Lappilaiset yritykset valittavat työvoimapulaa

TYÖNANTAJAN kiinnostus lopahti, kun hän kuuli kuopiolaisen Lauri Väisäsen palkkatoiveen: 13 euroa tunnilta ja lisät. Lapista töitä hakenut Väisänen oli kertonut työnantajalle sähköpostitse, ettei hän pidä alinta taulukkopalkkaa riittävänä eikä oikeudenmukaisena. Neljän kuukauden safarioppaan työstä olisi maksettu 9 euroa tunnilta, mikä on ohjelmapalvelualan minimitaso.

”Palkkatoivetta perustelin sillä, että minulla oli kokemusta asiakaspalvelutyöstä jo ennen kuin hain opiskelemaan. Olen valmistunut restonomiksi matkailualalta, ja tämän jälkeen olen työskennellyt ulkomaisten turistien kanssa sekä tehnyt töitä hiihtokeskuksessa”, Väisänen kertoo.

Lappilaiset yritykset sanovat kärsivänsä pahoin työvoimapulasta. HS uutisoi viime viikolla, että yritykset tarvitsevat vähintään satoja sesonkityöntekijöitä edellisvuosia enemmän. Jotkut sanovat työvoimapulan uhkaavan jo yritysten kasvua.

Väisänen otti jutun luettuaan yhteyttä HS:n toimitukseen. Hän halusi kertoa toisen puolen ilmiöstä ja arveli, että syy työvoiman liikkumattomuuteen on liian huonoissa palkoissa.

Hänelle muutto Kuopiosta Lappiin olisi myös aiheuttanut kuluja. Esimerkiksi asuntoonsa hän ei olisi välttämättä heti saanut vuokralaista.

”Tuokin toive olisi ollut vain alle 2 000 euroa kuukaudessa 37,5 tunnin työviikolla. Siihen päälle vielä lisät, mitkä eivät todellakaan päätä huimaa tällä alalla sunnuntailisää lukuun ottamatta.”

LAPISSA huutavin pula on kokeista, tarjoilijoista, myyjistä sekä ohjelmapalvelutyöntekijöistä kuten oppaista. Väisänen lähetti hakemuksen kymmeneen sesonkityöpaikkaan. Yksikään työnantaja ei tullut palkka-asiassa vastaan. Väisänen itse ei ollut valmis asiassa joustamaan.

Työpaikkailmoituksissa palkkauksen perustaksi ilmoitetaan tyypillisesti työehtosopimus. Tällöin hakijat tietävät, että palkkataso on heikko eikä Lappiin kannata lähteä etenkään osa-aikatöihin, sanoo Pohjois-Suomen aluepäällikkö Risto Kalliorinne palvelualojen ammattiliitto Pamista.

Taulukkopalkkojen mukaan esimerkiksi kokin tai tarjoilijan palkka on kokemuksesta ja työn vaativuudesta riippuen noin 1 600–1 900 euroa kuukaudessa. Tuntipalkka on siis 10–12 euroa.

JOS työntekijöitä ei tahdo löytyä, pitäisikö yritysten käyttää houkuttimena parempaa palkkaa?

Ainakin työpaikka­ilmoitusten perusteella osa työnantajista on valmiita neuvottelemaan palkasta. Näin ilmoittaa esimerkiksi Barona-konserniin kuuluva Opteam, joka hakee muun muassa osa-aikaisia sesonkityöntekijöitä kevätkaudeksi.

Mikä on työntekijän neuvotteluvara?

”Käytännössä työehtosopimuksen mukainen taso maksetaan pääosin työntekijöille, joilla on vähän työkokemusta. Kokeneempi porukka, jolla on näyttöjä, työskentelee tyypillisesti sopimuspalkalla”, Opteamin aluejohtaja Antti Rotko sanoo.

Hän antaa esimerkin:

”Ravintola-alan työehtosopimuksessa alle kahden vuoden kokemuksella tuntipalkka on 11 euron hujakoilla. Kokeneempi voi saada 12,5–15 euroa. Sitten on erikoistapauksia, joissa palkka voi olla mitä vaan. Suurimmalla osalla meidän työntekijöistämme on sopimuspalkat.”

  • ylös 273
  • alas 6

Sivut

Kommentit (192)

Vierailija

Auttaisiko tuloverotukseen tehtävä syrjäseutuvähennys?

LAPIN YRITTÄJIEN Salon mukaan moni etelän asukki olisi halukas muuttamaan pohjoiseen työn perässä, jos työnteko olisi kannattavampaa. Yrittäjillä on ehdotus: valtio voisi myöntää syrjäseutujen työntekijöille verohelpotuksen.

”Ennen vanhaan oli syrjäseutulisä. Voisiko tulevaisuudessa olla syrjäseutuvähennys, jonkinlainen veroporkkana, jolla työntekijöitä saataisiin Lappiin?”

Salo ei vielä halua tarkentaa, paljonko vähennys voisi olla. Lapin yrittäjät aikoo esittää valtiovallalle keinoja työntekijäpulan tilkitsemiseksi myöhemmin.

Lauri Väisäsen mukaan vähennyksen pitäisi kuitenkin olla tuntuva, että yksistään se houkuttelisi Lappiin.

”Jos täällä Kuopiossa veroprosentti olisi 20 ja Lapissa 18, ei sillä tule vielä lähdettyä. Mutta jos se olisi Lapissa 12, silloin vähennys rupeaisi jo tuntumaan jossain.”

LAPIN yrittäjien esittämään keinovalikoimaan kuulunee myös kolmansista maista saapuvan työvoiman tarveharkinnasta luopuminen.

Toisaalta vuoden alussa voimaan tullut kausityölaki poistaa tarveharkinnan matkailun ja maatalouden sesonkityöntekijöiltä, jotka tulevat maahan alle puoleksi vuodeksi. Aluehallintoviraston mukaan esimerkiksi venäläisiä työntekijöitä voisi lain myötä tulla Lappiin.

Ulkomaalaisten kausityöläisten määrä Lapissa on jo kasvanut. Ilmiön kääntöpuolena ovat yleistyneet epäselvyydet työntekijöiden työehdoissa, kuten palkkauksessa. Esimerkiksi toissa vuonna julkisuudessa puhuttiin liettualaisista vuokratyöntekijöistä, jotka työskentelivät Saariselän Kakslauttasessa parin euron tuntipalkalla.

Väisänen uskoo, että Lappiin löytyisi myös suomalaisia, jos palkat olisivat parempia. ”Tämä on se suurin syy, miksi Lappiin otetaan ulkomaalaista työvoimaa, kun he tyytyvät Lapin palkkatasoon.”

  • ylös 127
  • alas 2
Vierailija

Yllätys. Yrittäjille kelpaa kyllä paikallinen sopiminen, mutta tietysti vain silloin kun saavat itse sanella ehdot. Markkinatalouden pullasta otetaan vain rusinat. Tuskin edes tajuavat katsoa peiliin.

  • ylös 619
  • alas 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

VALVONNASSA on ilmennyt, että epäselvyydet työpaikoilla ovat lisääntyneet jonkin verran. Avi antoi viime vuonna 74 toimintaohjetta yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisen puutteista. Pam on kirjannut kaikkiaan 70 työntekijöiden ja työnantajien välistä riita-asiaa. Matkailuala korostuu tapauksissa.

Epäselvyyksistä suuri osa jää kuitenkin pimentoon.

ASIOIDEN hoitaminen on Kalliorinteen mukaan vaikeutunut.

Ammattiliitolla on hänen mukaansa ”hyvä ote” suuriin, vakiintuneisiin ravintola- ja majoitusalan työnantajiin, mutta esimerkiksi ohjelmapalveluyrityksissä työntekijöiden etujen valvominen on vaikeaa. Uusia yrityksiä on paljon, sesonkityöläiset eivät kuulu liittoon ja nuoret sekä ulkomaalaiset työntekijät eivät tunne oikeuksiaan.

”Ennen kuin ammattiliitto soitti, työnantaja melkeinpä pahoitteli ja lupasi laittaa asiat kuntoon. Nyt vastuunkantajia on vaikea löytää, ja laiminlyöntejä kiistetään päivänselvissäkin tapauksissa”, Kalliorinne sanoo. 

”Näin käy yksinkertaisissakin asioissa: määräaikaisuuksien perusteissa, työaikojen noudattamisessa ja palkkojen maksussa, kuten sunnuntai-, ilta- ja yölisissä. Työnantaja on saattanut vaikkapa sanoa, että lisät ovat vanhanaikaista, ei nykytyöelämässä enää sellaisia makseta.”

AVIN havainnot laiminlyönneistä ovat samansuuntaisia. Lapin yrittäjien Salo kertoo, ettei hän ole tietoinen yritysten laiminlyönneistä. ”Toistaiseksi minun korviini ei näitä tapauksia ole kantautunut.”

Pamin Kalliorinne ei halua leimata kaikkia työnantajia, sillä yleisesti työehtosopimuksia noudatetaan.

Väisäsellekään ei yritetty tarjota tes-tason alittavaa palkkaa. Nyt hän työskentelee talvikauden välinevuokraamossa Tahkolla. Hän saa taulukkopalkkaa, mutta kotiin Kuopioon on vain 60 kilometriä matkaa.

”Tässä vaiheessa ei harmita millään tavalla. Löytyi hyvin tämä työpaikka, ja tässä saa vastuutakin.”

  • ylös 106
  • alas 1
Vierailija

Niinkuin on todettu sataan kertaan näille työvoimapulaa huutaville: Työllä on voitava elää. Ilmaistyöntekijät ovat ainoita joista on pulaa. 

  • ylös 688
  • alas 3
Vierailija

Kyllä minulle sopisi tuo 9€:n tuntipalkka. En kyllä ole kouluttautunut tuolle alalle, mutta voisinkohan silti saada töitä? Kai jotain avustavaa työtä voisi tehdä ilman koulutustakin? Voisikohan oppaaksi pätevöityä oppisopimuksella?

Onhan tuo aika pieni palkka ammattilaiselle, mutta meitä työttömiä on paljon ja luulisi, että jostain löytyy aina henkilö, joka suostuu tekemään töitä pienemmälläkin palkalla.

  • ylös 43
  • alas 346
Vierailija

Ei voi olla mahdollista että työntekijöistä on pulaa, ainakaan palstalaisten mukaan. Nimenomaan töistä on pulaa.

  • ylös 35
  • alas 48
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko tuloverotukseen tehtävä syrjäseutuvähennys?

LAPIN YRITTÄJIEN Salon mukaan moni etelän asukki olisi halukas muuttamaan pohjoiseen työn perässä, jos työnteko olisi kannattavampaa. Yrittäjillä on ehdotus: valtio voisi myöntää syrjäseutujen työntekijöille verohelpotuksen.

”Ennen vanhaan oli syrjäseutulisä. Voisiko tulevaisuudessa olla syrjäseutuvähennys, jonkinlainen veroporkkana, jolla työntekijöitä saataisiin Lappiin?”

Salo ei vielä halua tarkentaa, paljonko vähennys voisi olla. Lapin yrittäjät aikoo esittää valtiovallalle keinoja työntekijäpulan tilkitsemiseksi myöhemmin.

Lauri Väisäsen mukaan vähennyksen pitäisi kuitenkin olla tuntuva, että yksistään se houkuttelisi Lappiin.

”Jos täällä Kuopiossa veroprosentti olisi 20 ja Lapissa 18, ei sillä tule vielä lähdettyä. Mutta jos se olisi Lapissa 12, silloin vähennys rupeaisi jo tuntumaan jossain.”

LAPIN yrittäjien esittämään keinovalikoimaan kuulunee myös kolmansista maista saapuvan työvoiman tarveharkinnasta luopuminen.

Toisaalta vuoden alussa voimaan tullut kausityölaki poistaa tarveharkinnan matkailun ja maatalouden sesonkityöntekijöiltä, jotka tulevat maahan alle puoleksi vuodeksi. Aluehallintoviraston mukaan esimerkiksi venäläisiä työntekijöitä voisi lain myötä tulla Lappiin.

Ulkomaalaisten kausityöläisten määrä Lapissa on jo kasvanut. Ilmiön kääntöpuolena ovat yleistyneet epäselvyydet työntekijöiden työehdoissa, kuten palkkauksessa. Esimerkiksi toissa vuonna julkisuudessa puhuttiin liettualaisista vuokratyöntekijöistä, jotka työskentelivät Saariselän Kakslauttasessa parin euron tuntipalkalla.

Väisänen uskoo, että Lappiin löytyisi myös suomalaisia, jos palkat olisivat parempia. ”Tämä on se suurin syy, miksi Lappiin otetaan ulkomaalaista työvoimaa, kun he tyytyvät Lapin palkkatasoon.”

Onhan tuo todella ikävää, että Suomessa ajetaan palkkoja alas. Sitten täytyisi samalla kyllä asettaa vuokrille jotkut ylärajat ja rakentaa halpoja asuntoloita. Eihän suomalaisen kannata parin euron tuntipalkalla mitään tehdäkään, kun enemmän rahaa saa tukina. Palkalla täytyy pystyä elämään ja elättämään itsensä ja perheensä.

  • ylös 299
  • alas 1
rahaaa

Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

  • ylös 107
  • alas 335
Vierailija

Jos haluaa ihmisiä keskelle ei-mitään olemattomalla palkalla, ei pidä ihmetellä ettei hakijoita ole. Luonnollisesti ei ole tarjota tulijoille asuntoja tai välttämättömiä palveluita. Työkin sesonkiluontoista.

  • ylös 479
  • alas 3
Vierailija

rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Sitten työnantajan ei auta kuin tehdä työnsä itse. Eivät ihmiset pelkän huvin vuoksi töitä tee, pitää työstä saadulla palkalla kyetä elämäänkin.

  • ylös 561
  • alas 19
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kyllä minulle sopisi tuo 9€:n tuntipalkka. En kyllä ole kouluttautunut tuolle alalle, mutta voisinkohan silti saada töitä?

Joo ja kun on eräoppaan paikka, voi hyvin asua jossain teltassa koko kesän, peseytyä purossa, kokata nuotiolla, jne., niin asumiseenkaan ei mene rahaa ja palkka riittää hyvin.

  • ylös 333
  • alas 8
Vierailija

Voisin kyllä työttömänä sinkkuna lähteä sesonkityöntekijäksi Lappiin vaikka 10e tuntipalkalla, mutta siinä tapauksessa pitäisi myös olla mahdollisuus tehdä niin paljon työtä kuin haluaa, siis yli 40 tuntia viikossa ja ilman ylärajoituksia. Lisäksi pitäisi tietysti olla edullinen majoitus, koska nollatuloksella tuollaisessa kuviossa ei olisi mitään järkeä.

  • ylös 388
  • alas 5
Vierailija

rahaaa kirjoitti:
Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Ehkä firma ei sitten ole tarpeeksi kannattava, jos työntekijöille ei voi maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen. 

  • ylös 328
  • alas 8
Vierailija

No eiköhän ne työnantajat oo sen verran palstaillut, etteivät he nyt millekään Lauri-nimiselle töitä anna. ;)

  • ylös 9
  • alas 80
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei voi olla mahdollista että työntekijöistä on pulaa, ainakaan palstalaisten mukaan. Nimenomaan töistä on pulaa.

PALKKAtyöstä on pulaa. Sellaisesta työstä jolla saa elatuksen, voi maksaa laskuja eikä tarvitse lisäksi hakea tukiluukulta rahaa elämiseen. Miksi helvetissä nämä ilmaistyöntekijöiden vinkujat eivät tajua että kukaan ei tule heidän hommiaan tekemään pelkästä työn ilosta, pahimmassa tapauksessa tehden itselleen taloudellista tappiota. Siinä kuviossa ei ole yhtään laiskuutta, muuta kuin työnantajapuolella palkanmaksun suhteen.

  • ylös 251
  • alas 5
ohho

Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Sitten työnantajan ei auta kuin tehdä työnsä itse. Eivät ihmiset pelkän huvin vuoksi töitä tee, pitää työstä saadulla palkalla kyetä elämäänkin.

Minä odotan innolla sitä päivää, kun valtio tekee konkurssin. Yks kaunis päivä ei olekaan sinne tilille ilmestynyt tuet ja korvaukset, rahat vaan on loppu. Tili tyhjä eikä täyty. Ei siihen edes kauaa mene enää. Kuvitteliko joku 26 v työnvieroksuja oikeasti, että taikaseinästä tulee ilmaista rahaa loppuelämän, vaikka vielä 60 vuotta? Haha, sitä shokkia ja valituksen määrää, kun stoppi tulee.

  • ylös 36
  • alas 190

rahaaa kirjoitti:
Ihmiset eivät ymmärrä, että jos vaadit TES - palkan päälle vaikka 3 euroa tunnilta lisää, työnantajan pitää kaivaa sitä varten jostain melkein tuhat euroa kuukaudessa. Sinulle 477 euroa lisää bruttopalkkaa, mutta maksaa tosiaan sen tonnin työnantajalle. Saatko siis työpanoksellasi kovennettua myyntiä niin paljon, että tuo tonni saadaan kasaan sinua varten? Jos kovempaa palkkaa vaativia on vaikka 10 samassa paikassa, pitää tehdä joka ikinen kuukausi 10000 euroa enemmän myyntiä palkankorotusta varten. Siitä summasta ei jää vielä senttiäkään työnantajalle. Ongelma onkin, että pyytää saa, mutta mistä se raha otetaan? Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Hyvinhän tämän ymmärtää, ei tässä mitään epäselvää ole. Mutta sitä en ymmärrä että puhutaan jostain työvoimapulasta vaikka pulaa ei ole työvoimasta vaan asiakkaista jotka maksaisivat riittävästi jotta työvoimaa voisi palkata.

Yrittäjät ovat tässä ne joiden peruskäsitys markkinataloudesta on hukassa. Jos hyödykkeestä on pulaa, sen hinta nousee kunnes löytyy tasapaino kysynnän, tarjonnan ja hinnan välisessä suhteessa. Tämä on markkinatalouden perusta. Todellista pulaa ei ole jollei hyödykkeen hinta nouse, on vain yritys saada hyödykettä markkinatalouden toiminnasta poikkeavalla tavalla.

Talvisin kotimaisen kurkun hinta nousee koska sitä on kesän satokautta vähemmän tarjolla. Jos olisin lappilainen matkailuyrittäjä, alkaisin valittaa että kurkku pitää saada halvemmalla koska minulla ei muuten ole varaa sitä ostaa. Voisinpa vaatia syrjäseututukeakin kurkun hintaan. Vaatiahan sitä saa mutta ei kurkkuviljelijöiden tarvitse näiden vaatimusten perusteella hintaa laskea. Monet ostavatkin sitten halvempaa ja huonompaa ulkolaista kurkkua. Niin haluaisi tehdä tietysti lappilainen matkailuyrittäjäkin.

Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, joista suuri osa työhaluisia ja -kykyisiä. Niin kauan kun tämä on tilanne, ei mitään todellista työvoimapulaa ole, sanoivatpa esimerkiksi persaukiset (koska ahneudestahan tässä ei tietenkään ole kysymys, eihän?) lappilaset matkailuyrittäjät mitä tahansa. Kyse on vain ja ainoastaan siitä ettei työstä haluta maksaa markkinahintaa, ja toisaalta siitä ettei työntekijä voi loputtomiin joustaa koska ihmisen noin lähtökohtaisesti pitäisi elää palkallaan.

  • ylös 230
  • alas 5
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
rahaaa kirjoitti:
Kyllä se työnantajan ainoa käytettävissä oleva raha on just se, mitä tuotteen/palvelun myynnistä tulee. Ei sitä mistään seinästä oteta.

Ehkä firma ei sitten ole tarpeeksi kannattava, jos työntekijöille ei voi maksaa palkkaa, jolla tulee toimeen. 

Olisi eräs idea: mitäpä jos ammattiliitot neuvottelisivat asialliset palkat myös näille matalapalkkaisille aloille?

terv. 10e/tunti

  • ylös 113
  • alas 7
Vierailija

9€ tunti niin ottaisin sitten korvaisin sitten palkkaa ottamalla firmasta kaiken mukaan mikä ei ole pultattu kiinni

  • ylös 86
  • alas 15

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla