Mitä "ylemmän keskiluokan" stereotypioita kadehdit tai kaipaat omaan elämääsi? :)
Aloitan: uusi omakotitalo kaupungissa, kaksi lasta ja uudehko farmari :D
Tällä hetkellä olemma lapsettomia, asumme kerrostalossa ja meillä on vanha ja pieni auto yhteiskäytössä. :D
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Sitä kulttuuria tavallaan ihailen. Puolet suvusta on sellaista hienostoporukkaa ja onhan siinä oma hohtonsa. Mutta toisaalta tuntuu myös vieraalle. Itse olen vain keskiluokkaa, korkeakoulutettu, mutta ammatti ei ole mitenkään arvostettu. Kaikki ulkonevat jutut ovat toki kivoja myös, mutta ennen kaikkea arvostan käytöstapoja.
Olen vähän surullinen, ettei minua kasvatettu tiukemmin. Käytöstapoja toki opetettiin, mutta ei niistä kovin tiukasti pidetty aina kiinni. Näin vähän vanhempana yrittää sitten vaalia ja muistella niitä käytöstapoja, mutta helpompaahan olisi, jos ne jo lapsena olisi taottu sinne selkäytimeen, niin ettei tarvitsisi muistella.
Vau. Hei, sinähän olet jo voiton puolella tuossa, kun huomaat niitä käytöstapoja muistella ja peräti vaalia. Tosi epätavallista kuulla, että joku on tähän havatunut aikuisiällä paremminkin. Ja siis todella kivaa kuulla.
Ei tosin niitä käytöstapoja ole kaikilla hienostoporukoillakaan, voin kokemuksesta sanoa. Kasvatuksesta on niin paljon kiinni.
Mitä kadehdittavaa on farmariautossa? Sehän vain osoittaa, että ihmisen on pakko roudata jotakin romua ja ostaa "järkevä" auto. Vapautta on ostaa sellainen auto, mitä oikeasti tekee mieli ja jolla on mukava ajaa. Roudaus hoidetaan muulla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei ole mikään ylemmän keskiluokan juttu, mutta kaipaan pianoa. Meillä oli flyygeli, jota tyttö soitti, mutta kun lapset lähtivät ja myimme omakotitalon pois, ei ole enää tilaa flyygelille. Eikä kerrostalossa naapureiden vuoksi kehtaisikaan elämöidä.
Haaveilin lapsena valkoisesta flyygelistä, vaikka en osaa edes soittaa! Ehkä vielä joskus.. ;)
Vierailija kirjoitti:
Minä haaveilen purjehduksesta ja jopa omasta purjeveneestä. Siinä yhdityisi toisaalta vaatimaton luonnonläheisyys, mutta kuitenkin ripaus jotain erikoisempaa, ehkä vähän luksustakin..
Tämä nyt ei mitenkään ole ylemmän keskiluokan etuoikeus. Pienen, vähän vanhemman purjeveneen saa jo 6000 eurolla. Toki veneestä on aina juoksevat kulut, mutta ei niiden takia mikään superrikas tarvitse olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kultuuri elämä. Eli jo se mahdollisuus käydä ooperassa, konserteissa, teatterissa usein ja hyvillä paikoilla.
Itse haluaisin käydä useammin ooperassa kuin kerran vuodessa mutta kun lippu maksaa ~100€ niin aika mahdotonta.Tulisi säästöä kun vaihtaisi baarireissut oopperaan, jos kerran noin halvalla pääsee.
Opettele ensin kuitenkin yhdyssanojen käyttö =)
Huolettomuus, hyvät perhesuhteet, tunne, että asiat ovat mahdollisia ilman taloudellisia esteitä ja huolia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kadehdittavaa on farmariautossa? Sehän vain osoittaa, että ihmisen on pakko roudata jotakin romua ja ostaa "järkevä" auto. Vapautta on ostaa sellainen auto, mitä oikeasti tekee mieli ja jolla on mukava ajaa. Roudaus hoidetaan muulla tavalla.
No ei välttämättä. Mulla on farmarivolvo, enkä roudaa sillä mitään muuta kuin itseni töihin ja takaisin. Mun teki mieli tuota autoa ja sillä on hyvä ajaa.
Sitä, että ois varaa matkustella mukavasti, eikä aina mahdollisimman halvalla. Sitä, että olisi varaa syödä useammin ulkona. Välillä vaikka fine dining-tyylisestikin. Sitä, että olisi varaa ulkoistaa asunnon siivous.
Eli kokemuksia ja mukavuutta elämään :)
Onneksi opiskelen nyt alaa, jolta kunhan valmistun, mun haaveet on täysin mahdollisia toteuttaa.
Valtava uusrenessanssi- tai jugend-koti Krunikka-Tähtitorninmäki-Eira -suunnalla. Vähät huonekalut vankkatekoisia ja tyylikkäitä. Kirjastohuone ja ehkä flyygeli.
En minä oikeastaan mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä kadehdittavaa on farmariautossa? Sehän vain osoittaa, että ihmisen on pakko roudata jotakin romua ja ostaa "järkevä" auto. Vapautta on ostaa sellainen auto, mitä oikeasti tekee mieli ja jolla on mukava ajaa. Roudaus hoidetaan muulla tavalla.
Vapautta on se että ostaa vaikka farmariauton jos siltä tuntuu.
En oikeastaan kaipaa mitään muuta kuin lapsille isovanhempia, jotka olisivat terveitä ja läsnä arjessa.
Yhteiskuntaluokkaan tämä liittyy siten, että sekä miehen että minun on pitänyt muuttaa yliopiston ja työn perässä kauas lapsuusmaisemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kultuuri elämä. Eli jo se mahdollisuus käydä ooperassa, konserteissa, teatterissa usein ja hyvillä paikoilla.
Itse haluaisin käydä useammin ooperassa kuin kerran vuodessa mutta kun lippu maksaa ~100€ niin aika mahdotonta.Tulisi säästöä kun vaihtaisi baarireissut oopperaan, jos kerran noin halvalla pääsee.
Opettele ensin kuitenkin yhdyssanojen käyttö =)
Oppiiko ne siellä oopperassa?
Vierailija kirjoitti:
Mitä kadehdittavaa on farmariautossa? Sehän vain osoittaa, että ihmisen on pakko roudata jotakin romua ja ostaa "järkevä" auto. Vapautta on ostaa sellainen auto, mitä oikeasti tekee mieli ja jolla on mukava ajaa. Roudaus hoidetaan muulla tavalla.
Näinkin juuri.
Siis ai että, tämä ylempi keskiluokka on kyllä vissiin jo tämän palstan uusi WT, kun on niin suosittu.
Siis eniten kyllä kadehdin sitä, että ois joku akateeminen tutkinto. Varsinkin, jos vaikka kaikki sisaretkin ois korkeasti koulutettuja, niin voisi aina itseä nostattaa niiden titteleillä ja joka toisessa sivulauseessa aina tuoda esiin, kuinka meidän suvussa arvostetaan kylttyyriä.
Kaikista siisteintä ois, jos olis vielä hyvää sukutaustaa, esim. vanhan rahan rikkaita. Tyyliin jostain vanhasta kartanosta meren rannalta. Joka viikon kolmas lauantai kiertäis pehtoorin kanssa tilukset ja tarkistais hevoset. Vai mitä ne nyt tekee? Ja ois vessassa sellainen 500 euroa maksava persialaismatto. Vois servata kaikki työväenluokkaiset uusrikkaat ja muut nousukkaat, joilla on paljon rahaa ja huono maku. Varmaan sitä mä eniten kadehtisin vaan kun ei oo minkäänlaista pääomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nyt ei ole mikään ylemmän keskiluokan juttu, mutta kaipaan pianoa. Meillä oli flyygeli, jota tyttö soitti, mutta kun lapset lähtivät ja myimme omakotitalon pois, ei ole enää tilaa flyygelille. Eikä kerrostalossa naapureiden vuoksi kehtaisikaan elämöidä.
Haaveilin lapsena valkoisesta flyygelistä, vaikka en osaa edes soittaa! Ehkä vielä joskus.. ;)
Samoin, valkoinen flyygeli -fiksaatio jäi päähän lennonin imagine-videosta. Haaveilin toki vielä huvilasta valtavine saleineen jossa ei ole muuta kuin tuo flyygeli. Köyhä kun olen, tyydyin sitten valkoiseen digitaalipianoon.
Vierailija kirjoitti:
Kesämökille olisi kyllä tilausta! Aina puhutaan että kaikki suomalaiset mökkeilee ja kaikilla on omat mökit, mutta vanhemmillani ei lapsuudessani ollut omaa mökkiä eikä sellaista mistään ole esim perintönäkään tulossa :(
Siis miten suvullasi ei voi muka olla minkäänlaista mökkiä? En ymmärrä.
Sekoittuuko täällä keskiluokka ja ylempi keskiluokka? Tai ainakin nämä jutut kuten 'ei tarvitse aina ottaa sitä ihan halvinta matkaa', 'omakotitalo ja farmariauto' ei kuulosta mitenkään poikkeukselliselta.
Eikö nuo mökit ole jo vähän ysäriä, nykyään lennetään keskieurooppaan tai korkeintaan mennään järvelle vähän pörräämään daycruiserilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kultuuri elämä. Eli jo se mahdollisuus käydä ooperassa, konserteissa, teatterissa usein ja hyvillä paikoilla.
Itse haluaisin käydä useammin ooperassa kuin kerran vuodessa mutta kun lippu maksaa ~100€ niin aika mahdotonta.Tulisi säästöä kun vaihtaisi baarireissut oopperaan, jos kerran noin halvalla pääsee.
Opettele ensin kuitenkin yhdyssanojen käyttö =)
Missä sinä yhdyssanavirheen näit?
Tämä nyt ei ole mikään ylemmän keskiluokan juttu, mutta kaipaan pianoa. Meillä oli flyygeli, jota tyttö soitti, mutta kun lapset lähtivät ja myimme omakotitalon pois, ei ole enää tilaa flyygelille. Eikä kerrostalossa naapureiden vuoksi kehtaisikaan elämöidä.