***HUHTIKUISTEN MAANANTAI***

No kotona tietysti yhtenä kappaleena:(



Yön olen nukkunut hyvin, jitakin puolikipeitä suppareita ollut, ei muuta. Huomenna sitten ilmeisesti puhkaistaan kalvot, että saadaan tämä vaaveli ulos, kun ei tule, niin ei tule. Jännittää jo hieman vauvan koko, kun ei tämän pitänyt näin kauaa mahassa olla, 36 viikosta asti sanottu, että voi syntyä milloin vain, niin on kypsää tavaraa.



Ollaan oltu miehen kanssa tulisilla hiilillä koko pääsiäinen, ensin oli lastenhoitojärjestelyt monimutkaiset ja aiheuttivat stressiä, no onneklsi ei syntynyt siihen saumaan..Sitten lapset menivät isälleen pääsiäisen viettoon ja sitten tämä aika onkin madellut, kun ei ole muuta mielessä ja odotuksissa kun se synnytys. Nyt olisi ollut niin hyvä tilaisuus lähteä sponttaanisti synnärille.



Onnea kaikille nyyttinsä noutaneille, kyllä täältä koitetaan perästä tulla...



Ponnari & Masukki 40+2

Ihan ekaks onnittelut kaikille jo jakaantuneille!!!



Sitten, olikohan mocca joka kans sanoit siitä kyssin käynnistys jutusta???

Eli minä sain sen käsityksen neuvolatätin puheista et kun on 12pv yli mennään kyssiin ja käynnistävät. Mutta mutta, eilen kävin siellä liikehälytyksen takia ja kysyin tuosta käynnistyksestä lääkäriltä ja hän sanoi et sillon katsotaan et jos kaikki OK (vesi,istukka yms.) niin ei vielä käynnistetä eli tapaus kohtaisesti katsovat.

Mut nyt suihkuun.



M@nsikk@ ja pikku3 rv 41+2

En saanutkaan synttärilahjaksi omaa nyyttiä kainaloon... Olisihan se ollut ihana, jos olisi saanut vauvin kanssa tänään yhdessä viettää synttäreitä.

Mä olin jotenkin alitajuisesti varmaan ajatellut, että kyllä tämä viimeistään Pääsiäisenä sit kuitenkin syntyy, ja nyt on jotenkin pettynyt olo, kun yhä ollaan yhtenä. Nyt tästä eteenpäin alkaakin sitten taas ressi lastenvahdin järjestämisestä...

Tosin kyllähän minä tiedän, että vauva syntyy sit kun on tarkotuskin, mutta kuinka tää nyt tuntuu niin melankoliselta, kun ei ala kuulumaan?

Kuinkahan suureksi tää lapsi kerkeää...?



Viime yö meni ilman minkäänmoisia tuntemuksia, mitä nyt rennien hain yhden kerran yön aikana.

Liikkeitä on tullut hiljasempaan tahtiin, mutta luulen, että aivan riittävästi kuitenkin.



Ihana ilma ulkona, toivottavasti tänään kerkeäisi käydä kävelyllä.



Pirteämpää mieltä kanssasisaret, nautiskelkaa keväisestä ilmasta!



tilda ja jytky 39+1 (huoh...)

ja synttärionnittelut tildalle!!



ei mitään merkkejä että vauva olisi tulossa lähiaikoina=(...ennen supistei päivittäin kivuttomasti, nyt ei niitäkään...huoh..kaveri sai pojan eilen, haluasin kovasti jo tositoimiin..



masussa meno jatkuu tavalliseen tapaan..täytyy lähteä hakeen esikoinen kotiin isänsä luolta..



peetu 38+2 ( päivät matelee)

Juuh, täällä sitä edelleen... päästäänköhän sitä koskaan lähtemään???!!!



Kathjuzkan tilanne kuulosti jo lupaavalle! Toivottavasti olet päässyt yön aikana tositoimiin. Minä olen nyt kaksi yötä synnyttänyt sitä veriviirulimaa, mutten mitään muuta. Alamahaa juilii mutta sellaisia laajempia nuo supistukset (? jos niitä edes ovat?) eivät ole kuitenkaan. Ollaan juuri lähdössä vesisateeseen kärryttelemään. Miehelle kyllä sanoin aamulla, että pitäisiköhän käydä tänään näytillä synnärillä, suurin huolenaihe on nyt toinen nilkka joka on jo pari päivää tuosta sisäsyrjältä ollut kipeä, turvonnut ja kova -> pelkään että siihen kehkeytyy pian joku veritulppa tai sitten on kyse jostain sisäisestä suonikohjusta tvst. Mutta kun pääsisi tänään jo matkaan!!! Siksikin haluaisin tarkistukselle, että pelkään että tämä viiruvuoto + nuo aloittelevat supparit kypsyttelee paikkoja jo niin että jos vedet menee niin vauva on kohta käsissä. Soitan varmaan sinne kun päästään ulkoa takaisin... Huomennahan joudun kuitenkin lähtemään heti aamusta.



Lalalle ja Martalle oikein paljon onnea ja voimia huomiselle leikkaukselle! Minä en varmaan pääse määrittelemättömään aikaan kertomaan enkä lukemaan kuulumisia jos sinne sairaalaan jään, mutta hengessä ollaan mukana...



eikkuli 41+5

ps. viime yönä näin unta että meillä oli pullukka mustatukkainen tyttö, joka oli yhtä pitkä kuin leveä =)

ensiksi munkin puolesta onnittelut KAIKILLE JOTKA OVAT NYYTTINSÄ JO SAANEET JA MÄKIN LÄHETÄN TÄÄLTÄ LÄMPIMIÄ AJATUKSIA LALAN PIENELLE MARTALLE SIIHEN LEIKKAUKSEEN!!



no se olis taas uus viikko.. meidän vika viikko, siis mun ja masuasukin.. sit olis maaginen luku 40 täynnä.. mut mul on nyt niin vahvasti sellanen olo et tullaan menemään tosi paljon yli, varmaan joudutaan käynnistykseen tai viel pahempaa sektioon, jos toi masukki ei tajua kääntää sitä päätään vähän keskemmälle ja häntä ei pystyttäisi kääntämään.. ei sinänsä et se sektio olis niin kauheeta, mutta olen vasta viime aikoina päässyt synnytyspeloistani eroon ja tsempannut itseäni tosi paljon että se synnytys tulee menemään hyvin ja niin ees päin ja nyt sitten kun olen luottavaisin mielin niin sitten ihan varmaan tulis sellanen päätös et sektio.. no täytyy vaan toivoa parasta ja pääasia on se että saan joskus itsekin tuon nyyttini syliin ja hän on terve ja niin ees päin..



sateista maanantaita täältä turun seudulta ympäri maailmaa kaikille äideille!!!



39+0

tildalle synttärionnittelut - minullakin on huomenna synttärit ja vähän vieläkin jänskättää että tuleekohan meille vauvan kanssa sitten sama synttäripäivä... ;)

Odottelu jatkuu, ei supistuksia ei mitään lupailuja...

Vauva on vieläkin niin ylhäällä että hengitystä ahdistaa, varsinkin makuuasennossa.



Hirvittää, joka päivä poju kasvaa ja magneettikuvauksellakin jo todettu ahtaat paikat...



t:kahu 40+4

Nyt on jotenki mukava mieli tälle päivälle :) (onpa niitä kiukku päiviä tähän väliin aika monta sopinutkin...)



pari päivää sit enää laskettuun.. nyt siis 39+5 (jo!!) .. eikä mitään merkkejä et tää vaavi haluis jo ulos.. no olen ottanut sen pään et tulee ku on tullakseen :) olo ei tästä enää voi pahentua joten sama se menee täs päivä tai viikko tai kaks.. eipä sen kauempaa ainakaan voi mennä!



Jokohan sitä saa ajan äitipolille (keskiviikkona olis neuvola)? kun tätä ei ole millään lailla arvioitu (siis kokoa, saati sit mitää muutakaan), jotenki tuntuu et nää meitin neuvola tätsyt ei ota ollenkaan tosissaan tätä juttua... rupee hirvittään et jos tää onkin kamalan iso.. esikoinen oli pikkasta vajaa 4 kiloo, synty 39+6.. nyt mennään samoilla käyrillä mut tod.näk. siis yli menee ja reiluun..



suppareita on ollut monta viikkoa, kivuttomia. eikä mitkään konstit oo oikeen tepsinyt.. eilen illalla kyllä sekstailtiin ukon kans piitkästä aikaa, se aiheutti jopa PARI supparia joihin heräsin sit yöllä. siinä se.



No, aikansa kutakin... tarttis autoon vaihtaa renkaat (meillä kun myös minä oon tällanen jokapaikan höylä, putkimiehestä autohuoltajaksi suurinpiirtein), isäntä ite ei vissiin kerkiä kun on paalireissulla et ammut saa ruokaa... kaippa sen auton siinä samalla siivotakin vois. Ja illalla tarttis mennä omilla vanhemmillani käymään. Onpa ohjelmaa taas tälle päivälle et ei täs oikeen kerkeiskään synnyttään lähtee ;))



Mut joo, nyt tulee sellanen romaani, et parempi lopettaa :))



Kaikille uusille jakaantuneille suuret onnittelut myös täältä, ja Lalalle voimia!



Muille masujensa kanssa kärvisteleville jaksamisia, eiköhän mekin joskus perästä tulla :)



Sybilla 39+5

Eli yhdessä kasassa ollaan edelleen.. Eikä vielä tunnu siltä, et tämä pikkuinen haluais ulos.



Eilen käytiin sitten vaihtamassa autoon kesärenkaat ja siivoamassa sitä muutenkin reilun parin tunnin ajomatkan päässä.. Molempiin suuntiin autossa istuessa supisteli kivuttomasti noin viiden minuutin välein ja välillä vihlasi kipeästi alakerrassa, mut siinä kaikki. Ei siis taida paikkoihin vaikuttaa.. Yöllä oli yks sen verran isompi supistus, et heräsin, mut ei sekään sitte jatkunu..



lauantaina mun vanhemmat oli käymässä ja äiti toi pakkasen täyteen kaikkia piirakoita ym. et saa sitte vauvan katsojille tarjota.. eipä näy vaan mitään mitä katsoa..



Huomenna on sitte neuvola ja th lupaili kirjottaa lähetteen ä-polille, et katsovat mikä on tilanne. Toivottavasti sais ajan suht pian, ni tietäis et missä mennään.. Onko muilla kokemusta, et kuinka pian käynnistävät TAYSissa?



Suuret onnittelut vielä kaikille jakautuneille ja energiaa niille, joilla lähtö lähenee. Lalalle ja Martalle erityisesti vielä voimia.



Hipsu rv 40+1

Tänään on meidän vauvan laskettuaika! :) Ei vaan kuulu merkkejä, että synnytys käynnistyisi. Supistuksia ei juurikaan ole, pientä vihlontaa ja jomotusta välillä, mutta ei mitään mikä oikeasti tuntuisi jossain. Toisaalta vauva on ollut eilisen ja tämän aamun aika rauhallinen. Ehkäpä järjestää meille yllätystä ja onkin jo pakkaamassa tavaroitaan... Itsestäni kuitenkin tuntuu että vauva syntyy tällä viikolla ihan omasta tahdostaan, eikä tarvii alkaa käynnistellä, mutta mun tuntemukset ja veikkaukset ei taida ihan riittää, jos vauva on toista mieltä.



Kiitos eikkulille vinkeistä avautumiskipujen lievitykseen! :) Kunhan niistä nyt pääsisi ensin kärvistelemään.



Kohta ollaan lähdössä mummolaan syömään ja viettämään 2. pääsiäispäivää. Huomenna on taas miehellä työpäivä. Nopsaan meni taas pyhät! Noh, kohta toivottavasti alkaa sitten isyysloma...



Mukavaa uuden viikon alkua ja onnea synnyttämään lähtiöille! :)



hmar, rv 40+0

Arttu poika 3395g 50cm hattu 34,5 syntyi 13.4. klo 20.04.



Piti olla aamulla kasilta käynnistys, mutta supparit alkoi kotona viideltä aamulla, kahdeksalta mentiin sairaalaan ja todettiin kodunsuu pari senttiä avoimeksi. Saliin siis.



Supistukset kävivät epäsäännöllisiksi ja loppuivat kokonaan. Puoli neljältä laitettiin tippa ja siitä edettiinkin vauhdilla, avautuminen kävi kivuliaasti mutta ripeästi. Kun pyysin kipulääkettä, olin sietsemän sentiiä auki joten hyvästit epiduraalille! Kohdunkaulan puudutteen sain ja sillä oli selvittävä... Ponnistusvaihe 1.04 tuntia, aika pirun kauan. Episiotomia haava oli tehtävä. Loppujen lopuksi takapuoleni on revennyt ilmeisesti about kitalakeen asti. Jousuin odottamaan lavitsalla tunnin ennen kuin saatiin tarpeeksi taitava ompelija paikalle. Alapääni oli matkailunähtävyytenä... kaksi lääkäriä ompeli ja kolme kätilöä oli assarina. Tulee kuulemma vielä hyväksi, nyt ei kyllä vielä siltä tunnu. Kävin äsken kakalla ja olin varma että kuolen.

Mutta sitten palasin syöttämään IIHHAANAA poikaa ja kaikki kivut kaikkoaa, tänään tuttu hoitsu lupasi tuoda mulle töistä panacodia jos se auttais.



Mutta nyt pitää vähän siivota kämppää koska tänään vieraat rynnivät, kun eivät sentään vielä eilen kehanneet.



Peppinetta ja Arttu 4 päivää

Ajattelin kuitenkin tulla vielä kertaalleen kertomaan kuulumisia.



Terve tyttö syntyi viime viikolla alkuraskauden hankaluuksista huolimatta. Kiitos teille minua silloin kannustaneille todella paljon.

Vaikka en ole täällä käynyt enää niin onnittelut kaikille jo jakautuneille sekä teille vielä yhtenä kappaleena oleville.



Ranki ja tyttö 1viikkoa

Eipä taida tulla mullekaan pääsiäisvauvaa. Jotenkin olin ajatellut että kyllä tämä viimeistään pääsiäisenä syntyy. Laskettu aika olis huomenna ja mitään merkkejä ei vielä näy. Esikoinen syntyi viikolla 40+2 ja ajattelin että kyllä tää toinen nyt aikaisemmin syntyy.

Tänään olen tehnyt kaikkeni, kävellyt aamulla puistoon ja takaisin, peuhannut uima-altaalla poikien kanssa ja päätteeksi kävellyt rattaiden kanssa keskipäivän helteessä kauppaan ja takaisin. Saavutuksena sairaan kipeät nivuset, häpyluu ja jalat sekä pari onnetonta kivutonta supistusta. Olin laskenut tämän tulevan nyt pääsiäsienä. Kuopus olisi syntynyt viime lauantaina ja esikoinen huomenna. Mutta tämä näyttää viihtyvän pitempään. Olemme ihan totaalisessa pulassa jos menee yli. Miehellä lasketun ajan jälkeen 2 viikkoa työmatkoja ja kotiapulainen lähtee... Mutta toisaalta vauva on sitten isompi ja virkeämpi joten turha minun on valittaa.



Lalalla onnittelut tytöstä! Toivottavasti Martan leikkaus sujuu hyvin. Olette täällä ajatuksissamme.



38+5

Eikä minkään näköisiä merkkejä vielä. Vauvan pääkään ei ole vielä kiinnittynyt ja masu on vielä tosi korkeella että ahdistaa. Yö tuli nukuttua huonosti ja vessassa ramppasin useamman kerran.

Onneks aamulla paistoi aurinko. Se hieman piristi. Kiva oli olla esikoisen kanssa puistossa nauttimassa kauniista kevätpäivästä. Nyt ei sitten ole auringosta tietoakaan, mahtaakohan tulla sade. Aikomus oli mennä illemmalla grillaamaan, mutta saa nähdä.



Onnittelut pääsiäistipun saaneille ja erityisesti voimia lalan perheelle Martan (esikoiseni kaiman) leikkaukseen.



Helokki rv 40 tasan

Peppinetalle myötätuntoni synnytysvaurioista, saman jo kerran kokeneena...



Itse tuskailen vieläkin, että soittaako vaiko eikö soittaa sinne synnärille kun aamulla on meno joka tapauksessa jos ei sitä ennen mitään tapahdu. Kyllä sitä voikin olla päättämätön. Mutta edellisistä kokemuksista viisastuneena en haluaisi että mulle naurettaisiinkaan... ja äiti sanoi että hänen aikanaan piti heti soittaa jos edes limatulppaa näkyikään ja siitä viis, tuo jalka minua huolestuttaa enemmän. Hitsi kun on vielä pyhäpäiväkin niin ettei voi edes neuvolaan ottaa yhteyttä.



Ja näillä näkymin ajelen aamulla yksikseni sen liki 80km matkan, mies tulee sitten perässä jos siltä näyttää. Olisihan se nyt aika kummallista, jos vauva päätyisi syntymään samana päivänä minun kanssa... tosin äiti sanoi että minutkin oli pitänyt käynnistää sinä päivänä,m utta joutuivat lähtemään vähän aikaisemmin sairaalaan :P



No, jospa menisin päiväunille hautomaan tätä asiaa vielä.

eikkuli 41+5 edelleen

PAljon onnea peppinetalle pienokaisesta! Toivottavasti peppukivut hälvenee naperon rinnalla. Uskon kyllä että on aika kauheeta, kun persaukset on revitty auki ja huolella..Mutta kyllä se paranee pikkuhiljaa!



Täällä pääsiäinen hurahti ohi nopeasti, kun oli vieraita kokoajan. On syöty vatsat pullolleen herkkuja.. Ihan kiva taas torstaina mennä puntariin neuvolassa..Täytyy yrittää ananasta ja mansikkaa nauttia, että sais nää suolan kerryttämät nesteet liikkeelle:)

Ummetus on ainut vaiva, josta kärsin. Muuten voin hyvin ja paksusti. Poika liikkuu vieläkin tosi tosi paljon, ja mulla ei haaruksissa ole sellaista " melonin" tuntua, mitä sanotaan olevan, kun lapsi on tarpeeksi alhaalla. Nivuset vaan käpötellessä kipeytyy. Närästänyt ei ole vielä kertaakaan, mikä on ihan huippua:)

Mites teillä muilla?



Annmii 38+6 (ja tää on siis mun ensimmäinen)

Tuhannesti onnea kaikille vauvallisille, kohta taitaa huhtikuisten odotuspalsta ollakkin tyhjillään! :)



Kirjottelinkin jo tänne ja vahingossa synnytyspalstallekkin eilen alkaneista hengitysvaikeuksista,kamalasta olosta ja palleakivuista. Sairaalassa ei tosiaan annettu toivoa tulevasta synnytyksestä. Paikat on vielä visusti kiinni. Siinä mittailtiin vauvan sydänääniä ja suppareitakin oli alkanut myös tulla.



Sielä sairaalassa oli samalla muutama synnytys käynnissä, ja alkoi karmimaan. Huuto oli sydäntä raastava ja alkoi kyllä pelottaa toden teolla (esikoinen kun tulossa, ei mitään kokemusta niistä kivuista). Duuona vetivät siellä kaksi urheaa tulevaa äitiä, yksi aloitti ja toinen jatkoi - mietin siinä, että synnyttävätkö ihan ilman kaikkia kipulääkkeitä, kun oli niin lohdutonta. Ilokaasua täällä ei ainakaan anneta. Mieskin meni kauhistuneen näköiseksi eikä oikein tiennyt miten päin olis pitänyt olla. Nyt päätin olla valittamatta siitä, että vauva antaa odottaa itseään. Ton kokemuksen jälkeen en tunne itteäni ollenkaan valmiiksi synnyttämään. Tuntuu siltä, että oisin ottanut liian suuren palan purtavaksi...iiks.



Olo on vähän jo kohentunut eikä tarvi istua pytyllä yhtenään, ihanaa kun tuo oksettava olo on hellittänyt ja supistukset sentään lisääntyneet. Närästystä mullakaan ei ole vielä ollut, eli jotain hyvää edes...



Tsemppiä kaikille edelleen odottaville! :)



-Ingwer 39+2

Onnea Peppinetta!



Joku kyseli miten pääsimme niin nopeasti kotiin. Olimme tosiaan vain yhden yön sairaalassa. Itsellä kaikki oli kunnossa, samoin vauvalla. Kolmas lapsi kyseessä. Ei mitään syytä siis miksi olisin maannut sairaalassa. Maito nousi eilen illalla, ihanan uhkea olo...Huomena mennään lääkärintarkastukseen. Pikkaisen näyttää poika kellahtavan, ollut kovasti nyt ikkunalla valohoidossa.



Peppinetta. Olimme sitten samaan aikaan kanttiksessa =) Oliko se sinun pikkuinen Peppi-tyttäresi joka mennä viiletti pitkin käytäviä mummo perässään? Jotenkin tuli semmoinen olo. Myöhemmin oli miehesi(?) kanssa. Katselin muita äitejä ja aavistelin olisinko sinua nähnyt.



Edelleen lämpimiä ajatuksia teille kaikille!



Sittis ja Vilho 3vrk