KULTAINEN 60-LUKU JA VIIKKO 16

Tinka: meidän esikoinen on kyllä laiheliini, jotain 13 kg, mutta liian lähellä tota istuimen painorajaa kyllä. Olen katsellut käytettyinä niitä seisomalautoja, mutta hirveän vähän on tarjolla sellaisia, jotka omiin kärryihin kävisivät. No, ehkä vielä löydän sellaisen.



Minulla oli neuvolakin tänään, ihan turhaan kyllä, kun huomenna on kontrolli. Mutta selvisipä kuitenkin, että mahan kokoa koskeva tuntemukseni on ihan fakta. Sf-mitta on nyt sama kuin viimeksi täysaikaikaisena! Ja itseltä puuttuu enää kilo, niin painan saman verran kuin viimeeksi synnyttämään lähtiessä. Ilmankos olo on samanlainen kuin viimeksi loppumetreillä.



Ai Jymy se vielä vetelee naruista ;) noi äitien kommentit on kyllä välillä sellaisia, että heh heh. Meillä anoppi on lyönyt minut ällikällä kysymällä kuinka voin! Ihan ultraharvinaista kiinnostusta siis.



äitimiia

Ensinnäkin: Jymy, miten helpottavaa kuulla, että sullakin on näitä epätodellisia fiiliksiä! Mä olen kans jo miettinyt, että mitä vikaa meikäläisessä mahtaa olla, kun tämmösiä mietin. Vaikka baby myllää masussa ja suppailee, en silti osaa kuvitella itteäni taas synnyttämässä, enkä osaa ajatella sitä vauvaa todellisena ihmisenä. Just toi " kaukainen" on oikea sana kuvaamaan sitä kaikkea, ja kummallista tässä on, että mitä lähemmäksi h-hetkeä mennään, sitä kaukaisemmalta se alkaa tuntua. Ihan pimeetä!



Ja sitten Äitimiialle siitä sisaristuimesta: Mä hankin sellaisen meidän esikolle, kun toi pikkukakkonen syntyi, mutta kerran kertaa en uskaltanut sen kanssa lähteä liikenteeseen. Se oli mun mielestä ihan älyttömän kiikkerä systeemi, ja vaunuista piti koko ajan pitää lujasti kiinni, jos ei halunnut, että koko laitois vauvoineen esikkoineen päivineen kaatuu. Pelottava värkki oli minusta!



No, ei sekään varmaan kivaa ole, jos isovanhemmat ei MITENKÄÄN reagoi vauvauutisiin, mutta sekin on rassaavaa kun ne ylireagoi. Anopin nään vaan ehkä korkeintaan 10 krt vuodessa (mä en vieraile allergiani takia siellä kun sillä on koira) ja sitten pitäis yhtäkkiä muka olla niin ylintä ystävää ja vastailla kaiken maailman intiimikysymyksiin. ÄÄK! Sitä varten mulla on sisko, ystävät ja tämä palsta! Oma äiti taas soitti umpikiukkuisena tänne tänään, että mikä on, kun ei kännykkään vastata, hän jo ajatteli että ollaan laitoksella (en ollu kuullu kun känny soi). Minä siihen, että kyllä sitten ilmotetaan kun ollaan, ja muori kiukutteli vaan, että mistä sitä tietää, kun ette mitään muutenkaan enää ilmoita. Alkoi rutista, että kun ei koskaan soitella, ja piti muistuttaa, että viime viikollakin soiteltiin kahdesti. Mun äiti on tosi iäkäs ja systeri ja minä ollaan todettu, että se on vielä masentunutkin (ja mietitään miten se saatais lääkäriin ilman suurempaa sukuriitaa), ja sillä muisti tuppaa pettämään. Toissasyksynä se unohteli niin pahasti että vietiin se jo muistitutkimuksiin, mutta niitten mukaan kaikki oli kunnossa. On noitten isoäitien kanssa kestämistä! Ja kiva kuulla tässä jamassa kaikkea kommenttia, niin kuin nyt toi Jymynkin äiti! Hohhoijaa...

t. Bonita

Täällä ollaan selvitty ykätaudista, joka iski toissayönä, mutta meni onneksi aika pian ohi, eikä yksikään tenavista ole vielä sairastunut...

(koputtaa puuta).



Hitsi, mun täytyy varmaan kans alkaa tuota kyläsairaalaa katsomaan, kun te niin sitä hehkutatte. Eipä tässä muuten tule hirveästi telkkua katsottua.

Äitimiialle kertoisin oman kokemukseni seisomatelineestä, joka on ollut nyt jo useamman lapsen käytössä ja meillä se on toiminut hyvin. Ostettiin aikoinaan kirppikseltä, eikä se sopinut vaunuihin, ennenkuin isäntä vähän väänteli sieltä jotain.

Kaikki siinä ovat seisoneet ainakin sitten kun väsymys on iskenyt tai muuten on kiire. Meillä tämä nuorimmainenkin jo haluaa siinä seisoa, jos se mukana on ja olenkin ajatellut että harjoitelkoon nyt.

Totta on että varsinkin lumella se on aika raskas, mutta suomalaisella sisulla hampaita yhteen purren sitä välillä mennään eteenpäin.



Noista anoppien kommenteista, niin voihan olla että he eivät tiedä, onko soveliasta kysyä mitään raskauteen liittyvää, kun ennenhän siitä ei yksinkertaisesti puhuttu, ei edes tuleville sisaruksille. Minun anoppini kuuluu aina puhelimessa kysyvän mieheltäni mun vointia ja se on ihan kiva, mutta siitä en tykkää kun mies sitten joskus vuolaasti kertoo kaikki kohdunsuuntilanteet ym.

Omalle äidilleni voin kyllä kertoa ihan kaikki ja vaikka nähdään tosi harvoin niin soitellaan melkein päivittäin.

Mut on varmaan inhottavaa jos sukulaisten kommentit on jotain onpas sulla iso maha, tyyppisiä, mutta jospa eivät vain keksi mitään fiksumpaa.( Eikä kukaan ole kertonut että silloin on parempi olla hiljaa)



No jännityksellä täällä odotamme josko ensi yönä siellä jollakulla tulisi NIITÄ suppareita.

Jaksamisia, Meriaani rv 27+2

En taida vieläkään ehtiä niin kauaa istua koneella, että koko kertomuksen jaksaisin väsätä, mutta kommentoinpa tuota sisaristuin - seisomatelineasiaa...



Mä kyselin ja etsiskelin sellaista sisaristuinta tässä joku tovi sitten. Mulle sanottiin, että niitä ei nykyään sitten saa enää mistään uutena eli jos haluan niin käytettynä joutuu metsästämään. Syy on kai siinä, että ne ei ole kovin turvallisia (painopiste hassu) ja sitten ilmeisesti nykyisten vaunujen rungot ei niitä kestä sillä valmistajat eivät niitä enää tee eikä niitä suositella. Ostettiin sitten seisomateline jota ei kylläkään pihalla olla vielä päästy kokeilemaan. Se mitä sisällä kokeiltiin niin tulos oli se, että poitsu pelkäsi sitä aivan sairaasti. Taitaa tuo 1,5v olla vielä niin pieni, että ei siinä oikein kauaa jaksa seisoa. Tänään sitä piti neuvolareissulla kokeilla, mutta siinä kävi niin, että jouduttiin menemään kaksilla kärryilla kun isompi oli niin väsy, että nukahti ennekuin ulos päästiin. Eli nyt sitten taitaa meillä olla tuplien osto edessä. Luulen kuitenkin, että yli 2,5v on jo niin iso, että se seisomatelinen voi olla oikeinkin hyvä ratkaisu. Meillä teline on kuitenkin sellainen, että noissa kärryissä se heiluu sivusuunnassa ja sen takia vaikuttaa hieman kiikkerältä.



Me käytiin tänään neuvolassa punnituksessa ja samalla oli sitten ihan eka neuvolatarkastuskin kun sattui tädillä olemaan peruutusaika. Olin tosi helpottunut kun vauvan paino oli noussut neljässä päivässä 125g (enää 10g syntymäpainoon) eli näyttää siltä, että oma maito ainakin nyt riittää. Kovasti kehui täti pikkumiestä ja oli kyllä ihanaa päästä edes hetkeksi ulkoilmaan. Muutenhan ei oikein voida ulkoilla vielä, mutta onneks neuvola on lähellä ja hyvin oli vaatetta päällä eli ei päässyt kylmä vauvallekaan yllättämään.



Eilen kävin ekaa kertaa kurkkimassa tuolla vauvapuolella, mutta en kyllä löytänyt sieltä oikein mitään erikoista. On vielä niin uutta taas tää vauvatouhu, että taidan vaan sitkeesti elää teidän rinnalla ja siirrytään sitten isommalla porukalla sinne. Ja voihan se olla, että tässä vielä joskus vaikka siirtyisi tuonne vauvakuumepalstallekin takaisin. Ei vaan, mä kyllä olisin vielä valmis yhteen, mutta taitaa miehellä olla lapsiluku täynnä.



Kivoja kuulumisia teillä muilla oli, mutta en nyt kauempaa tähän koneelle jumitu tai muuten taas tulee romaani kirjoitettua. Isoveikka tuli just siskon kanssa suihkusta joten täytyy mennä vellin laittoon. Koitan taas pikaisesti tulla kommentoimaan muidenkin juttuja. Suppareita toivottelen Jymylle ja Bonitalle ja jo jännityksellä lisää vauvauutisia odottelen. Ja kaikille muille kaikkea hyvää odotuksen jatkoa, täällä käyn joka päivä (monta kertaa) teidän kuulumisia lukemassa.



Terkuin Vaahtis ja pojat

Eli puoli viideltä oli pakko nousta, kun supisti koko ajan ja oli niin tukala olo. Ja samalla taas jännitin että meneekö vedet nyt, nyt vai nyt? Ja sitten päätin, että ei se tilanne tässä hengittämättä hiljaa makaamalla parane, eli eikun kahvin keittoon ja suihkuun. Lueskelin sitten lehteä ja tehtailin vähän vakuutuskorvaushakemuksia.... Eli taas jotain hyötyä tästä valvomisesta. No, nyt on jo ihan ryytynyt olo, ja pojat tietysti heräsivät puoli seiskalta täynnä energiaa... Huhhuh.



Sen verran niistä supistuksista vielä, että eivät tosiaan ole vielä yhtä kivuliaita kuin ' oikeat' avaavat supparit. Enemmänkin on kuin vähän tukalammat kuukautiskivut. Ja samalla kova paineen tunne. Sellaisesta tunteesta on 2 kertaa mennyt vedet (kerran meni ilman mitään ennakkovaroitusta).



Sisaristuimista. Olin olevinani valistunut vuonna 1999 kun käytiin kerran miehen kanssa katsomassa esikoiselle vaunuja, ja kyselin myyjältä että saako tähän ja tähän malliin sisaristuimen. Hän katsoi vähän pitkään ja sanoi, että ne ei tosiaan ole turvallisia ja hyviä eli parempi miettiä jokin muu systeemi. No, meidän kakkosen syntyessä asuttiin jo täällä huonokuntoisen soratien päässä, joten ei tullut sitä lautaa hankituksi. Ikäeroa silloin 2½ vuotta, ja pistin esikon vaan kävelemään. Toisen ja kolmannen välillä on 2v2kk, ja kakkonenkin on joutunut heti jalkamieheksi. Nyt tulee vain 1½v ja edelleen meinaan säästää ja jättää ne kaksostenrattaat hankkimatta. Mutta katotaan sitten, kun on tosi tilanne edessä, että miten mukamas meinaan pärjätä!



Pitää vielä vähän jatkaa tätä äiti-valitusta. Meidän se eilinen hammaslääkäripuhelu oli sellainen, että mä olin neuvolassa, ja sinä aikana hän soitti 3 kertaa, parin minuutin välein. Ajattelin tietty, että isälle (aika vanha jo) on sattunut jotain, ja nyt on hätätilanne. Soitin heti takas kun oltiin päästy neuvolasta autoon. Niin eikös ollut kysymys siitä, että pitäiskö hänen olla 3.5. täällä meillä vai voiskos mennä hampilääkäriin. Hohhelishoijaa.



Olikse Meriaanin mies kun raportoi kohdunsuun tilanteesta äidilleen puhelimessa? Mua melkein hekotuttaa, vaikka ymmärrän että se ei voi olla kovinkaan kivaa. Nimittäin meillä ukkeli ei varmaan edes rekisteröi, kun _minä_ yritän _hänelle_ infota missä mennään kohdunsuiden yms. kanssa. Hän yrittää kyllä näyttää kiinnostuneelta, mutta sivusilmällä vilkuilee samalla jotain lehteä tai telkkaa... Silloin kun hän puhuu äitinsä kanssa puhelimessa niin mun tilasta puhutaan tyyliin ' on se jo aika iso se maha' tai ' ihan hyvin se on voinut' . Joskus tekis mieli huutaa väliin että kyllä täällä nyt aika paljon sentään väsyttää ja potuttaa!! Vaikka mitäs moinen anopille edes kuuluu...



Hyvää päivänjatkoa ja pitäkää peukkuja edelleen. Kiva että Vaahtis jaksoi tulla linjoille. Miten teidän vauvan syöminen sujuu? Ilmeisesti suht hyvin, kun paino nousee mukavasti. Mutta jaksaako valvoa kunnon syötöt jne.? Kiinnostaa kovasti, kun on näitä pikkuisia poikia tullut hoidetuksi, ja kohta varmaan taas yksi vastaava rumba on koittamassa...



Jymy rv 38+4

Täälläkin valvottiin viidestä puoli seitsemään, sitten oon taas nukahtanut, kun mulla ei noita muita varsinaisia nahkavekkareita ole - tai siis on, mutta ovat niin isoja että alkavat hankkiutua sitten jo kouluun isän säestyksellä.



Oli taas niin ankaraa supparipommitusta eilisillasta tohon aamuviiteen. Ja Jymy, just samanlaista kuin sulla, että ei mitään oikeita vielä, vaan kiristää ja on menkkakiputuntemuksia. Silti olen nukkunut, katkonaisesti kylläkin. Sillon viiden aikaan tuli pari vähän kipakampaa, ja aattelin, että oisko tässä mitään toivoa, mutta ei, ei vaan ole. Siihen lopahti. Nyt on enää pelkkää kiristelyä. (sekä vatsan että meitsin hampaiden)



Neuvolassa kävin, ja nyt otti ohraleipä, kun painoa on tavallisesti tullut viime kuukausien aikana 300-500g viikossa, niin nyt oli 1100!!!! Voi aapuuVA! Mulla on nyt 20,5 kg tullut tän raskauden myötä, ja paljoa enempää en hitto huoli tai multa menee hermo! Jalatkin alkaa jo alta pettää, ei tämmöstä painoa jaksa kannatella. Kai mun täytyy alkaa tota saunaa lämmitellä, en minä muutakaan enää ymmärrä kokeilla. Meillä ei olla todellakaan mitään himosaunojia, ja muutenkin tuntuu siltä, että joku meillä on aina räkätaudissa, niin ettei sauna olis hyväksikään (kuten nyt toi korvatulehduspotilas). Mutta jospa yrittäis itelleen kipakoita löylyjä? (ei se esikkokaan kyllä savustamalla ulos tullut, vaikka kuinka yritin)



Jaaha, tätä rutinaa tää nyt vaan on, koettakaa ihmiset kestää. Jospa nyt menis kattomaan Kyläsairaalan nauhalta, kun oli toi neuvola just samaan aikaan lähetyksen kanssa.



Jymy, pakko kysyä vielä: huolestuttaako sua yhtään raskaudesta + synnytyksestä palautuminen? Mä olen nyt jo vähän kauhuissani siitäkin, että miten kestän taas sitä roikkuvaa kengurupussia ja pullataikinaa tossa mahan tilalla, ja miten ikinä enää tulen ihmisen näköiseksi ja oloiseksi... (huolet on monet)

t. Bonita 39+4

Mitä peeveliä? Nauhalla oli eka osa jostain Sukukartanon palvelijoista!!! Tullut Kyläsairaalan lähetysaikaan ilman mitään ennakkovaroitusta. Kai sairaala sentäs vielä jatkuu? Näin tässä tv-lupamaksajaa taas huijataan... Nyt on pakko mennä tv1:n sivuille kattomaan missä mättää.

t. Böyristynyt Bonita

Painoin enteriä ihan liian aikaisin. MUTTA:

Tajuutteko tätä: Kyläsairaala lopahti! LOPPUI! Sieltä tulee nyt kuus jaksoa tota sukukartanoa ja sitten alkaa tulla Sherlock Holmesia!

Mä olen lyöty nainen!

Jaahas, missasin eilen Kyläsairaalan äippäpolin takia, tänään kävin sitten uimahallissa heti aamusta, joten olen ihan tippunut kelkasta. meillä oli aamulla jotain valkoista ainetta auton päällä kymmenen senttiä. Onneksi on vielä talvirenkaat, siltä varalta, että on enemmänkin pakkasta. Toisessa autossa on sitten kesikset, että voi säiden mukaan vaihdella autoa.



Yrittäkäähän nyt Jymy ja Bonita jaksaa odottaa. Meillekin tämä käy jännittäväksi, kun teitä odottelemme laitokselle lähteväksi. Tosin, mulla oli itsellänikin eilen muutama hiukan kipeämpi supistus, joten eipä sitä tiedä päivää eikä hetkeä. Mies menee aina aivan sekaisin, jos kerron, että on ollut supistuksia. Hän on nyt pääkaupunkiseudulla ja palaa vasta maanantaiksi kotiin. Raukkaparka, eilenkin oli jo lähdössä takaisin pää kolmantena jalkana, mutta sanoin, että tää on tämmöstä varmaan seuraavat kuusi viikkoa, joten paree totutella. Siinä käy tietenkin niin, ettei ukkeli enää ymmärrä tilanteen vakavuutta, kun on varsinainen lähtöhetki :)



Nyt en jaksa enää mitään asiallista tai asiatonta. Pakko heittäytyä lueskelemaan vähäksi aikaa, veti tuo hallissa käynti niin väsyneeksi.



Kevis 34+2

Nyt vasta kerkesin täällä käymään urkkimassa, josko joku olisi " poksahtanut" , oli meinaan ristiäiset viikonloppuna ja viime viikko meni niitä järjestellessä.

Oishan Vaahtis voinut tietysti infota vauvapuolta asiassa, oltais saatu sinnekin juttelua.



Taitaapi sitten Bonita ja Jymy olla seuraavat vai?

Kateellisena katselen kun teillä käy oikeen vilkas keskustelu täällä, muttei sitä vauvan kanssa kerkeiskään niin intensiivisesti jutteleen.

Tulkaa ja herättäkää toinen puoli eloon..



niisku ja pikku-ukko 9 vko 1 pv

Juu...



On se kumma, kun minä jäin johonkin sarjaan koukkuun niin TOTTA KAI se jää juuri tauolle, no tuijotin sitten sen kartanojutun ja joudun varmaan senkin katsomaan huomenna, ääh:-)) tämä on näitä kotona olemisen sivuvaikutuksia, olen yrittänyt muutoin välttää suurempia tv sarjakoukkuja.



Mulla on koko päivä ollut vatsa kuralla,on nääs illalla se tentti, tuntuu että pää on aivan" tyhjä" vaikka olenkin mielestäni lukenut. Noita sijaistoimintoja tenttiin lukemisen tilalle olen kyllä ollu myös haka keksimään,että sen suhteen voin antaa hyviä vinkkejä, tänäänkin olen pessyt talvivaatteita, korjannut pois pääsiäistä, puhunut kiitettävästi puhelimessa ja kohta tuleekin mies töistä ja sen jälkeen lukemiseen keskittyminen herpaantuukin sitten lopullisesti...Noh ehkä jotain yli 300sta sivusta tutkimusmetodiikan perusteita on jäänyt johonkin aivojen lokeroon...Kiinnostava aihe näin odotusjuttujen keskelle:-)



mietiskelin tuossa noita teidän juttuja lukeissani, että missä vaiheessa kohdunsuulla ja kaulassa alkaa tapahtua niitä muutoksia.Minulla kaikki paikat tähän asti olleet ns.kiinteät ja kiinni, seuraava äpoli on rv 32 ja silloin ottavat ensikerran vauvan sydänkäyrää ja mitä muuta tutkinevat.Minuahan ei ole oikestaan supistellut ollenkaan koko aikana ja nyt sitten viimeisen viikonaikana ilmeisesti niitä harjoitussupistuksia?ollut jonkun verran,lyhyitä kestoltaan ja ei kivuliata jonkun verran menkkakipuja muistuttavia lyhytkestoisia vääntelyjä vatsalla, mutta neikin nopeastio ohimeneviä,tietysti nyt jo huolestunena mietin, että ei kai vain mitään ennenaikaiseen synnytykseen viittaavia oireita nuo?



tuah rv 30+1

Kävin kontrollissa äippäpolilla ja tämä tästä nyt puuttuikin sitten vielä. Vauva on lähemmäs 3 KILOA jo nyt! ja ei kun pikalähete huomisaamuksi sokerirasituskokeeseen. Siis mä olen tähän asti ohittanut nämä sokerikeskustelut sillä mielellä, että onpa edes yksi asia, jolta olen välttynyt. Mutta enpä siis ole, tämänkin piti vielä tulla. Jos joku asiasta kokemusta omaava täällä vielä tänään pyörii niin valaiskaa mua vähän. Olin niin pöllämystynyt siellä polilla, etten oikein älynnyt kysyä mitään. Sen tiedän, etten nyt saa illalla kahdeksan jälkeen syödä mitään.

Voi taivas. Jos vauva kasvaisi tähän malliin niin 4,5 kg menee kivasti rikki. Äh.



äitimiia rv 33+4 jolla täyskäsi näissä raskausajan ongelmissa

Mitä nyt haluaisit tietää?



Minulla on viikkoja nyt 34+2 ja eilen vauvan kokoarvio oli 2200 g. Sinun vauvasi vaikuttaisi olevan makrosominen, siksi varmaan joudut sokerirasitukseen. Hyvä kuitenkin, että tarkistivat, ettei tullut synnytyssalissa täytenä yllätyksenä.



Kysy jotain, niin osaamme vastata.



Kevis

Siis todella iso vai? Vauvan vatsan mukaan otettu mitta oli +2 käyrällä.



Niin kun minä en edes tiedä mitä kaikkea kysyä.

Ensinnä tietysti mietin sitä, kun pissassa ei ole koskaan ollut glukoosia, että kuinka todennäköinen raskausdiabetes silloin on? Toiseksi kuinka helposti käynnistetään, jos jatkaa kasvua tuolla käyrällä. (Se taitaa tietysti riippua sairaalasta?) Sitten jäi mieleen kun lääkäri sanoi, että rasitukseen pitää mennä HETI, koska tämä olisi aika myöhäinen vaihe huomata diabetes. Onkohan siitä ollut vauvalle jotain haittaa, jos se on siellä " sokerissa" uiskennellut eikä asiaa ole huomattu.

No, en tiedä pystyykö näihin minun kysymyksiini helposti edes vastaamaan. Olen vain niin ihmeissäni tästä, kun olen luullut, että asia paljastuu noissa neuvolan pissatesteissä jos on paljastuakseen.



No, osaan kysyä enemmän huomenna tai ylihuomenna kun saan tietää arvot.



t äitimiia

Ei minullakaan ole ollut missään raskaudessa sokeria pissassa. En tiedä mikä on sen makrosomisuuden raja, mutta voi olla että teidän vauvelin koko kilistää nyt hälytyskelloja.



Kyllä niiden pitäisi osata siellä labrassa tulkita ne rasituskokeen tulokset heti, minulle ainakin sanottiin, että kaksi viimeistä arvoa ylitti rajat ja se tulkitaan raskausdiabetekseksi. Sitten marssin suoraan neuvolaan ja sieltä sain heti lähetteen äitipolille, jonne pääsin viikon kuluttua.



Diabeetikkojen vauvat voivat syntyä ennen aikojaan tai sitten suuren koon vuoksi voidaan synnytys käynnistä ennen aikojaan. Kun vauva saa ensin liikaa sokeria kohdussa se joutuu kehittämään lisää insuliinia, mutta synnytyksen jälkeen diabeetikkojen vauvoilla verensokeri on matala, sillä he tuottavat yhä edelleen enemmän insuliinia kuin tarve vaatisi. Tuo tila kai menee aika vikkelästi ohi, ainakin niin toivon.



Älä hätäile, huomenna olet jo monessa asiassa viisaampi!

Mutta miten äitipolilla ei ole aiemmin huomattu, että vauvasi on noin iso? Mikä hänen kokoarvionsa on laskettuna aikana?



Kevis *pitää peukkuja pystyssä, jotta kaikki olisi ok*

Kevis: Viikolla 28+ arvio oli 1,5 kg ja lääkäri totesi, että on reilun kokoinen. Sitten kävin 31+ päivystyksessä ja pyysin, että katsoisi tuota kokoa myös. Sanoi, ettei ole mitään hätää, on aivan keskikoinen. Ei kylläkään sanonut painoarviota vaikka pari kertaa kysyin. No, nyt tänään lääkäri totesi, että sen 31+ tuloksen täytyy olla mittavirhe. Koska tulos olisi silloin ollut sama kuin viikolla 28 eikä se ole mahdollista. Eli vauva on oikeasti koko ajan kasvanut tuolla plussakäyrillä, mutta koska viimeksi lääkäri totesi virheellisesti keskikokoiseksi niin ei ole tutkittu. Onneksi kuitenkin oli vielä tämä käynti (alunperin siis kohdunsuun tilanteen takia).



Joo, pitäisi ottaa rauhallisesti, mutta en olisi jaksanut enää mitään uutta ongelmaa. No, tosiaan huomenna olen viisaampi.



kiitos vastauksista

äitimiia

Äitimiialle tsemppiä huomiseen. Mietin tuossa että tekeekö lääkäri aina tuon kokoarvion ja käyttekö kaikki jossakin välissä siellä äippäpolilla?

Kun mä en muista että mulla olisi arvioitu lapsen kokoa, paitsi ekassa raskaudessa sitten yliaikaiskontrollissa.

En muistaakseni edes ole muista käynyt siellä polilla. Mietin vain että jos tuo sokeri ei näy siitä neuvolan pissanäytteestä.

Minulla on lääkäri ensi viikolla, joten nähdään ainakin tuo kohdunsuun tilanne.

Tänään onkin tuntunut enempi supisteluja, ei mitään kivuliaita onneksi, kun tänään taas kuulin yhdestä tutusta, joka on viikolla 30 ja jotain, niin eilen illalla joutui sairaalaan kun alkoi lapsivettä ja verta tulemaan.

Voi vitsi, sitä miettii että itse on päässyt niin helpolla.



Nauratti äsken, kun ekaluokkalainen tuli tohkeissaan sisään kertomaan mitä kamalaa naapurit olivat tehneet. No minä arvuuttelin tupakanpoltosta lähtien kaikki kolttoset, mutta selvisi lopulta että naapurin tyttö oli pussaillut poikaystävänsä kanssa ja meidän jätkä vakoillut ojanpohjalla!

Et voi kamalaa!



Nyt saunaan, toivottavasti siellä Bonitakin on ottanut oikein aikaansaavat löylyt. Mulla viimekerralla ainakin tepsi.

Meriaani rv 27+3

Äitimiialle tsempit! Ei mullakaan ole koskaan ollut sokeria pissassa, vaikka on raskausdiabetesdiagnoosi jo kolmatta kertaa. Hyvä kumminkin että vauvan koko selvitetään nyt ettei käy niin kuin erään sukulaistytölle että synnytyssalissa huomataan kun pää on jo ulkona että oho, ei se mahdukaan tulemaan. Vauvalla voi olla heti synnytyksen jälkeen sokeriongelmia ja erikoishoidon tarvetta, mutta pian se tilanne kai yleensä ohi on.



Minunnii esikoinen syntyi heinäkuussa ja kaikki vauvanpyykki ennen ja jälkeen synnytyksen kuivatettiin pihalla märimpiä talvikuukausia lukuunottamatta, eikä terveempää pikku-ukkoa oo kuunaan nähty. Vaikka eihän se tarkoita etteikö jollekin voi tulla jotain. Suurempana vaarana pitäisin kumminkin pyykinpesu- ja huuhteluaineita, lisähuuhtelua ilman aineita kannatan lämpimästi, samoin ihoystävällisiä pesuaineita.



Minäkin oon kuullu sisaristuimesta juuri tuota että kiikkerä ja vaarallisen oloinen. Seisomalautaa ei meidän vaunuihin edes saa, ja kauhulla ootankin mitä meidän ulkoiluista tulee. Esikoinen on 3-vuotias kun vauva syntyy. Se painaa nyt jo potkuautollaan niin peijakkaanmoista vauhtia tuolla kevyenliikenteen raitilla etten pysy perässä. Saati jos se oppii tänä kesänä ajamaan pyörällä. Miten sen hallitseminen on edes teoriassa mahdollista? Kun ei tullut pienempänä opetettua sitä valjaisiin niin ei kai enää kolmivuotiaana oikein voi. :) Eihän siinä mitään, sen kun antais mennä, mutta kun on autoteiden risteyksiä ja raitillakin fillaristit ajaa sataa. Eikä tuommoinen pikkumies taida pysyä tien reunassa vaikka kuinka opettaisi.



Saiskohan jostain kaksi päivää saikkua raahautumatta räkätautinsa kanssa vastaanotolle. Huoh.



Synnytykseen pääsyä odottaville pitkämielisyyttä ja tsemppiä! Ihana aika saada vauva juuri kun luonto herää uuteen kesään! :)



hankalin 25+6

Taas karkas otsikko erikseen tänne palstalle! Anteeksi, rouvasväki, ilmeisesti tässä alkaa käydä aina vaan kömpelömmäksi.



Niin, piti sanomani, että torstai on toivoa täynnä: Äitimiialle toivomme kaikki parempia kuulumisia ja mielenrauhaa tämänpäiväisen käynnin jälkeen! Jymylle toivon paljon Oikeita Supparisäteitä, ja itsekkäästi toivon niitä myös tänne!



Meriaani, en saanut eilen vielä aikaiseksi lämmittää saunaa, mutta katotaan nyt tänään. Olin ihan poikki illalla, kun kävin ensin esikoisen kanssa kaupungissa parturireissulla, ja sitten olin taas puoli tuntia tuolla haravan varressa. Ei ees tehnyt enää mieli saunaan, ei yhtään. Isäntä kyllä kantoi mulle puut tonne valmiiksi, että katotaan nyt, toimeennunko sinne tänään.



Minäkin katoin nyt tänä aamuna sen kartanojutun (tosin ihan alusta en kerinnyt), eilen olin liian kiukkuinen Kyläsairaalan kohtalosta, että olisin sitä alkanut katsoa. Ei se nyt ihan kelvottomalta vaikuttanut. Mutta kertokaas eilisen jakson tsiiganneet, että kuka tää kartanossa vieraillut ja suuresti inhottu Protherus joukkoineen oli? Siis palvelusväkeä hänkin selvästi (kait) oli, mutta miksi vierailemassa? Blondilla ei oikeen mennyt jakeluun.



Josko yrittäis siivota tänään tota meidän keittiön vieressä olevaa varastotilaa. Talon alkuperäisellä rakennuttajalla on ollut budjettiaan suuremmat suunnitelmat tän töllin suhteen, sillä paitsi että meillä on tuolla yhden ison " varastotilan" lattian alla keskeneräiseksi jäänyt uima-allas, meillä on myös keittiössä kylmiö, jossa ei ikinä ole ollut koneita. Me ollaan käytetty sitä edellisten asukkaiden tavoin varastotilana, ja jostain kumman syystä sinne tulee ängettyä kaikki sellainen, millä ei ole paikkaa missään muualla, ja niin siinä on jälleen käynyt (kuten käy about puolen vuoden välein), että koppero on niin täynnä kamaa, ettei siellä lattialla enää jalansijaa ole.

t. Bonita 39+5

Bonitan ' oikeiden suppareiden' säteet on tepsineet jollain lailla. Tänä aamuna klo 5 maissa (aina samat kellonlyömät!) alkoi tulla aaltomaisia joskin aika vaisuja supistuksia. Mutta ne kyllä sitten pikku hiljaa näinä aamupäivän tunteina on vaihtuneet taas tasaiseksi jomotukseksi. Mutta nyt mä vasta lähtökuopissa oonkin! No, kaikenlaisia oirehdintoja on tähänkin asti ollut - ilman tulosta - joten voihan tämäkin olla vaan jotain harjoitusta sitten.



Voi Äitimiia, miten harmittava uusi hankaluus. Kyllä sulla tosiaan alkaa olla täyskäsi koossa. :-( *voimasäteitä*



En ollut ikinä kuullutkaan, että voi olla raskausdiabetes ilman että pissanäyte hälyttää. Koska sitä kai (plus raskausmyrkytystä) siitä pissasta ja painonnoususta tarkkaillaan??? Ja eihän niihin kokoarvioihin mennä, ellei oo jotain muuta syytä ensin. Eli mulle ainakin on tehty vain silloin, kun oon suppareiden takia käynyt kohdunsuun kontrollissa - ja silloin 2vkoa sitten kun jouduin menemään liian pienen sf-mitan takia. Ei kai missään päin maata kaikkia odottajia kutsuta äitipolille sentään? Luulin että neuvolan haarukoinneilla saadaan tämmöiset melko yleiset ongelmat sentään kiinni! - - - Mulla ei kohdunsuun tilannetta oo neuvolalääkäri koskaan pystynyt kertomaan, kun sinne ei yletä sormilla... Välillä ihmetyttää koko touhu, että mitä järkeä niissä kaikissa pissaamisissa yms. oikein on vai onko mitään... :P



Bonita taisi murehtia kilon painonnousua viikossa. Kukaan _ei_ liho kiloa viikossa (siis läskiksi)!!! Se on nyt nestettä mikä on kertynyt, ja sitähän tässä näin loppuvaiheessa tulee tosi helposti. Sama kävi mulle toissa viikolla. Se kyllä lähtee omaa tahtiaan sitten kun on saanut tämän pakettinsa pukatuksi ulos.



Hyvä uutinen on se, että saatiin esikoiselle se eskaripaikka mitä haettiin. Oli meinaan työn takana, kun meitä yritettiin syrjiä sen vuoksi että asumme syrjässä (kaikista eskareista). Eli meitä ei ois ilmeisesti kunnolla huolittu oikein mihinkään. Sain silloin pari kuukautta sitten raivohalvauksen ja käyttäydyin epäasiallisesti puhelimessa plus soitin vielä alueen päivähoidon esimiehelle ja annoin aikamoiset palautteet erään päiväkodin johtajan käytöksestä. No, kannatti ainakin taistella, kun oikeus nyt sitten lopulta voitti!! ;-D



terveisin Leijona-narttu nimeltä Jymy rv 38+5