Lue keskustelun säännöt.
"Pärjääkö" ilman olohuonetta?
05.02.2018 |
Asun lapsen kanssa kaksiossa, ei ollut eron jälkeen varaa isompaan eikä ole vieläkään. Tähän saakka ollaan jaettu makuuhuone, mutta nyt lapsi tarvitsee enemmän tilaa ja saa huoneen itselleen. Minun taas pitäisi mahduttaa olohuoneeseen sängyn lisäksi myös työpiste, eli esim. sohvalle ei ole tilaa. Olen pyöritellyt pohjapiirrosta vaikka miten, mutta ainoaksi vaihtoehdoksi tuntuu jäävän se, että teen olohuoneesta oman huoneeni ja yhteiseksi tilaksi jää siis keittiö. Onko kellään kokemusta, toimiiko tällainen? Keittiökin on niin pieni, ettei sinne mahdu kuin ruokapöytä ja tuolit.
Kommentit (113)
Meillä ei lapset kavereineen käytä olohuonetta juuri lainkaan. Yleensä mies katselee siellä televisiota, joten lapset ovat omissa huoneissaan kaveriensa kanssa ja käyvät välillä syömässä keittiössä. Vaikka olohuone olisikin tyhjänä ja vapaast käytettävissä, niin silti lapset sulkeutuvat mieluiten omiin huoneisiinsa kavereidensa kanssa.
En siis näe, että olohuone olisi mitenkään pakollinen lasten kaverien takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat itsekkäältä. Minusta lapsi menee edelle,hän on syytön huonoon rahatilanteeseen. Lapsi haluaisi varmasti olohuoneen johon tuoda myös kavereita. Sinä olet se joka joustaa,ei lapsi.
Et tarvi omaa huonetta tai työtilaa. Olkkariin sohvasänky,päivisin sohva ja öisin sänky. Teet töitä keittiön pöydällä ja työpaperit yms.kirjahyllyyn. Hyllyssä.esim. Lundiassa voi olla myös työpiste jonka saa nostettua ylös kun ei ole käytössä.
Siis kenen lapsi tuo kaverit olohuoneeseen, onko tuo yleistäkin? Ei missään tuntemassani perheessä toimita noin, lapset syövät keittiössä kavereiden kanssa, siinä jutustellaan, ja sitten menvät lastenhuoneeseen leikkimään/tekemään läksyjä/whatever.
No meillä ei olohuone ole mikään äidin oma huone,vaan lapsetkin saavat sitä käyttää ja siellä olla. Tietysti lapsi leikkii ja hengailee pääasiassa omassa huoneessaan kavereiden kanssa, mutta toki saattavat myös esim.pelata pleikkaria,katsoa leffaa yms.olohuoneessa. On se lapselle vähän kurjaa ja kaverit taatusti ihmettelee,jos asunnossa on vaan pieni keittiö,äidin makkari ja lapsen huone eikä ns.yleistä tilaa lainkaan. Olohuone on kuitenkin aika perusjuttuja. Sanon näin vuosia perheen kanssa pienessä asunnossa asuneena.
Kuinka paljon lapsi viettää nyt aikaa olohuoneessa? En mä näe tuossa ongelmaa. Molemmille omat tilat ja keittiö yhteinen tila. Voihan lapselle ostaa oman telkkarin ja varmaan edelleen voi katsoa myös yhdessä äidin kanssa ohjelmia. Kaikilla lapsilla ei ole edes omaa huonetta. Tuskin se nyt muutenkaan tulisi olemaan niin rajattua, ettei toisen omassa tilassa voisi käydä ollenkaan. Itekin vielä isona istuskelin usein vanhempieni makuuhuoneessa juttelemassa äitini kanssa.
Tietenkin lapselle oma huone, itse nukut olkkarissa. Oman huoneen oikeuden menetit, kun lisäännyit, se on yksinkertaista.Hyvin se menee, varsinkin, jos olkkarissa on OVI,
No sänky olohuoneessa on aina viritys, ei siitä pääse mihinkään. Jos yhtään arvostaa, että koti näyttää viihtyisältä niin unohda. Kukaan ei mielellään istuskele toisen vuoteella niin sitten vieraatkin voi unohtaa. Sermit on ihan hirveitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole miesystävää, joten sen motiivin voitte unohtaa. Lapsi viettää nyt paljon aikaa olohuoneessa, koska makuuhuone on varattu nukkumiseen ja lisäksi siellä on molempien työpöydät. Olohuoneessa ei ole ovea, vaan kaksi kulkuaukkoa joista toinen on keittiöstä, toinen eteisestä. Eteisessä oleva on tarkoitus laittaa umpeen joka tapauksessa.
Olen nyt mitannut, mitannut ja mitannut. Periaatteessa voisi olla mahdollista jakaa olohuone kahtia sermillä tai verholla, mutta siltikään sinne ei mahdu sohva. Joku pieni rahin tyyppinen voisi juuri ja juuri sopia. Tai sitten lattiatyynyjä? Muutosten budjetti on noin tonni, eli uusia huonekaluja pystytään kyllä hankkimaan, vaikka molempien sängyt vievätkin ison osan..
ap
Pärjää. Me asuttiin tyttären kanssa kaksiossa, ja päätin laittaa kämpän niin, että kummallakin oli oma huone. Jos vieraita tuli, niin keittiössähän myö aina kahvilla istuttiin. Näin mentiin varmaan 11 vuotta, sitten tytär muutti pois kotoa 18-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pärjää. Me asuttiin tyttären kanssa kaksiossa, ja päätin laittaa kämpän niin, että kummallakin oli oma huone. Jos vieraita tuli, niin keittiössähän myö aina kahvilla istuttiin. Näin mentiin varmaan 11 vuotta, sitten tytär muutti pois kotoa 18-vuotiaana.
Tämä kuulostaa rohkaisevalta. Yksi vaihtoehto meillä olisi ehkä hankkia keittiöön joku vaikka vanha puusohva pöydän viereen ja taulutelkkari seinälle, jos siten saisi korvattua olohuoneen. Täytyy edelleen jatkaa miettimistä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat itsekkäältä. Minusta lapsi menee edelle,hän on syytön huonoon rahatilanteeseen. Lapsi haluaisi varmasti olohuoneen johon tuoda myös kavereita. Sinä olet se joka joustaa,ei lapsi.
Et tarvi omaa huonetta tai työtilaa. Olkkariin sohvasänky,päivisin sohva ja öisin sänky. Teet töitä keittiön pöydällä ja työpaperit yms.kirjahyllyyn. Hyllyssä.esim. Lundiassa voi olla myös työpiste jonka saa nostettua ylös kun ei ole käytössä.
Mä komppaan tätä. On kyllä itsekästä sulta varata kodin isoin ja paras huone itselle, kun näkemällä vaivaa toisinkin voisi tehdä.
Ikea on täynnä ratkaisuja tähän. Sohvia joista tulee sänkyjä, työpisteitä joihin saa illaksi ovet eteen, tai niin pieniä sohvia että kun sun sänky on hyllyn tai verhon takana niin voi olla silti pikku sohva ja säkkituoli.Kuinka musta tuntuu ettet kerro kaikkea, haluat kumminkin rauhaa olla sun miesystävän kanssa. Ettekö te voi nähdä hänen luona? Sun tilanne nyt ei veny ihan kaikkeen, paitsi lapsen kustannuksella.
Mieti kun lapsen pitäisi kysyä joka kerta lupa sulta saako se mennä olkkariin kattoon telkkaa.Mitäs vikaa siinä on vaikka aloittaja haluaisikin rauhaa miesystävän kanssa. Keittiön pöydälläkö sitä pitäisi paneskella vai. En muutenkaan saa kiinni ajatuksesta, että aloittaja tekisi lastaan kohtaan väärin haluamalla oman tilan. Itse en ainakaan tykkää siitä, että pentulauma käyttää sänkyäni trampoliinina tai etten saa nukkua päiväunia rauhassa. Tarvitsen palautumista ja yksinoloa työpäivän jälkeen (käyn töissä vaikka olen yksinhuoltaja ja siten yhteiskunnan pahinta kuonaa).
Mikä ihmeen pentulauma ja trampoliini. Minäkin olen yksinhuoltaja, käyn töissä ja tarvitsen päiväunet. Ihan hyvin voin oikaista sohvalle töiden jälkeen ja sanoa lapselle että otan tunnin päiväunet, ole sen aika hiljakseen jooko. Työpisteenäni palvelee läppäri keittiön pöydällä tai pieni työpöytä jossain nurkassa. En minä niihin tarvitse enempää puolta asunnosta. Seksiäkin voin harrastaa, hiljaa kun lapsi nukkuu, tai vähemmän hiljaa kun lapsi on isällään. Mikään näistä ei oikein perustele minulle, miksi tarvitsisin pelkästään omaan käyttöön puolet asunnosta.
Jos haluttaisiin että keittiö on oleskelutila, siellä voisi olla sitten keittiönsohva toisella puolella pöytää ja telkka. Mutta jos keittiö on niin pieni ettei mahdu, niin ei se kyllä mikään oleskelutilakaan ole. Olen nähnyt sellaisiakin että äiti on tehnyt itselleen makuuhuoneen vastehuoneesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetkö töitä kotona vai miksi tarvit oman huoneen? Ja jos se on niin tärkeä, miksi olet ottanut asunnon johon ei sellaista saa?
Mä hankkisin parvisängyn. Sen alle sohva. Onko työpiste oikeasti pakollinen? Etkö voi tehdä töitä keittiön pöydällä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan rohkeesti laitat kodin siihen järjestykseen missä toimii teillä parhaiten. Meille tästä kämpästä olohuoneettomuudesta huolimatta tuli käytännöllinen ja toimiva koti tyttörelleni ja minulle. Eikä tätä juuri kukaan ole ihmetellyt.
Ei myö tarvittu keittiöön mitään sohvaa tai telkkua. Oltiin jokunen vuosi ilman telkkua, loppuyhteiselossa kummallakin oli omat. Tilanteen mukaan.
Ei ainakaan kannata tehdä muutenkin pienestä asunnosta marsuhäkkiä vetämällä kulkureittejä umpeen, aika outo idea. Luulisi kaipaavan valoa, ilmavuutta ja esteetöntä selkeää kulkua. Olohuoneeseen on yleensä kulku eteisestä ja keittiöstä, siihen on syynsä.
Ja sermit tai verhot jakamaan pientä tilaa? Aika himmeli ratkaisu ellei asunnossa ole alkovia. Ja mitä ihmettä tekee rahilla tai lattiatyynyillä?? Kuulostaa basaarilta tai hippikommuunilta. Vesipiippu ehdottomasti sitten myös.
Eikö niillä vanhoilla sängyillä vielä pärjää? Toinen jää lapselle käyttöön, toinen kierrätykseen ja hommaa isompi sohva siihen yhteiseen olohuoneeseen. Yhdestä työpöydästä eroon, pärjäät keittiönpöydällä tai pikkupöydällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti parvisänky olohuoneeseen. Silloin sänky ei ole niin esillä ja sen alle mahtuu just sohva tai työpöytä.
Työpiste on pakollinen. Jos päädyn siihen alkuperäiseen suunnitelmaani, voisin tietysti pitää itselläni nykyisen telkkarin ja hankkia lapsen huoneeseen oman, vaikka toisaalta ajattelen että oma telkkari ei ihan vielä olisikaan tarpeen. Ja yhdessä voidaan tietysti pitää edelleen leffailtoja ja viettää aikaa samassa huoneessa. En vaan halua, että makuutilani on mitään julkista tilaa minne voi mennä silloinkin kun en ole kotona.
ap
Puusohva onkin erityisen mukava katsella telkkua yhdessä, löytää niin helposti rennon asennon ja siihen mahtuu mukavasti molemmat, istumaan selkä suorana kuten körttiläiset. Puusohva on ihan jees korvaamaan pari tuolia mutta ei siitä oleskeluun ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parvisänky? Sopisko?
Ei sopisi, en ala kiipeillä parvelle. Olen kyllä katsellut sellaista vähän korkeampaa sänkyä, missä on alla säilytystilaa.
ap
Miksi ihmeessä et ala kiipeillä parvelle? Sehän on hieno ratkaisu tilaongelmaan.
Voiko noin ajatella? Että yhteisessä kodissa ei lapsellasi olisi oikeutta mennä sinun makuutilaasi jos et ole kotona, ettei se ole lapselle "julkista tilaa". Auts, aika kamala ajatus tai asenne. Tai ehkä tarkoitit lapsen kavereita tms. vieraita ihmisiä. Voiko olla niin ettette ole lapsesi kanssa kovin läheisiä toisillenne.
Ahtaasti asuja kirjoitti:
Miksei toimisi? Meillä 13-vuotiaalla tytöllä on oma huone. Vaimon kanssa nukun olkkarissa olevassa sängyssä. Olkkarissa on myös meikäläisen tietokone ja pari nojatuolia. Muuta ei juuri mahdu. Keittiössä pöytä ja tuolit, mahtuu tekemään ruokaa. Hyvin mahdutaan kaikki, ei ole tilasta puutetta. Välillä vanhempi tytärkin nukkuu täällä. Eteiseen vaan patja lattialle ja onnistuu sekin.
Ohis No naisena mietin asiaa siltä kannalta, että on kiva pyytää ystäviä ja sukulaisia käymään ja siksi en sisustaisi olohuonetta makuuhuoneeksi.
Ostaisin seinälle asennettaan laadukkaan sänkykaapin, joka aukaistaan vain yöksi sängyksi olohuoneeseen. Näin olohuoneeseessa mahtuu olemaan myös se normaali olohuoneen sisustus. Kevyen näköinen työpöytä olohuoneeseen.
Ap kuulostaa teiniltä, jonka on PAKKO saada OMA huone!!!