Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset yrittävät vetää minua alas, kun minulla on alkanut mennä hyvin
07.02.2018 |
Minulla on siis masennustaustaa, enkä ole ollut kovinkaan onnellinen elämässäni aiemmin. Nyt kun olen terapian avulla voinut jo jonkin aikaa paremmin, ja elämässäni on kaikki hyvin, ovat vanhat kaverit ja jopa isäni käyttäytyneet tosi ikävästi. Mitä paremmin voin, sitä kateellisemmiksi ja inhottavammiksi he käyvät. Tulee monesti sellainen olo, että oikein haluavat pilata päiväni. Muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (25)
Jep. Nykyään ihan arkipäivää... Ei parane sanoa että on onnellinen tässä nykymaailmassa. Täytyy näyttää vain surullista naamaa joka paikassa ettei vaan kukaan tulisi kateelliseksi. Puhumattakaan saavutuksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olet masennuskaudella pilannut monien ihmisten monia päiviä. Ihmiset luultavasti suhtautuvat sinuun samoin kuin ennenkin kun olit rasittava ilonpilaaja.
En oikein ymmärrä miten he sen tekevät? Anna esimerkki.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä miten he sen tekevät? Anna esimerkki.
Jos vaikka esittelen ottamiani (mielestäni kauniita) kuvia, niin he saattavat kommentoida, että "kyllähän noilla nykyajan kameroilla saa kuka vaan suht hyviä kuvia".
Kätkekää onnenne. Niin minä teen. Olen tosi tyytyväinen elämääni,mutta ystävät on kurissa,kun vähän feikkaan esim rahapulaa. Todellisuudessa mulla on aina rahaa tilillä,mutta esitän ns köyhää. Heh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kuitenkin kivempi että itsellä menee hyvin ja muut kadehtii, kuin että muilla menisi hyvin ja itsellä ei, vai mitä? Ajattele positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Nykyään ihan arkipäivää... Ei parane sanoa että on onnellinen tässä nykymaailmassa. Täytyy näyttää vain surullista naamaa joka paikassa ettei vaan kukaan tulisi kateelliseksi. Puhumattakaan saavutuksistaan.
Onpa kauheaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu äitini ja siskoni kanssa...
Sinä päätät ystävistäsi ihan itse ja heitä on turha syyttää, jos heidät kaveriksesi kelpuutat. Ihan sinusta itsestäsi lähtee siis muutos, ei kavereista! Jos kaverisi eivät tuota sinulle hyvää mieltä, niin vaihdat kavereita. Helppoa. Lopeta muiden syyttäminen, se ei ole tervettä. Hohhoijaa taas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska heillä ei ole kokemusta masennuksesta, he eivät tiedä, miten hienoa on, kun taas tuntuu normaalilta. Heidän silmissään mitään muutosta parempaa ei ole tapahtunut, vaan kaikki on ulkoisesti kuten ennenkin. Saattavat myös epäillä, että olet maanisessa vaiheessa.
Kätke onnesi ja huolehdi itsestäsi. Pienin askelin yhä eteenpäin. Läheiset iloitsevat sitten, kun elät kolmatta vuotta tasaista elämää ilman, että sitä tarvitsee huomioida.
ihan sivuhuomiona, mistä huomasit että menee paremmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset yrittävät vetää minua alas, kun minulla on alkanut mennä hyvin
Minulla on siis masennustaustaa, enkä ole ollut kovinkaan onnellinen elämässäni aiemmin. Nyt kun olen terapian avulla voinut jo jonkin aikaa paremmin, ja elämässäni on kaikki hyvin, ovat vanhat kaverit ja jopa isäni käyttäytyneet tosi ikävästi. Mitä paremmin voin, sitä kateellisemmiksi ja inhottavammiksi he käyvät. Tulee monesti sellainen olo, että oikein haluavat pilata päiväni. Muilla vastaavia kokemuksia?
Hankkiudu kaikista tällaisista tyypeistä eroon, jotka yrittävät painaa sinua tavalla tai toisella alas. Ikävää kommentointia, haukkumista selän takana, lukuisia erilaisia tapoja joilla he yrittävät vahingoittaa sinua ja sinun elämääsi.
Ja lisäksi jokaisella heillä omat syynsä, joillakin kateus, joillakin muuten vain huviksi, kuka minkäkin takia.
Ehdottomasti kuitenkin hankkiudu eroon em. kaltaisista tyypeistä, lähtökohtaisesti hyvät ystävät ja muut "lähipiirin" ihmiset eivät tee sinun vastaisia toimia tai kannanottoja. Oman näkemykseni mukaan näissä on kyse jonkinlaisista luopioista tai pettureista tmv.
Huomaathan sen, että sama tilanne menee myös toisinpäin eli kun sinulla menee huonommin, niin sinua aletaan arvostelemaan ja haukkumaan ihan samalla tavoin, eli joka tapauksessa pidä huoli siitä että jos suhtautuminen sinuun on negatiivista, sitten vaan hankkiudut ko. tyypeistä eroon.
Elämä alkaa paranemaan lähestulkoon saman tien, kun saat turhat tyypit elämästäsi ulos, siinä voi toki mennä aikansa, mutta toimii ihan hyvin.
Oletko masentuneena tottunut saamaan extrahuomiota?
Ja nyt kun sinulla menee paremmin niin sukulaiset ja ystävät eivät enää paapo sinua ja kohtele kuin uniikkia lumihiutaletta vaan keskittyvät vaihteeksi itseensä. Ja kohtelevat sinua kuin ketä tahansa tervettä ja normaalia aikuista ihmistä!
Mutta sinä haluat yhä että kaikki pyörii sinun ympärilläsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun tehtäväsi on olla verrokki muille. Roolisi on olla aina se huonompi, surkeampi, heikompi. Olet rikkonut sinulle asetetun roolin, ja se saa muut ihmiset tuntemaan olonsa epämukavaksi. He ovat hakeneet sinulta fiilistä, että ainakaan en ole yhtä surkea kuin tuo. Ja nyt sinä sitten esittelet heille ottamiasi valokuvia! Sehän pilaa kaiken. Et saisi olla aktiivinen toimija, joka luo uutta, vaan sinun pitäisi olla surkea raukka, että muilla olisi parempi fiilis omasta elämästäsi.
Varaudu välirikkoihin ihmissuhteissa.
T: entinen masentunut
Kannattaa sitten em. "Ikävissä kommenteissa" oppia erottelemaan toisistaan esim. työasiat ja henkilökohtainen elämä.
Esim. työasioissa on monesti jopa ihan väistämätöntä että kritiikkiä on siedettävä, varsinkin kaikki uuden luomiseen tähtäävät hommat on semmoisia että joudutaan paljon kokeilemaan ja testaamaan eri asioita ja hylkäämään monet asiat, ennenkuin toimivat ratkaisut löytyy. Mutta ne on siis ammatillisia asioita jotka kannattaa erotella tästä asiasta.
Onnellisena olemiseen liittyy minusta tietty jämäkkyys ja itsensä puolella oleminen. Se voi joillekin olla tosi ärsyttävää, kokevat jäävänsä jalkoihin tai toiseksi sille, että olet itsesi puolella.
Mulla on samanlaisia kokemuksia. Aloin puollustaa itseäni, aloin lakata selittelemästä itseäni ja muiden huonoja tekemisiä paremmaksi. Ei kaikki tykkää, on kivempi itse loistaa kun toinen on pieni ja surkea siinä vieressä.
Esimerkkisi noista valokuvista nyt ei ole mikään paha. Mahdatko ylireagoida? Pikkulapsia yleensä kehutaan vuolaasti mutta tuskin moni kehuu toisen aikuisen ihmisen valokuvia...toteaa vaan että ihan kivoja ym ympäripyöreää ja ei hirveästi edes kiinnosta. Ja faktaa nyt vaan on että nykyisillä älykännyköilläkin saa helposti hyviä kuvia jos ei ole ihan kädetön.
Kuinka paljon itse kehut muita ja olet kiinnostunut muiden hyvinvoinnista vai oletko yhä itsekkäästi siellä minä-minä-maassa missä moni masentunut on?
Vierailija kirjoitti:
Oletko masentuneena tottunut saamaan extrahuomiota?
Ja nyt kun sinulla menee paremmin niin sukulaiset ja ystävät eivät enää paapo sinua ja kohtele kuin uniikkia lumihiutaletta vaan keskittyvät vaihteeksi itseensä. Ja kohtelevat sinua kuin ketä tahansa tervettä ja normaalia aikuista ihmistä!
Mutta sinä haluat yhä että kaikki pyörii sinun ympärilläsi?
En ole tottunut saamaan extrahuomiota, päinvastoin. Olen ollut aina se, joka on kuunnellut muiden murheet saamatta itse juurikaan takaisin. Nyt olen oppinut jämäkkyyttä, enkä ole enää kenenkään roskasanko.
Ap
Vierailija kirjoitti:
ihan sivuhuomiona, mistä huomasit että menee paremmin?
Huomasin, että menee paremmin, kun aloin vain kokea olevani onnellinen ja eläväni tässä hetkessä.
Ap
Alue: Aihe vapaa
Kyllä. Paras ystävä alkoi käyttäytyä oudosti ja lopulta hylkäsi. Pariin otteeseen kysyin, mistä kiikastaa, mutta ei myöntänyt mitään. Oli sellainen, että herkästi kuvitteli muiden olevan hänen kanssaan vain, kun hänellä meni huonosti. Oli siis itse samanlainen kuin millaiseksi toisia haukkui...