puhutte kevyesti pettämisestä. minulta se vei mielenterveyden.

Nyt en kyllä ihan ymmärrä, miten se vei mielenterveyden?

Mikä sinun rooli oli pettämisessä?

Olitko sinä se joka petti vai petettiinkö sinua?

Minä olin se joka petti ja syyllisyys ajoi minut niin syvään masennukseen ja itseinhoon että yritin lopettaa elämäni.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka petti ja syyllisyys ajoi minut niin syvään masennukseen ja itseinhoon että yritin lopettaa elämäni.

Kai sulla on aiemminkin jotain mt-ongelmia ollut?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka petti ja syyllisyys ajoi minut niin syvään masennukseen ja itseinhoon että yritin lopettaa elämäni.

Kai sulla on aiemminkin jotain mt-ongelmia ollut?

Toki, senhän kavaltaa jo pettäminen.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka petti ja syyllisyys ajoi minut niin syvään masennukseen ja itseinhoon että yritin lopettaa elämäni.

Ihan oikein sinulle, miehesi petettynä kärsi tilanteesta silti paljon enemmän kuin sinä.

Ap lopeta itsesi syyllistäminen ja inhoaminen. Pettämiseen tuskin löytyy yhtä syyllistä, huono suhde siihen johtaa. Pettäminen on väärä tapa toimia, mutta elämään kuuluu virheet. Niistä kannattaa ottaa oppia.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka petti ja syyllisyys ajoi minut niin syvään masennukseen ja itseinhoon että yritin lopettaa elämäni.

Ensin olit se täydellinen kusipää joka petti ja sen jälkeen niin luuseri, että et edes itseäsi hengiltä saanut. Voiko tuosta enää alemmas säälittävyydessään päästä?

Hikiset sormet kuuluvat englannin kuningattareelle.

Otatkohan elämän pikkusen liian vakavasti? Onko satunnainen seksi niin vakava asia, että ihan mielenterveys pitää sen takia menettää? Haloo, jotain suhteellisuudentajua.

Ongelmallista on se että virheen tehtyään märehtii virheestä itselleen masennuksen, ei se että tekee virheitä.

Ihmiset mokailevat. Kaikki eivät mokaile samalla tavalla, mutta kaikki ihan tasan varmasti mokaavat jollain tavalla.

Moka pitää mahdollisuuksien mukaan hyvittää, pyytää anteeksi niiltä joita mokaaminen on mahdollisesti haitannut ja sitten yrittää jatkaa elämää niin että ottaa huomioon mokaan johtaneet syyt entistä paremmin.

Huono suhde ei ole pettämisen syy. Esim. masennus, kyvyttömyys kohdata ongelmien käsittelyä muuten, oman itsetunnon pönkitys voi olla syitä pettämiselle. Itseruoskinta ei kuitenkaan auta vaan itsetunnon ja suhdetaitojen parantaminen. Tsemppiä ap. Kukaan ei ole täydellinen. Tärkeintä on että pureudut syihin ja etsit rakentavia keinoja löytää samoja "kiksejä".

Jokuhan täällä jankkaa loputtomasti nuoremmista naisista ja vanhemmista miehistä.

Luulen että hänellekin on mt-ongelma.

Pettämiseen on monia syitä. Huono suhde voi olla syy. Kaikki pettäjät eivät ole  samanlaisia.

Yksi "pettää" dementoitunutta puolisoaan koska joutuisi muuten elämään täysin ilman läheisyyttä, toinen pettää hetken mielijohteesta ja huvin vuoksi.

Monet tälläkin palstalla pettävät jotta jäisivät kiinni ja puoliso jättäisi. Ja taas tosi monet pettävät jotta jaksaisivat pysyä pystyyn kuivuneissa suhteissaan.

Ap kuulostaa mielenterveysongelmaiselta. Todellakin. On ok tuntea syyllisyyttä, mutta että ihan hengen riistämistä harkitsi. Olisikohan ne syyt kuitenkin jossain ihan muualla kuin jossain pettämisessä?

Ja olen samaa mieltä, että paskoissa suhteissa petetään. Kai sen nyt järkikin sanoo.

Huono suhde on todennäköisin syy pettämiselle kaikessa yksinkertaisuudessaan, mutta kyllä jotkut väen vängällä tahtovat uskotella että kyse on jostain identiteettikriiseistä tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin se joka petti ja syyllisyys ajoi minut niin syvään masennukseen ja itseinhoon että yritin lopettaa elämäni.

Ensin olit se täydellinen kusipää joka petti ja sen jälkeen niin luuseri, että et edes itseäsi hengiltä saanut. Voiko tuosta enää alemmas säälittävyydessään päästä?

Kyllä on kuvottava kommentti yläpeukkuineen.

Tajuatteko ollenkaan, että tekstien takana on ihan oikeita ihmisiä?

Älä ap välitä näistä roboteista! Kaikki meistä mokaa joskus, tavalla tai toisella. Ne, jotka eivät ole tyrineet vielä niin eivät joko tajua tyrineensä tai se on vasta edessä päin.

Mun neuvo on, että keskity hetkeen kerralla. Ja joo satutit toista, mutta se on nyt takana päin! Tiedät nyt miten se satuttaa molempia ja tiedät, ettet enää tee niin. Se riittää. Kukaan, huom, kukaan ei ole täydellinen.

Meillä kaikilla on luurankomme. Opi rakastamaan itsesi virheineen kaikkineen, nyt armoa itsellesi.

Ja kaikella on tarkoitus, nyt sulla on omakohtaista kokemusta näistä tapahtumista. Kokemus on aina arvokasta ja joskus tulevaisuudessa kokemuksien antamasta viisaudesta on varmasti apua ja hyötyä.

Armoa ja sitten lopetat vellomisen syyllisyydessä. Joo, teit väärin, mutta elämä on vielä elämättä, ja satuttaisit toisia vielä pahemmin, jos tappaisit itsesi. Kanna vastuu hommasta, ja jatka eteenpäin! Tsemppiä!

Uskottomuus voi olla hyvin rankka kokemus niin pettäjälle kuin petetylle. Varsinkin, jos kyseessä on pitkä parisuhde. Seurauksena ikävin tietysti perheen hajoaminen, niinkuin meillekin kävi. Että ei se mikään pikku juttu ole uskottomuus. Siinä menee moni asia uusiksi elämässä ja monesta asiasta pitää luopua. Ja tämä uskoton osapuoli katuu rankasti, että sotki asiansa pelkän salasuhteen takia, kun oma vaimo olisi loppujen lopuksi ollut rakkaampi (hänen oma lauseensa).

Kummallista, minua pettäminen piristi.