksessa kerroimme, että lapsi ei harrasta mitään koska mieleistä ei ole löytynyt, mutta kävelee/pyöräilee koulumatkat ja liikkuu muuten, saimme kuulla siitä, että jokin harrastus pitäisi kuitenkin hankkia ainakin 5 kertaa. Paljastuikin, että käyrien mukaan tytöllä oli huikeat 2 kiloa ylipainoa. Ymmärrän, että jos käyrät kertoo ylipainosta, niin pitää siitä kuitenkin kertoa. No, tämä lääkäri, joka ilmeisesti uskoi että ne käyrät kertovat absoluuttisen totuuden elämäntavoista, eikä ajatellut ollenkaan ruumiinrakennetta saatika mitään muutakaan, toi tämän ylipainoasian ilmi SEITSEMÄN KERTAA. Lisäksi hän sanoi asioita kuten "Sulla on ilmesesti aina ollut ylipainoa" ja "Melkein meni käyrät normaalille tasolle, mutta sitten taas alko nousemaan." Jokaisen asian väliin tunki sen hiton kahden kilon lievän ylipainon, ja ei koko tapaaminen pyörinyt kuin sen ympärillä. Lisäksi olisi tyttö joutunut istumaan ilman paitaa kylmissään verenpaineen oton jälkeen, (n. 20 min) koska "kohta otetaan ryhti" ellen olisi asiasta sanonut. Se otettiin sitten toiseksi viimeiseksi, viimeisenä se seitsemäs huomautus painosta. Lapsi purskahti itkuun heti kun pääsimme pois ja uudestaan kotona. Vituttaa. Miten sen lääkärin mielestä oli oikein tuoda tuo paino ilmi niin monta kertaa, varsinkin tuolla tavalla?
Kommentit (290)
Teethän valituksen lääkäristä? Tuo oli hyvin törkeää lääkäriltä. Muistan itse, kun olin tuossa tarkastuksessa ja terkkari sanoi melkein täysin samoilla sanoilla, kun oli hiukan liikaa painoa. Minulla oli harrastuksia, kävelin joka päivä kouluun ja kotiin, olin paljon ulkona ja liikuin ja liikuin, mutta paino ei tippunut. Joka ikinen kerta terkkari huomautti siitä painosta, vaikka olisin hakenut vain laastarin. Näytteli käyriltä, kuinka menee liikaa keskikäyrän yli, kyllä pitää laihduttaa jne jne.
Sairastuinkin sitten teini-ikäisenä anoreksiaan ja painoin pahimmillani vain hiukan yli 40kg, kun olin 170cm.
En tiedä vaikuttiko tuohon sairastumiseeni tuo ala-asteen terkkari, vai äitini, joka punnitsi minut joka viikko ja kirjasi painoni ylös pieneen vihkoon ja aina valitti, jos olin lihonut, tai en ollut laihtunut. Tein oikeasti kaikkeni, että olisin laihtunut, mutten vain laihtunut. Kun sain kasvupyrähdyksen 6. luokan lopulla, minusta tuli normaalipainoinen, mutta sitten 7. luokalla sairastuinkin jo.
En yhtään muista painoani ja pituuttani ala-asteen ajoilta, mutta saattoi oikeasti olla, että minulla oli vain lapsenpyöreyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vikkinä muille, älkää viekö ylipainoista lastanne näihin tarkkeihin, tai jos viette, niin käykää ensin lekurille sanomassa, että ei sanaakaan liisan isosta painosta, tai poitutte samantien vastaanotolta, ja teet valituksen hänestä.
Tämä tarina ei kuulosta kovin uskottavalta, koska ne käyrät eivät näytä montako kiloa lapsella on ylipainoa. Ne kertovat kyllä pituuden ja painon suhteen prosentteina sekä ISO-BMI:n, joka on lasten painoindeksi ja verrattavissa aikuisten BMI-lukuihin. Luulen, että sitä ylipainoa on ollut reilumminkin, mutta se on nyt vain käännetty "kahdeksi kiloksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lääkärit ei vissiin oikein ajattele miltä asiat tuntuu vaan vain millaisia ne on. Ja kertovat kai nämä faktat sitten koska nehän on faktoja. Eivät ajattele että siinä on mitään pahaa.
Eihän siinä olekaan mitään pahaa. Lääkäri on juuri se henkilö, jonka pitää sanoa nämä asiat suoraan, eikä alkaa kaunistelemaan. Ylipaino on ylipainoa. Siinä normaalipainon sisällä on se vaihtelu ja sen yläpää on vielä ok, mutta parempi olisi jos tähdättäisiin siihen normaalipainon keskikohtaan. Monesti ajatellaan, että jos on normaalipainon sisällä, niin ei tarvitse tehdä mitään omalle painolleen. Asian pitäisi olla ennemmin niin, että ylipainon puolelle ei missään tapauksessa päästetä.
Olen samaa mieltä siitä, että ylipainoisuutta tulee ehkäistä. Sitä ei vaan mitenkään ehkäistä sillä lailla, että sanotaan 11v lapsen kuullen 7 kertaa yhdellä lääkärikäynnillä, että hän on ylipainoinen. Tuollaisen hyödyistä ei ole mitään evidenssiä, päinvastoin tiedetään, että se on haitallista ja potentiaalisesti vaarallista.
Vegaaniksi ei ole pakko ryhtyä, mutta kandee vähentää edes lihan kulutusta. Ja vähentää prosessoitua ruokaa ja e-koodeja.
Eläimiin injektoidaan kasvuhormooneja ja antibiootteja. Se on fakta. Kasvuhormonit kasvattaa massaa.
Kun syöt kasvisruokaa, vegaanista, niin saat syödä kuinka paljon vaan haluat ja harvemmin lihot. Prosessoidut mukalihat yms eivät varmasti ole optimaalisimpia vaihtoehtoja, mutta ovat paljon terveellisempiä kuin nykypäivän liha. Ellet sitten syö luomulihaa, vasta eläimestä leikattua.
Itse voin vetää vaikka 2 pellillistä mokkapaloja, pringlessejä purkin joka päivä viikon ajan ja en liho yhtään. Niin kauan kun sapuska on vegaanista, en liho. En laihdu sipiseillä tai suklaalla, mutten myöskään liho. Ja ennen olin lihava...
Mutta joo, lihaa harvemmin jos ollenkaan niin ongelma katoaa laskematta kaloreita...
Ja oli muuten todella inhottava lääkäri!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vegaaniksi ei ole pakko ryhtyä, mutta kandee vähentää edes lihan kulutusta. Ja vähentää prosessoitua ruokaa ja e-koodeja.
Eläimiin injektoidaan kasvuhormooneja ja antibiootteja. Se on fakta. Kasvuhormonit kasvattaa massaa.
Kun syöt kasvisruokaa, vegaanista, niin saat syödä kuinka paljon vaan haluat ja harvemmin lihot. Prosessoidut mukalihat yms eivät varmasti ole optimaalisimpia vaihtoehtoja, mutta ovat paljon terveellisempiä kuin nykypäivän liha. Ellet sitten syö luomulihaa, vasta eläimestä leikattua.
Itse voin vetää vaikka 2 pellillistä mokkapaloja, pringlessejä purkin joka päivä viikon ajan ja en liho yhtään. Niin kauan kun sapuska on vegaanista, en liho. En laihdu sipiseillä tai suklaalla, mutten myöskään liho. Ja ennen olin lihava...
Mutta joo, lihaa harvemmin jos ollenkaan niin ongelma katoaa laskematta kaloreita...
Ja oli muuten todella inhottava lääkäri!
Eikun siis 2 pellillistä mokkapaloja viikossa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on viimeiset pari vuotta hoidettu lapsen syömättömyyttä ja alipainoa, joka lähti siitä ettå koululääkäri sanoi tokaluokkalaisen kuullen tämän olevan "reippaasti ylipainoinen " ja kyseli tytöltä kuulustelutyyliin, antamatta minun sanoa mitään, juoko tämä paljon limsaa ja syökö juustoa (!).
Tyttö itki kun pääsi pois, oli tuolloin 128 cm/35 kg. .. reippaasti ylipainoa my ass!
Ja nyt tyttö on sitten 10v, 145cm / 30 kg. .toistelee jatkuvasti miten on läski ja tietää minua paremmin missä on esim. Piilosokeria! Ei syö jugurtteja, hedelmiä, juustoa, leipää. ..
Tekee mieli sylkeä sen lääkäriämmän naamalle joka kerta, kun tulee vastaan.Tosi kurja tilanne ja aivan väärin puututtu lapsen painoon. Mutta kyllä tuo 128cm/35kg oikeasti on ihan reipas ylipaino ja siihen oli syytäkin siihen puuttua. Mutta toimintatapa todellakin aivan väärä.
Lapsen paino on aina aikuisten asia. Ja siihen puututaan vain aikuisten toimesta. lapsen ei tarvitse tietää olevansa " epäkelpo". Ja ihan turha selittää, että ei lapsi niin ajattele, kyllä ajattelee.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/04/03/vaakakapina-julistaa-kasvurauh…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törkeää.
Lapset ovat herkkiä ja seurauksena voi olla myöhemmin mitä vaikkä mitä syömishäiriöitä.
Lääkäreissä on kaikenlaisia k-päitä. Sun pitää osoittaa lapselle fiksusti, että hän on hyvä juuri omana itsenään.
Oma tyttöni tuli jo päiväkoti-iässä kiusatuksi, jota eräs hoitotäti vielä sivusta seurasi puuttumatta asiaan.
Oliha hän vähän pyöreä, muttei lihava. Ihan terve nainen kasvoi.
Mietin, että olisiko omien kokemusten seurausta, että tarkkailee omien lastensa syömisiä ehkä liiankin kovasti? Lapset ovatkin tosi hoikkia, eivätkä edes makeaa juurikaan kaipaa.
Ihmisellä on suu, jopa meillä naisilla, minulle ei ole kukaan nyppinyt nenälle. Jos on yrittänyt, on kyllä ruotuunsa joutunut. Lapsiani eritoten puolustan järkähtämättä. Olisit aukaissut suusi siellä lääkärissä, täällä on varmaan turha valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun yläkoulussa terkkari oli ihan kauhuissaan kun olin lihonut vuodessa 12kg.
Sillä ei ollut mitään merkitystä että olin vuodessa muuttunut pikkutytöstä nuoreksi naiseksi. Painoin huikeat 49kg. Läski mikä läski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään pahempaa kuin vanhemmat jotka eivät ota lapsen ylipainoa tosissaan.
Niinkö? Ei mitään pahempaa? Keksin kyllä suorilta monta paljon pahempaakin asiaa.
Onko Kokoomus ja aktiivimalli jo mainittu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin normaalipainoinen nuori kun rupesin laihduttamaan, sillä terkkari huolestui kun olen "normaalipainon ylärajoilla" (olen varsin robusti ruumiinrakenteeltani). Sillä laihdutusreissulla olen edelleen. Painoa olen elämäni aikana tiputtanut yli 50 kiloa ja olen nyt selkeästi lihava.
Laihdutus lihottaa. Kaksi kiloa vai kaksikymmentä kiloa? Siinäpä lääkäreille ja kouluterkkareille pohdittavaa. Vai onko pelko, että lapsenpyöreä esiteini kuolee tuohon "järkyttävään" lihavuuteensa.
Valita ap, tuo on terveydenhoidosta kaukana tuommoinen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut lääkärit ei vissiin oikein ajattele miltä asiat tuntuu vaan vain millaisia ne on. Ja kertovat kai nämä faktat sitten koska nehän on faktoja. Eivät ajattele että siinä on mitään pahaa.
Eihän siinä olekaan mitään pahaa. Lääkäri on juuri se henkilö, jonka pitää sanoa nämä asiat suoraan, eikä alkaa kaunistelemaan. Ylipaino on ylipainoa. Siinä normaalipainon sisällä on se vaihtelu ja sen yläpää on vielä ok, mutta parempi olisi jos tähdättäisiin siihen normaalipainon keskikohtaan. Monesti ajatellaan, että jos on normaalipainon sisällä, niin ei tarvitse tehdä mitään omalle painolleen. Asian pitäisi olla ennemmin niin, että ylipainon puolelle ei missään tapauksessa päästetä.
Olen samaa mieltä siitä, että ylipainoisuutta tulee ehkäistä. Sitä ei vaan mitenkään ehkäistä sillä lailla, että sanotaan 11v lapsen kuullen 7 kertaa yhdellä lääkärikäynnillä, että hän on ylipainoinen. Tuollaisen hyödyistä ei ole mitään evidenssiä, päinvastoin tiedetään, että se on haitallista ja potentiaalisesti vaarallista.
Ei olisi tarvinnut sanoa jos olisit ymmärtänyt sen heti, etkä pyöritellys silmiäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole julmepaa tapaa suistaa lapsi/nuori syömishäiröiden sairaaseen maailmaan, kuin huomautella asiattomaan sävyyn lievästäkin "ylipainosta". Minä olen henkilö, jolla alkoi vuosien anoreksia kierre ja helvetti terkkarin huomattamasta 2 kg:n "ylipainosta". Oli kuulemma hieman liikaa "tytinää" mahassa. Kuvista päätellen olen normaalin näköinen nuori nainen, en todellakaan ylipainoinen! Siitä se idea sitten lähti laihduttamiseen ja laihduttaminen lähti käsistä. Kesti 20 vuotta ennen kuin monen sairaalareissun ja terapian avulla voin sanoa että olen parantunut. Paras nuoruus siinä meni, samaten parhaat työvuodet. En siedä enää ollenkaan asiattomia painokeskusteluja.
Ota ehdottomasti yhteyttä lääkäriin ja etenkin hänen työnantajaansa (kaupunki?)
Tuollaista ei voi sallia, itse sairastuin anoreksiaan vastaavan tapauksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi liikkuu, niin ruokavalioon pitäisi kiinnittää huomiota. Karkkipäivänä jos saa 1000 kaloria, niin se tarkoittaa yli 100 kaloria ylimääräistä joka päivälle. Kiinnitä huomio juomiin, mehuissa ja vastaavissa on paljon sokeria. Myös niissä tuorepuristetuissa mehuissa.
Kuka syö tai antaa lapsensa syödä karkkipäivänä yli 200 grammaa karkkia?
Yllättyisit kuinka moni. Olen nähnyt mukuloiden jo yökkäilevän karkin syönnin paljoudesta ja vielä vain pitää tunkea sitä isoa pussillista tyhjäksi naamaan, kun nyt on karkkipäivä.
Olisikohan joku pieni päivittäinen herkkupala järkevämpi kuin monille överiksi menevä ahtaminen lauantaina.
On. Meillä saa lähes päivittäin jälkiruuaksi pari palaa suklaata, vanukkaan, viinirypäleitä ja jos on leivottu esim. synttäreille saa ottaa sitä kakkua muinakin päivinä. eikä lapsilla oo ikinä tarvetta ahtaa karkkipäivänä tai synttärinä itseään niin täyteen karkkia ja kakkua, että tulee huono olo. Kummallakin on nyt olleet samat karkkipussit pari viikkoa. Syövät muutaman aina välillä ja loppu menee säilöön.
Vierailija kirjoitti:
mitä ap ei ymmärrä on tämä: Jos on normaalipainon rajat vaikka (kuten mulla on) on 47-64kg. Niin se tarkoittaa että jos mun paino on 66kg että mulla on normaalipainon ylärajaan 2 kiloa ylimääräsistä. Se luokitellaan lieväksi ylipainoksi. ELi kyllä sitä painoa on jo aka lailla liikaa. EI se tarkoita sitä että sitä painoa pitää tiputtaa VAIN just se 2 kiloa niin olen "normaalipainoinen", koska sitten vasta olen sillä rajalla. Pitäisi ottaa tavoitteeksi tiputtaa paino sinne normaalipainon keskelle. ELi vaikka 55 kiloon, joka tarkoittaisi 11 kilon tiputusta mikä onkin jo aika paljon. Pitä pienempi lapsi, sitä enemmän 2 kiloa on.
No ei se ihan noinkaan ole, kyllä ihmisen ruumiinrakenne merkitsee todella paljon siihen, mikä on hänelle se oikea normaalipainon sisällä. Samoin kuin lihasmassan määrä. Ei todellakaan niin, että jokaisen pitäisi tähdätä keskelle normaalipainon haitaria.
PS. Bull Mentulan Bmi on yli 40, eli hän on sairaalloisen ylipainoinen...
Napakka tyttäreni sanoi 5-vuotisneuvolassa terkkarille englanniksi (jottei välkky poika ymmärrä), että jos on jotain kerrottavaa painosta, se pitää sanoa englanniksi, jottei lapsi jää sitä miettimään turhaan. No, lapsi oli yläkäyrillä pituudessa ja painossa, mutta terkkari kertoi sen vain äidille.
Eli: jos teillä on herkkä lapsi, kertokaa etukäteen lääkärille/terkkarille miten haluatte ottaa ongelmat puheeksi. Nyt on turha enää pahkuta täällä.
Ja nyt koko perhe syö vuoroviikoin koko viikon erilaisia keittoja ja vuoroviikoin muuten kevyemmin. Tulos: uusia makuyhdistelmiä ja koko perheen paino alkanut putoamaan! Kiitos terkkarille! Ja fiksulle tyttärelleni!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tuo "pituuden kasvaminen vie ylipainon pois itsestään" kortti kun ei vaan toimi loputtomasti eikä enää kun pituuskasvu pysähtyy. Näin kävi mulla jossain 15 v. iässä. Syömistottumukset pysyi samana, ja nuoruudessa ei urheiluseurat enää kiinnostaneet. Tuli muutama kilo ylipainoa. Se kostautuu korkojen kera siinä iässä kun pituuskasvu jämähtää.
Lasten diabetes on vakava sairaus, pilaat lapsesi koko elämän.
Pituuskasvu ei vie ylipainoa pois mitenkään itsestään. Tarkoitushan on, että liikuntaa lisätään ja ruokavaliota kevennetään. Kyse on siitä, että lapsen painon ei kuitenkaan pitäisi laskea eli lapsen ei pitäisi laihduttaa.
Tietenkään tämä ei toimi enää nuorella, jolla pituuskasvu on pysähtynyt.
Kun lapsi kasvaa aikuiseksi kasvupyrähdyksen kautta, niin jos ruokailutottumukset ei myöskään repsahda isommiksi, niin kyllä lapsi silloin yleensä sekä laihtuu, että paino pysyy aisoissa. Tunnen valtavan määrän erityisesti poikia, joille on käynyt näin.
Kyllähän nyt järkikin sanoo, että esim. 16-vuotiaan 180cm pitkän ja 70kg painavan ihmisen energiankulutus on ihan eri kuin 12-v 150cm ja vaikka 50 kg painavan.
Alue: Aihe vapaa
Jos ei tuon vertaa osaa ajatella niin sitten on kyllä väärällä alalla. Kyllä lääkärinkin täytyy omata peruskäytöstavat. Ei ole normaalia jankata ihmiselle samaa asiaa, jos näyttöä ei ole siitä, etteikö olisi jo ekalla kerralla mennyt jakeluun. Ellei muuten vaan halua vääntää veistä haavassa.
Junttimaista ja ilkeää käytöstä tuolta lääkäriltä.