Huh huh, miten paha maku suussa lapsen terveystarkastuksen jäljiltä

Kaikilla lääkäreillä ei ole empatiaa. Sinun lapsellasi ei ole mitään ylipainoa, eikä hän tarvitse mitään harrastuksia. Hän on muuten aktiivinen.

Nostan hattua vanhemmuudestasi.

Vierailija kirjoitti:

Niin minustakin kuulemani mukaan sanottiin. Tyttö on ylipainoinen ym. Oon ollut käyrien "huonossa" päässä vissiin aina lapsena. Tykkäsin syödä, mutta kyllä myös kulutin. Sitten tulikin pituudessa harppaus ja paino ei enää ollutkaan ongelma. Olin s-m kokoinen pitkälle aikuisuuteen kunnes lihoin ihan omaa pahaa ja typerää ylensyöntiäni. Joka ei nyt juontanut lapsuudesta tai niistä sen ajan "liikakiloista".

kyllä ne tavat ja tottumukset  ja ruuan lohdutuksena tai palkintona pitäminen opitaan lapsuudessa vanhemmilta. Suklaapatukka aina kun lapsi haluaa tai jonain palkintona. Väärät käsitykset mikä on normaalia. Jatkuvat pullatarjoilut kahvin kera.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeassahan noi olivat lapsen ylipainosta. Tee nyt jumalista jotain asian eteen tai ipanasi lihoo entisestään.

Ja tähän auttaa kun aletaan saada lapsi oireilemaan syömisen kautta. Sitten arvotaan alkaako se anorektikoksi vai ahmimaan.

Lapsen ylipainosta puhuminen on oikeasti tehtävä hyvin hienotunteisesti. Nyt meni pieleen. Olisin varmaan marssinut lapsen kanssa pois tuolta kesken tarkastuksen.

Just näin ! Lapsille ja nuorille ei törkeesti huomautella ylipainosta.

Olen itse sairastunut juuri tuon vuoksi 12-13 vuotiaana anoreksiaan. Oksensin ja juoksin n 13 vuotta kunnes itse pikkuhiljaa sain itseni kuntoon, kun tulin raskaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tyttö on ylipainoinen. Koskaan en lääkärissä ole saanut mitään konkreettista apua tai neuvoja, miten tilanteeseen puuttua. Aina vaan sanotaan, että kyllä se siitä.

Tyttöni liikkuu paljon ja meillä syödään ihan terveellisesti. Muut perheessä ovat normaalipainoisia. Ärsyttävää tämäkin, kun en tiedä missä vika ja mitä seuraavaksi kokeilisi.

Tyttösi syö siis sitä terveellistä ruokaa kulutukseensa nähden liikaa. Ainoat vaihtoehdot ovat syödä vähemmän kaloreita (eli laimentaa ruokien kaloritiheyttä tai syödä pienempiä annoksia) tai lisätä liikuntaa rajusti. Se että muut ovat normaalipainoisia ei merkitse mitään. Tämän tytön kulutus on vaan jostakin todennäköisesti perinnöllisestä tai epigeneettisestä syystä pienempi kuin teidän muiden.

Olin lapsena ylipainoinen ja yhä edelleen muistan, kuinka äitini vahti jokaista ruoka-annostani ja koin todella epäokeudenmukaisena, kun sisareni saivat isompia ruoka-annoksia ja sain olla nälässä ja huomautteli, kuinka painoni ei saa yhtä nousta.

Ja välit vanhempiini on eriarvoisuuden vuoksi huonot, samoin itsetunto, kun vanhemmat pitivät nälässä ja murrosiän jälkeen ruuan sijasta tuli mukaan alkoholi ja huumeet ja nyt ei enää ole paljon lihasta ympärillä. Kait nyt vanhempani ovat tyytyväisi, kun olen hoikka, vaikka henkisesti olen rauniona ja tuskin tästä pääsen koskaan jaloilleni.

Voi hyvänen aika, älä kuuntele tuollaista sontaa, lapsihan on kasvavassa iässä ja ennen kasvupyrähdystä voi paino hiukan nousta. Ei 2 kg ole mitään, terve järki mukaan, tiedät kyllä itse koska tarvitsee huolestua, ei ole ihme että on syömisongelmia.

tuo "pituuden kasvaminen vie ylipainon pois itsestään" kortti kun ei vaan toimi loputtomasti eikä enää kun pituuskasvu pysähtyy. Näin kävi mulla jossain 15 v. iässä. Syömistottumukset pysyi samana, ja nuoruudessa ei urheiluseurat enää kiinnostaneet. Tuli muutama kilo ylipainoa. Se kostautuu korkojen kera siinä iässä kun pituuskasvu jämähtää. 

Lasten diabetes on vakava sairaus, pilaat lapsesi koko elämän.

Ajattelematon lääkäri! Tuollaisesta voi aiheutua syömishäiriö ja itsetunto-ongelmia. Voin vaan kuvitella miten tuo olisi vaikuttanut omaan tyttööni vitosluokkalaisena. Hän on hoikka, mutta perinyt tasapaksun vyötärön. Just vitosluokkalaisena havahtui tähän ja alkoi puhua olevansa lihava. Onneksi sain keskusteltua asian hänen kanssaan eikä palannut asiaan sen koommin. Kutosella tuli kasvupyrähdys ja sitä kautta hänestä tuli hyvin hoikka. Syö erittäin hyvin eikä tarkkkaile ulkonäköään enää. Jos auktoriteettiasenassa oleva lääkäri olisi vahvistanut hänen negatiivista kehonkuvaansa, olisi tullut pidempikestoinen ongelma.

Ap, nyt vaan vahvistamaan tyttösi itsetuntoa ulkonäön suhteen kaikin tavoin. Hän on murkkuiän kynnyksellä ja pian tulee kasvupyrähdys, johon nuo kaksi kiloa sulavat.

Lääkäreille ja terkkareille pitäisi opettaa tilastotiedettä tehokkaammin. Meillä oli jatkuva päinvastainen ongelma toisen lapsemme kanssa. Aina muka alipainoinen! Jonkun nyt on vaan oltava sen keskivertokäyrän alapuolella ja jonkun yläpuolella. On mahdoton asia, että jokainen lapsi kasvaisi keskivertokäyrällä jatkuvasti.

Tekisin valituksen tuosta lääkäristä ettei vaan tuhoa useamman esiteinin itseluottamusta.

Vierailija kirjoitti:

tuo "pituuden kasvaminen vie ylipainon pois itsestään" kortti kun ei vaan toimi loputtomasti eikä enää kun pituuskasvu pysähtyy. Näin kävi mulla jossain 15 v. iässä. Syömistottumukset pysyi samana, ja nuoruudessa ei urheiluseurat enää kiinnostaneet. Tuli muutama kilo ylipainoa. Se kostautuu korkojen kera siinä iässä kun pituuskasvu jämähtää. 

Lasten diabetes on vakava sairaus, pilaat lapsesi koko elämän.

Pituuskasvu ei vie ylipainoa pois mitenkään itsestään. Tarkoitushan on, että liikuntaa lisätään ja ruokavaliota kevennetään. Kyse on siitä, että lapsen painon ei kuitenkaan pitäisi laskea eli lapsen ei pitäisi laihduttaa. 

Tietenkään tämä ei toimi enää nuorella, jolla pituuskasvu on pysähtynyt.

Jo oma äitini, joka on opettaja, nyt eläkkeellä, totesi, että koulu- ja neuvolaterkkarit ovat tyhmimmästä päästä koko alalla, ne sattumat joista ei voinut tulla mitään.

Samaa ollaan huomattu itsekin ensimmäisen kohdalla. Ei syönyt muka riittävästi ja sitä alettiin tutkia. Soppaa hämmensi aluksi ravitsemusterapeutti, sitten otettiin jo verikokeita. Kokeita ottanut henkilö ei osannut työntää neulaa oikein, josta tehtiin valitus. Kokeet lopetettiin vähin äänin, me sanottiin että nyt riitti terveen lapsen piikittely.

Lapsi oli terve ja jäntevä, mitään sairauksia ei ollut. Eikä ole nytkään. 

Tuosta painoasiasta vielä. Kaksi kiloa ei ole vielä mitään. Tiedän erään miehen jolla oli painoindeksi hiukan koholla. Hän käy salilla pari kertaa viikossa ja ne kilot on ihan puhtaasti lihasta. Työterveyslekuri, tampio kun oli, oli tuijottanut vain sitä painoindeksiään. Lopulta tämä mies otti paidan pois ja sanoi: Tämä selvä. Näytä missä kohtaa se ylipaino on? 

Oli mennyt toinen vaikeaksi.

Tsemppiä sulle ap. Joudut kamppailemaan tyhmien ihmisten näkemyksiä vastaan.

Miksi joku vanhempi on edes terveystarkastuksessa hoveroimassa?

Toisekseen lapsesi  ja sinä olette naurettavan herkkiä. Jos on ylipainoinen, niin sitten on ylipainoinen ja siitä pitää mainita eikä se itkemällä siitä laihdu.

Vierailija kirjoitti:

Haluisin tietää, miten vaikka maalausharrastus vaikuttaa painoon?

Mä pistäisin reippaasti lääkärille asiallista palautetta.

Jaa miten vaikuttaa taide ihmiseen? Todella positiivisesti! Se piristää, luo mielikuvitukselle lisää tilaa, koska siinä tapaa uusia ihmisiä niin se lisää sosiaalisia tilanteita yms. 

Kaiken harrastamisen ei tarvitse tähdätä siihen että kuluttaa energiaa, meillä lapsien liikuntapainotteiset lajitkin on olleet melko leikkimistä eikä tarkoitus ole "juosta" koko tuntia! 

Harrastamisella saa uusia ystäviä, kuluttaa päiviä niiden parissa jolloin päiviin saa erilaisuutta ja harrastuksilla saattaa vähentää masennusta joka taas lisää lapsen tunnesyömistä ja pyöräyttää ratasta lihoa lisää. 

Koska itselläni on kokemus ainoastaan lihaksikkaiden poikien äitinä niin on pohja sille että lapsella on "muutama kilo" mutta ne ovat lihasta, jolloin koko kroppa taas toimii erilailla -kuten ryhti kun lapsi istuu. Sitäkin lääkärit meissä ihmisissä katsoo kun koko kehoa tarkastellaan. Selkäkipuja ihminen hommaa huonolla ryhdillä ja siihen saattaa vaan huomaamattaankin lysähtää! 

Muutamasta kilosta on tässä tuskin siis puhuttu, mutta kasvukäyrällä painon näkyminen -kuten ap.n lapsella niin kannattaa oikeasti herätä. 

Vierailija kirjoitti:

tuo "pituuden kasvaminen vie ylipainon pois itsestään" kortti kun ei vaan toimi loputtomasti eikä enää kun pituuskasvu pysähtyy. Näin kävi mulla jossain 15 v. iässä. Syömistottumukset pysyi samana, ja nuoruudessa ei urheiluseurat enää kiinnostaneet. Tuli muutama kilo ylipainoa. Se kostautuu korkojen kera siinä iässä kun pituuskasvu jämähtää. 

Lasten diabetes on vakava sairaus, pilaat lapsesi koko elämän.

Lapset sairastuvat ykköstyypin diabetekseen, jota ei voi elintavoilla ehkäistä. Amerikassa on lapsillakin kakkostyypin diabetesta, mutta ei täällä päin ainakaan vielä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku vanhempi on edes terveystarkastuksessa hoveroimassa?

Toisekseen lapsesi  ja sinä olette naurettavan herkkiä. Jos on ylipainoinen, niin sitten on ylipainoinen ja siitä pitää mainita eikä se itkemällä siitä laihdu.

5.luokan terveystarkastus tehdään yhdessä kodin kanssa. 

Painoin seitsemännellä luokalla lähemmäs 90kg. Yhdeksännen luokan keväällä painoin enää 53kg. Kertaakaan ei koulussa kukaan sanonut mitään. Terveydenhoitaja oli vain tyytyväinen, kun paino putosi.

Ja jäi sitten kokonaan huomaamatta, että mulla on selkärangassa asento vika, jota nyt yritetään sitten korjata.

Meillä hoikka tyttö, arvaapa vaan miten paljon siihen hoikkuuteen on puututtu. Joka ikinen vuosi kouluterveydenhoitaja lähettää huolestunutta viestiä, kun tyttö on hoikka. Joka ikinen vuosi kerron, että hän syö hyvin ja monipuolisesti, on ehkä vaan tullut ruumiinrakenteeltaan minuun. Olen myös aina ollut hoikka vaikka mitä söisin. 

Minä olin lapsena pyöreä ja joka paikassa se aina tuotiin esiin. Olin siis jotakin tyyliin 136cm/34 kg, eli en todella mikään tosi pullea, vaan liikuin ja söin hyvin. Aikuisena olen pysynyt hoikkana lasten saannin jälkeenkin. Vieläkin harmittaa jatkuva painoon puuttuminen lapsuudessa, varsinkin kun nämä lääkärit itse olivat ylipainoisia.

En jaksa lukea koko ketjua. Mutta minulla on tyttö, joka oli alipainoinen ja juoksutettiin painokontrollissa koko pienen ikänsä.

Kun vihdoin hieman tuli painoa ennen pituuskasvua, kuudennen luokan terveystarkastuksessa terveydenhoitaja oli kiekaissut, että paino on noussut, varo, ettei sinusta tule ylipainoinen. Muutenkin oli jankannut painon nousua tytölle. Soitti minulle töihin ja sanoi, että pitää tarkkailla tytön painoa, ettei siitä tule lihava. Kysyin, että missä kohtaa käyrää tämä ennen alipainoinen tyttö on. Oli kuulemma käyrillä, mutta hiukan käyrän yläpuolella.

Kysyin, että eikö se ole hyvä, että hiukan paino nousee ennen kasvupyrähdystä, että kuukautiset alkaa normaalisti. No kyllä näin, mutta silti hän käski tytön tarkkailla painoa.

Tyttö tuli itkien kotiin, että on lihava. Ei siinä minun puheet enää auttaneet. Sitten kärsittiinkin syömishäiriöistä muutama vuosi ja tyttö laihtui langanlaihaksi. Kuukautiset alkoivat vasta 15 vuotiaana.

Nyt 18 vuotiaana on vihdoin normaalipainossa, kun on alkanut päästä irti siitä kuvitelmasta, että on läski ja lihava. Muistaa vieläkin sen nöyryytyksen tunteen, kun terveydenhoitaja oli kiekaissut siitä, että paino on noussut, varo vain, että lihot, ei pojatkaan tykkää, jos paino nousee liikaa. Terveydenhoitaja ei muistanut kysyä lainkaan astman tilasta ja atooppisesta ihosta, vaan se paino oli ollut kaikkein tärkeintä.

On nämä painokäyrät meillä aikuisillakin joskus kimurantteja. Itse tiedän olevani ylipainoinen. Kävin työterveystarkastuksessa ja kaikki arvot ok ja voin hyvin ja kunto hyvä. Sitten puntarille. Terveydenhoitaja huudahti, että voitko todella painaa näin paljon, kun ei sinusta huomaa, että olet ylipainoinen.

Kyllä, minä tiedän, että painan näin paljon ja olin sanonut ennen punnitustakin, että tiedän olevani ylipainoinen. Mutta kun kuulemma minusta ei sitä huomaa.

Sehän se kuittaakin koko ylipainoasian, että minusta ei sitä huomaa.

Ihan hyvä, että se lääkäri sen seitsemän kertaa sanoi, kun ilmeisesti ei meinaa mennä tajuntaan vieläkään. Ne ylipainon rajat on niin korkealla, että siinä on ihan turha syyttää ruumiinrakennetta (tai isoja luita tai mitään muutakaan), jos rajat paukkuu. Siinä vaiheessa kuuluu katsoa peiliin ja alkaa vähän miettiä lapsensa hyvinvointia ja terveyttä.

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvä, että se lääkäri sen seitsemän kertaa sanoi, kun ilmeisesti ei meinaa mennä tajuntaan vieläkään. Ne ylipainon rajat on niin korkealla, että siinä on ihan turha syyttää ruumiinrakennetta (tai isoja luita tai mitään muutakaan), jos rajat paukkuu. Siinä vaiheessa kuuluu katsoa peiliin ja alkaa vähän miettiä lapsensa hyvinvointia ja terveyttä.

AP:n lapsihan elää terveellisesti, eli heillä mietitään lapsen hyvintointia ja terveyttä!

Ei kenellekään tarvitse 7 kertaa huomauttaa, eiköhän se tule jo yhdellä sanomisella selväksi, että mitä mieltä terkkari on!

Tyttäreni jalkapallojoukkueessa on parikin tyttöä jotka ovat pönäköitä vaikka harrastavat 5 kertaa viikossa, eli ei se harrastus pelkästään pelasta.