Mitä asioita/tapoja tms. ulkomaalaiset ystäväsi/tuttusi ovat ihmetelleet Suomessa?
Japanilainen ystäväni oli luonani ja vanhus kaatui yrittäessään ylittää katukiveyksen reunaa pyörätuolillaan. Suoraan vilkasliikenteiselle autotielle.
Ihmisiä lapsi ohitse tupakka huulessa siitä ainakin 5-6, eikä kukaan edes kysynyt tarvitseeko vanhus apua. Ystäväni meni auttamaan niin pian kuin pääsi bussista ulos. Kysyi minulta sen jälkeen että ollaanko täällä aina noin välinpitämättömiä toisen hätää kohtaan. Olisi tehnyt mieli vastata että eihän me, mutta kyllähän "me" tietyssä määrin olemme. Oletetaan aina, että se kuuluisa "joku muu" on hälyttänyt apua, itse voi keskittyä omiin asioihinsa.
Kommentit (2072)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvipöytäkursailu. Emäntä kehottaa moneen kertaan ottamaan kakkua, mutta kukaan vain ei halua aloittaa, vuoroa pallotellaan vieraalta toiselle. Ihan omituista, siis kuin emännän tarjoomukset eivät kelpaisi.
Oikeasti siinä kai on kyse siitä, että vieraat ovat kohteliaita toisilleen, ei emännälle: halutaan ikään kuin sanoa, että sinä olet minua arvokkaampi, joten ota kakkua ennen minua (niin saat kunnon palan).
Eräs(muistaakseni jenkki) tutkija kiinnostui kursailusta ja perehtyi tähän. Hän päätyi sellaiseen teoriaan, että Suomessa on aikanaan kahville menty arvojärjestyksessä. Pienessä kylässä esimerkiksi lapsen ristiäisiin on osallistunut koko kylän väki, ja kahvia ovat ensiksi menneet ottamaan pappi, opettajat, jne. Nykyisin ei väellä enää niin selkeää arvokkuusajattelua ammatin tai muun aseman vuoksi ole, mutta tuo tapa on jäänyt tavallaan "lihasmuistiin", ja siksi perus kyläilytilanteessa kukaan ei osaa nousta ensimmäisenä kahville ja jopa vaivaantuu jos ensimmäisenä pitää mennä (useinhan joku sitten "uhrautuu" menemään ekana. En osaa nyt selittää tätä ihan selkeästi ja tämähän on vain yhden tutkijan johtopäätös, mutta mielenkiintoinen :D
Mielenkiintoista! Jäin miettimään tuota uhrautumista. En itse kursaile kursailemalla, pidän sitä epäkohteliaana, ja varmaan meidän sukupolvella se alkaa jäädä jo poiskin "lihasmuistista" (olen syntynyt 85). Kuitenkaan en ryntäisi heti kahvipöytään, kun kutsu käy, koska se on myös epäkohteliasta :D Katson aina onko paikalla vanhempia, mummoja ja pappoja, tai just vaikka joku pappi, tai isäntäväen läheisempi suku. Jos kukaan ei näytä menevän, niin sitten minä menen. Mutta koen sellaisen ryntäilyn sinne niin, että olen epäkohtelias ja ahne :D Ja varmasti se on syynä muidenkin kursailuun. Suomalaiset kuitenkin ovat aika sellaista "olkaa hyvä, ei, olkaa te hyvä" -kansaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englantilainen poikaystäväni ihmetteli, kuinka kauniisti Tampereen vanhat tehdasrakennukset on valaistu ulkoa päin. Hänen mukaansa Pohjois-Englannin vastaavalta aikakaudelta olevat tehdasrakennukset ovat rumia ja tylyjä, eikä niitä ole samalla tavalla osattu arvostaa.
Tuo voi johtua myös erilaisesta arkkitehtuurin historiasta meillä ja (esim.) Englannissa. Meillä täällä savupirttien jälkipolvien maassa 200-vuotiasta rakennusta usein pidetään arvokkaana ja mahdollisesti myös kulttuurillisesti merkittävänä museokohteena, kun taas briteissä 200-vuotias talo tms. on vielä suhteellisen uusi säilyneeseen (ja yhä aktiivisessa käytössä olevaan) rakennuskantaan verrattuna.
No Suomessahan on perinteisesti hävitetty vanhat ja tyylikkäät rakennukset, joskus 60-70-luvuillahan tuo villitys on alkanut ja jatkuu yhä.
"Neukkukuutiotyyli" johtuu pääasiassa siitä, että Suomi piti jälleenrakentaa 40-luvulla käydyn sodan jälkeen. Ei ole "vanhoja kaupunkeja", koska ne tuhoutuivat sodassa, tai jopa poltettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakanpolttoa.
Mistähän tällainen tapaus tulee, joka tupakanpolttoa ihmettelee?
Suomessa tupakoidaan keskimäärin vähemmän kuin Euroopassa yleensä. Ja tietysti paljon vähemmän kuin esim. Aasiassa ja Afrikassa.
Pohjois-Amerikan taso on sama kuin Euroopassa ja eteläisen Amerikan korkeampi.
Omat ulkomaalaistuttuni ovat lähinnä ihmetelleet kuinka kuuliaisesti täällä noudatetaan tupakointikieltoja. Yksikin laittoi savuksi kieltomerkin alla ja kun tästä huomautin oli vilpittömän hämmästynyt, että tuollaista joku ottaisi huomioon :)
Opiskeluaikoina mm. japanilainen ja espanjalainen vaihto-oppilas olivat aidosti ihmeissään, kun piti mennä ulos asti tupakoimaan, eikä saanut edes keittiön tuuletusikkunan edessä polttaa.
Naisia pääasiassa kulttuuritilaisuuksissa ym riennoissa. Yleensäkin naisia paljon joka paikassa ilman miestä ja naisporukassa.
Ravintolassa suomalaisten naisten suorasukaiset ehdotukset ulkomaalaisille miehille, ovat ihmeissään kun ei tarvitse piirittää ja yrittää valloittaa.
Alkoholinkäyttö ja huonon käytöksen perusteleminen humalalla.
Tapakulttuurin köyhyys, puhumattomuus, arkipäiväisen kohteliaisuuden puuttuminen kun kohdataan tuntemattomia esim kaupassa, hississä.
Nämä kaikki siis eurooppalaisilta.
Aasialaiset on ihmetellyt valoisia kesäiltoja ja suomalaisen kesän kylmyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Klassikko kirjoitti:
Vauvat jätetään talvella yksin ulos pakkaseen nukkumaan
Onhan tämä ihan tavallista, mutta miettikääpä. Jos olisi aikuisten kokoinen kaukalo niin houkuttelisiko nukkua siellä vaikka 15 asteen pakkasessa? Vaikka olisi paljon päällä eikä palelisi? Minä ainakin nukkuisin mieluummin sisällä.
Itse asiassa minulle kelpaisi hyvin.
En tiedä mitä ulkomaalaiset ihmettelee. No ehkä yleistä sukulaisten auttamattomuutta ja itsekkyyttä ja ydinperheajattelua. Itsekin ihmettelen näitä suomalaisena, ja saunaa en ymmärrä myöskään enkä yleisiä uimahalleja.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mitä ulkomaalaiset ihmettelee. No ehkä yleistä sukulaisten auttamattomuutta ja itsekkyyttä ja ydinperheajattelua. Itsekin ihmettelen näitä suomalaisena, ja saunaa en ymmärrä myöskään enkä yleisiä uimahalleja.
Eipä ole varaa omaan uimahalliin. Joutuu käyttämään yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Yksi ystäväni luuli ensin että ihmiset vihaavat häntä kamalasti kun hän on erinäköinen. Kun kysyin miten se ilmenee, hän kertoi että monet sylkevät hänen eteensä ja hän tulkitsi sen halveksunnan eleeksi. Sen jälkeen olen itsekin huomannut että suomalaiset sylkevät järjettömän paljon. En ollut ikinä huomannut sitä ennen. Vakuutin ystävälleni ettei sulkeminen kohdistu häneen koska minäkin näen sitä nykyään kaikkialla.
Ystäväni arveli, että ehkä liiallinen maidon käyttäminen lisää suomalaisten limaneritystä. Se maitojuttu on toinen asia joka ystäväni on ihmetyttänyt. Työkaveri otti lasagnen kanssa maitoa ja ystävä kertoi jälkeen päin olleensa ihan järkyttynyt siitä sekamelskasta mikä vatsaan tulee lihan, mausteiden, tomaatin ja raa’an maidon yhdistelmästä.
Milloin maito on kypsää? XDD
Että humalaiset saavat liikkua vapaana ja huudella ilman että ne pidtetään ja viedään säiliöön pariksi päiväksi, astiankuivaustelineitä ja ennenkaikkea että näitä on joka asunnossa, hanasta juotava vesi, luontopolkuja, hiljaisuutta, sammaleita, suomalaisten heikkoa oikeusturvaa, terveydenhuoltoa, saunaa (mutta 100 asteessa kuolee.. ihan ku olisi upotettuna kattilaan jossa kiehuvaa vettä..) jne jne jne..
Olen se joka kirjoitti niistä trampoliineista sen ensimmäisin viestin. Ei jääty sen kummemmin sitä kommenttia ihmettelemään koska se tuli ikään kuin sivulauseessa. Ajateltiin vaan että joko tämä muoti ei ole Saksassa tai sitten ne trampoliinit ovat piilossa takapihoilla.
Saksassa (osavaltion) laki määrää liikeiden aukioloajoista. Esim. Baijerissa kauppojen tulee olla arkisin suljettuna klo 20.00 -6.00, samoin sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Lain mukaan Baijerissa liike voi olla auki korkeintaan neljänä sunnuntaina klo 13.00 - 18.00. Münchenin kaupunki on päättänyt, että näitä "verkaufsoffene Sonntageja" ei ole.
Berliinissä liikkeet voivat itse päättää arkipäiväaukioloajoistaan. Sunnuntaiaukioloja saa olla korkeintaan 10 vuodessa. Tietyillä turistialueilla, rautatieasemilla ja lentokentillä liikkeet saavat olla avoinna.
Saksassa lauantai lasketaan arkipäiväksi ja kaupat voivat siis olla avoinna niin myöhään kuin laski sallii niiden arkisin olevan, Baijerissa klo 20.00 asti ja Berliinissä keskiyöhön, kutenesim. Friedrichstrassella sijaitseva suuri kirjakauppa Dussmann.
Just me:) kirjoitti:
Vietnamilainen kämppis ja venäläinen pesukoneasentaja ihmettelivät suomalaisten naisten itsenäisyyttä. Vahva, itsenäinen ja tasa-arvoinen suomalaisnainen on asia josta kannattaa olla ylpeä. Tasa-arvoinen ja rehellinen yhteiskunta on meidän kaikkien suomalaisten yhdessä rakentama :)
Vahva, itsenäinen suomalaisnainen tosin saa nimensä ensin isältä, sitten aviomieheltä.
Chileläinen ihmetteli kovasti kun miesporukassa mentiin yhdessä saunaan. Hän ei saunaan mennyt kuin vain (suomalaisen) vaimonsa kanssa.
Ja mitä uimiseen tulee, niin minä suomalaisena en esimerkiksi osaa uida vaikka lapsena on käyty uimakoulut jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englantilainen poikaystäväni ihmetteli, kuinka kauniisti Tampereen vanhat tehdasrakennukset on valaistu ulkoa päin. Hänen mukaansa Pohjois-Englannin vastaavalta aikakaudelta olevat tehdasrakennukset ovat rumia ja tylyjä, eikä niitä ole samalla tavalla osattu arvostaa.
Tuo voi johtua myös erilaisesta arkkitehtuurin historiasta meillä ja (esim.) Englannissa. Meillä täällä savupirttien jälkipolvien maassa 200-vuotiasta rakennusta usein pidetään arvokkaana ja mahdollisesti myös kulttuurillisesti merkittävänä museokohteena, kun taas briteissä 200-vuotias talo tms. on vielä suhteellisen uusi säilyneeseen (ja yhä aktiivisessa käytössä olevaan) rakennuskantaan verrattuna.
No Suomessahan on perinteisesti hävitetty vanhat ja tyylikkäät rakennukset, joskus 60-70-luvuillahan tuo villitys on alkanut ja jatkuu yhä.
"Neukkukuutiotyyli" johtuu pääasiassa siitä, että Suomi piti jälleenrakentaa 40-luvulla käydyn sodan jälkeen. Ei ole "vanhoja kaupunkeja", koska ne tuhoutuivat sodassa, tai jopa poltettiin.
Tämä on muuten mielenkiintoista. Kyllähän muuallakin Euroopassa tuhoutui paljon vanhaa rakennuskantaa, jopa kokonaisia kaupunkeja, mutta monin paikoin kaupungit rakennettiin samanlaiseksi kuin ennen sotaa esim. Dresden ja Varsova tulevat nyt ensimmäisenä mieleen. Miksi Suomessa ei toimittu näin ja olisiko pitänyt on mielenkiintoinen kysymys.
Saksalainen ihmetteli vielä sitä, että
+kortilla voi maksaa melkein missä vain
+tontit ovat ihanan isoja, maata kun on
+aamupalaksi tarjotaan hyvää puuroa, kaikkialla
-humalaiset saavat öristä kaupungilla vapaasti ja niitä on paljon
-suomalaiset pitävät terveydenhuoltoaan niin hyvänä vaikka se saksalaisen silmissä ei sitä ole
-suomalaisten kärsivällisyyttä: jos vakavasti sairas saa leikkausajan vasta 10 viikon päähän niin hän tyytyy kohtaloonsa ja odottaa kiltisti
Kyllä nimäkin kauan Saksassa ihmettelen sitä, kuinka kaupat ovat Suomessa juhlapyhinäkin auki. Tuntuu jotenkin pahalta. On kai sitten osavaltiokohtainen täällä Saksassa mutta meilläpäin ei ole mikään kauppa auki sunniúntaisin ja hyvä niin. Ihmiset täällä myös välttävät äänekästä työntekoa puutarhassaan sunnuntaisin ja aika käytetään perheen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Japanilainen ystäväni oli luonani ja vanhus kaatui yrittäessään ylittää katukiveyksen reunaa pyörätuolillaan. Suoraan vilkasliikenteiselle autotielle.
Ihmisiä lapsi ohitse tupakka huulessa siitä ainakin 5-6, eikä kukaan edes kysynyt tarvitseeko vanhus apua. Ystäväni meni auttamaan niin pian kuin pääsi bussista ulos. Kysyi minulta sen jälkeen että ollaanko täällä aina noin välinpitämättömiä toisen hätää kohtaan. Olisi tehnyt mieli vastata että eihän me, mutta kyllähän "me" tietyssä määrin olemme. Oletetaan aina, että se kuuluisa "joku muu" on hälyttänyt apua, itse voi keskittyä omiin asioihinsa.
Olen saanut (suomalainen) vastaavaa tyyliä kommenttia Helsingissä, tyyliin "onpa hienoa että autat kanssaihmisiä". Tietääkseni muualla Suomessa tuollainen välinpitämättömyys ei todellakaan ole mikään normi, vaan poikkeus ja tuntemattomiakin autetaan jos joku hädässä nähdään. Oli aikamoinen yllätys kun tajusin että hyville ystävilleni ei edes tullut mieleen auttaa ojaan kaatunutta, joskin päihtynyttä, vanhempaa naista.
Useimmille tuntemilleni ulkomaisille suomalaisten hyvä yhteiskunta ja edut ovat ne suurin yllätys. Esimerkkinä tästä vaikka tuo uimataito. Olin jo jotain 20 kun tapasin ensimmäistä kertaa (tietääkseni) uimataidottoman nuoren ihmisten, Tsekeistä. Sen jälkeen olen oppinut että edes Ruotsissa ei koulussa opeteta uimaan vaikka lasten uimataito testataankin. Luulin että kaikissa sivistysmaissa opetettaisiin lapset uimaan, mutta ilmeisesti tämä onkin vain Suomessa julkisen puolen palvelua, ja muualla vanhemmat maksaa tai opettaa itse.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä otan lääkkeen enkä syö sitä...
Mä käsitän nuo syödä lääkkeitä ja ottaa lääkkeet vähän eri tavalla. Tuo syödä lääkkeitä on musta sellainen, että sillä tarkoitetaan että onko minulla ylipäätään jotakin lääkitystä, jota käytän. Esim. lääkäri voisi kysyä "Syötkö jotain lääkkeitä?" ja toisella tavalla sen voisi ilmaista vaikka "Onko sinulla lääkitystä?". Sitten taas sen ottaa lääkkeet käsitän siten, että sitä käytetään juuri sillä hetkellä, kun se pilleri konkreettisesti laitetaan sinne suuhun.
Vierailija kirjoitti:
Yhdysvaltalainen ystäväni ei jaksa ymmärtää suomalaisten olematonta työmoraalia. Valtavst lomat, lyhyet työpäivät ja silti töitä vältellään.
Taisit keksiä tuon. Jenkit itsevät käyttävät suuren osan työajasta juoruiluun vesipullon luona ja notkumiseen. Mutta työpäivä on tunteina mitattuna pitkä.
Veden silmälle nähtävä kirkkaus/läpinäkyvyys luonnonvesissä ei ole mittari sen puhtaudelle siinä mielessä, onko se turvallista uida. Mutainenkin vesi on usein suomessa aivan puhdasta, meillä ei ole esimerkiksi pahemmin loisia tai ympäristösaasteita vesissä, missä uidaan. On toki saastuneita järviä, leväisiä järviä ja joissain paikossa on iilimatoja, mutta näissä ei yleisesti ottaen uida. Joko ne ovat metsän siimeksessä sillä lailla, ettei sinne kansalaiset keskimäärin eksy polskimaan, eli ei ole mitään kulkuväylää tms. Tai sitten niissä on varoituskylttejä. Jopa netissä taitaa olla kesäisin niitä varoituskarttoja, että missä on levää tai muuten ihmiselle huonoa vettä.