Lue keskustelun säännöt.
Suosittele koirarotua lapsiperheeseen, perheen ensimmäiseksi koiraksi
Mieluummin vähän pienempi koira, tai max. keskikokoinen. Ihan seurakoiraksi kotiin, lenkeille, metsään, ei siis näyttelykoiraksi. Ehdotelkaa rotuja!?
Kommentit (409)
Vierailija kirjoitti:
Meillä pieni villakoira, enkä ainakaan henk. koht suosittelisi ainakaan perheeseen jossa on ihan pieniä lapsia. Sen sijaan suosittelisin ehkä isompaa rotua, kuten kultaistanoutajaa josta myös omakohtaista kokemusta.
Minä taas en suosittele lapsiperheeseen keskikokoisesta isompaa koiraa, koska jos lapset ulkoiluttavat esim. labbista, voi se vetää lapsen nurin. Osa koirista myös tekee "stoppeja" eli jäävät makaamaan/istumaan eivätkä suostu liikkumaan, ja jos on lapsi ulkoiluttamassa, ei se mitenkään saa isompaa koiraa liikkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenlapinkoira, uskomatonta ettei sitä ole mainittu ! Perusterve rotu, tykkää lapsista todella paljon ja viihtyy ulkona niin pihassa kuin lenkillä. Turkki on helppohoitoinen. Keskikokoinen rotu, riippuu yksilöstä onko pieni keskikokoinen vai vähän isompi.
Samaa ihmettelin ja halusin nähdä milloin tämä mainitaan. Meillä lapsiperheessä ja ekana koirana nyt 5kk. On aivan ihana. Kokemusta tästä rodusta lapsuuden perheessä, itse tosin olin silloin jo melkein aikuinen. Terve, pitkäikäinen, kaunis mutta helppohoitoinen turkki ja luonne ihan mahtava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pieni villakoira, enkä ainakaan henk. koht suosittelisi ainakaan perheeseen jossa on ihan pieniä lapsia. Sen sijaan suosittelisin ehkä isompaa rotua, kuten kultaistanoutajaa josta myös omakohtaista kokemusta.
Minä taas en suosittele lapsiperheeseen keskikokoisesta isompaa koiraa, koska jos lapset ulkoiluttavat esim. labbista, voi se vetää lapsen nurin. Osa koirista myös tekee "stoppeja" eli jäävät makaamaan/istumaan eivätkä suostu liikkumaan, ja jos on lapsi ulkoiluttamassa, ei se mitenkään saa isompaa koiraa liikkeelle.
On vastuutonta antaa pikkulapsen ulkoiluttaa koiraa yksin. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Olen niin monta kertaa nähnyt, kun lapset retuuttavat, vetävät, lyövät, tönivät ym. koiraa sitä ulkoiluttaessaan. Opettakaa lapsillenne heti, miten koiraa käsitellään = rauhallisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Koira ei ole lelu, ei edes pikkukoira.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pieni villakoira, enkä ainakaan henk. koht suosittelisi ainakaan perheeseen jossa on ihan pieniä lapsia. Sen sijaan suosittelisin ehkä isompaa rotua, kuten kultaistanoutajaa josta myös omakohtaista kokemusta.
Minä taas en suosittele lapsiperheeseen keskikokoisesta isompaa koiraa, koska jos lapset ulkoiluttavat esim. labbista, voi se vetää lapsen nurin. Osa koirista myös tekee "stoppeja" eli jäävät makaamaan/istumaan eivätkä suostu liikkumaan, ja jos on lapsi ulkoiluttamassa, ei se mitenkään saa isompaa koiraa liikkeelle.
On vastuutonta antaa pikkulapsen ulkoiluttaa koiraa yksin. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Olen niin monta kertaa nähnyt, kun lapset retuuttavat, vetävät, lyövät, tönivät ym. koiraa sitä ulkoiluttaessaan. Opettakaa lapsillenne heti, miten koiraa käsitellään = rauhallisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Koira ei ole lelu, ei edes pikkukoira.
Kai lapsi voi viedä pienen koiran lenkille, sitten kun on tarpeeksi vanha. En nyt mitään ihan ekaluokkalaista laittaisi yksin ulkoiluttamaan koiraa. Opettaa lapselle vastuuntuntoa. Tietenkin pitää harjoitella ja tehdä säännöt selväksi. Olen itsekin nähnyt, kuinka lapsi potkii koiraa, kun sen käytös ei miellytä. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Chihuahua. Todella helppohoitoinen, ei tarvitse pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa juosta hyvin 15-20 km lenkitkin. Ei hauku, tulee hyvin toimeen lasten kanssa. Syö vähän.
Meillä oli cavalier king charlesin spanieli tyttö. Kiltti, lapsiystävällinen, lempeä, helppo. Tykkäsi liikkua mun kanssa myös metsässä, ei mikään lelu vaikka helppo eka koira. Ei haukkunut, ärhennellyt, täysin peloton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cavalieria ei tarvitse välttämättä kouluttaa koska se on niin helppo tapaus luonteeltaan. Herkkä ja taipuisa ja hyvä lasten kanssa. Tietysti on opetettava ulos tarpeilleen mutta sehän on jokaisen pennun kohdalla.
Kyllä, jokainen vastuullinen koiran omistaja kouluttaa koiransa. Myös cavalierin.
Me varmaan ymmärrettiin koulutuksella eri asioita. Mun kaveri joutui kouluttamaan koiraansa tosi paljon ettei esim hauku kaikille ohikulkijoille, ei hypi ihmisten päälle, ei järsi kaikkea, ei juokse pyörien perään. Cavalierin omistajalle tää on jo lähtökohta koska on niin kiltti ja rauhallinen koira.
Nöffi. Ei puurosodatkaan tunnu sen jälkeen missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pieni villakoira, enkä ainakaan henk. koht suosittelisi ainakaan perheeseen jossa on ihan pieniä lapsia. Sen sijaan suosittelisin ehkä isompaa rotua, kuten kultaistanoutajaa josta myös omakohtaista kokemusta.
Minä taas en suosittele lapsiperheeseen keskikokoisesta isompaa koiraa, koska jos lapset ulkoiluttavat esim. labbista, voi se vetää lapsen nurin. Osa koirista myös tekee "stoppeja" eli jäävät makaamaan/istumaan eivätkä suostu liikkumaan, ja jos on lapsi ulkoiluttamassa, ei se mitenkään saa isompaa koiraa liikkeelle.
On vastuutonta antaa pikkulapsen ulkoiluttaa koiraa yksin. Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Olen niin monta kertaa nähnyt, kun lapset retuuttavat, vetävät, lyövät, tönivät ym. koiraa sitä ulkoiluttaessaan. Opettakaa lapsillenne heti, miten koiraa käsitellään = rauhallisesti, kunnioittavasti ja ystävällisesti. Koira ei ole lelu, ei edes pikkukoira.
Kai lapsi voi viedä pienen koiran lenkille, sitten kun on tarpeeksi vanha. En nyt mitään ihan ekaluokkalaista laittaisi yksin ulkoiluttamaan koiraa. Opettaa lapselle vastuuntuntoa. Tietenkin pitää harjoitella ja tehdä säännöt selväksi. Olen itsekin nähnyt, kuinka lapsi potkii koiraa, kun sen käytös ei miellytä. :(
Juu, kyllä toki voi kun vähän ikää tulee ja samalla vastuuntuntoa ja oikea käsitys siitä, miten koiraa kohdellaan. Tuo potkiminen ja muu kaltoinkohtelu on kamalaa katsella, ilmeisesti vanhemmat eivät ole yhtään viitsineet opettaa koiran käsittelyä lapsille. Valitettavasti näkee usein :(
Jaksoin lukea vain sivulle 5 asti joten anteeksi jos tämä on jo tullut, suomen lapinkoira :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapin karhukoira ehdottomasti, veikeä ystävä
En ole omistanut koiraa kuin vaan yhden kerran monen monta vuotta sitten, mutta mitä itse olen ystävien ja tuttujen kourista huomannut, niin borderterrieri on huippu rotu. Jos nyt siis metsastysviettiä ei koiralle tahdo, niin borderterrierit ei kyllä kauheasti semmoista ”omista”. Hyvin seurallisia ovat. Toinen vaihtoehto on Italian vesikoira lagotto romagnolo, tosi kiva rotu. Toisaalta osa niistä on vähän vetäytyviä, mutta sitten taas jotkut yksilöt todella ystävällisiä ja iloisia. Lagotot on vaan sitten juuri siinä rajoilla siitä keskikokoisesta, mutta ei minun mielestä paljoa. On muitakin rotuja mutta nuo kaksi rotua minun mielestä parhaimmat.😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinttikoirat on niin mahtavia! Helppoja kotikoiria, jotka luonteeltaan varovaisia lapsen suhteen, eivät ole koko ajan vieressä kerjäämässä seuraa (lapsissa jo ihan tarpeeksi huomioimista), vaan osaavat ottaa ns. oman tilansa. Kiintyvät kovasti perheeseensä, ovat perusterveitä, toisin kuin monet jo pilalle jalostetut seurakoirat ym. Ei ehkä afgaani ja saluki, mutta muut, kuten whippet, skotlanninhirvikoira, venäjänvinttikoira, englanninvinttikoira. Tärkeintä, että saavat mahdollisuuden juosta päivittäin vapaana, ei niinkään ne pitkät lenkit. Muuten rakastavat vain.hautautua sohvatyynyjen sekaan.
Itsellä ollut aikaisemmin vinttejä. Oma neiti pian 5 kk ja odotan jo sitä hetkeä, kun saan oman puikkonokan kotiimme halittavaksi. :)
Omia suosikkeja myös labbis ja setterit
Väärinymmärretyt, mainettaan paremmat kirjoitti:
Vinttikoirat on niin mahtavia! Helppoja kotikoiria, jotka luonteeltaan varovaisia lapsen suhteen, eivät ole koko ajan vieressä kerjäämässä seuraa (lapsissa jo ihan tarpeeksi huomioimista), vaan osaavat ottaa ns. oman tilansa. Kiintyvät kovasti perheeseensä, ovat perusterveitä, toisin kuin monet jo pilalle jalostetut seurakoirat ym. Ei ehkä afgaani ja saluki, mutta muut, kuten whippet, skotlanninhirvikoira, venäjänvinttikoira, englanninvinttikoira. Tärkeintä, että saavat mahdollisuuden juosta päivittäin vapaana, ei niinkään ne pitkät lenkit. Muuten rakastavat vain.hautautua sohvatyynyjen sekaan.
Itsellä ollut aikaisemmin vinttejä. Oma neiti pian 5 kk ja odotan jo sitä hetkeä, kun saan oman puikkonokan kotiimme halittavaksi. :)Omia suosikkeja myös labbis ja setterit
Jäi vielä lisäämättä helppohoitoisuus turkin suhteen. Toki kylmillä keleillä saa pukea, mutta märällä kelillä nihkeä säämiskä riittää, eikä hiekkaa kulkeudu vinttien tassussa juuri nimeksikään, kuin muihin omistamiini koirarotuihin vertaa. Eettistä olisi adoptoida galgo kasvattajien sijaan, mutta tuolloin koirakokemusta olisi hyvä olla jo enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Chihuahua. Todella helppohoitoinen, ei tarvitse pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa juosta hyvin 15-20 km lenkitkin. Ei hauku, tulee hyvin toimeen lasten kanssa. Syö vähän.
Ai ei hauku? Ni no se onkin jotain räksytystä lähinnä
Väärinymmärretyt, mainettaan paremmat kirjoitti:
Vinttikoirat on niin mahtavia! Helppoja kotikoiria, jotka luonteeltaan varovaisia lapsen suhteen, eivät ole koko ajan vieressä kerjäämässä seuraa (lapsissa jo ihan tarpeeksi huomioimista), vaan osaavat ottaa ns. oman tilansa. Kiintyvät kovasti perheeseensä, ovat perusterveitä, toisin kuin monet jo pilalle jalostetut seurakoirat ym. Ei ehkä afgaani ja saluki, mutta muut, kuten whippet, skotlanninhirvikoira, venäjänvinttikoira, englanninvinttikoira. Tärkeintä, että saavat mahdollisuuden juosta päivittäin vapaana, ei niinkään ne pitkät lenkit. Muuten rakastavat vain.hautautua sohvatyynyjen sekaan.
Itsellä ollut aikaisemmin vinttejä. Oma neiti pian 5 kk ja odotan jo sitä hetkeä, kun saan oman puikkonokan kotiimme halittavaksi. :)Omia suosikkeja myös labbis ja setterit
Vinttikoirat on tyhmimpiä koiria ja afgaani on tyhmin koirarotu.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli cavalier king charlesin spanieli tyttö. Kiltti, lapsiystävällinen, lempeä, helppo. Tykkäsi liikkua mun kanssa myös metsässä, ei mikään lelu vaikka helppo eka koira. Ei haukkunut, ärhennellyt, täysin peloton.
Kymmenen alapeukkua cavalierille eikä yhtään yläpeukkua?
Nyt on varmaan pakko oikaista jotain ennakkokäsityksiä.
Cavalier ei itse asiassa ole mikään minikoira, se on ihan reipas spanieli. Sillä ei ole lyttykuono, ajattelette nyt king charlesia. Cavalierilla on ihan spanielin kuono. Jos ei näyttelykoiraa ole valitsemassa vaan kotikoiraa, valitsee sitten vaikka vielä sellaisen pennun jolla on näyttelyyn liiankin pitkä kuono.
Meidän tyttökoira oli terve ja reipas koko 15 vuotta jonka eli. Moni isompi koira ei edes elä niin vanhaksi. Mitään ei tarvinnut leikata, viimeisinä vuosia alkoi sydämessä olla pientä vaivaa, mutta korkeaan ikään nähden se oli pientä.
Tottakai turkki on pitkähkö niin kuin monella muullakin spanielilla, mutta jos se nyt on kynnyskysymys niin voihan sen pitää trimmattuna, jos ei halua koiraa harjata. Mikään erityisen pitkä se turkki ei ole.
Olennaista on sen todella kiltti, ihmisystävällinen ja lempeä luonne. Meillä tämä cavalier tyttö oli jo ennen vauvan syntymää. Se sopeutui vauvan tuloon kuin olisi aina lapsiperheessä ollut, silmää räpäyttämättä. Jos vauva otti turkista kiinni, se rauhallisesti siirtyi metrin päähän makaamaan.
Minun kanssani se teki iloisena pitkiä metsälenkkejä, tai jos minua ei huvittanut, yhtä tyytyväisenä nukkui vierelläni sohvalla, tai minun ja vauvan vierellä.
Kiltimpää, söpömpää ja ihmisystävällisempää pikkukoiraa ehjin ole tuntenut.
Tottakai cavalier on jalostettu rotu. Jos kysyy koirarotua, saa koirarotuja. Jos haluaa muun kuin rotukoiran, paljon on nykyään esim cavalierin ja jonkun muun pikkukoiran sekoituksia. Tietysti täytyy katsoa ettei se toinen koira ole joku ärhäkkä terrierri tai mäyräkoira, tai ylivilkas jack russell. Mutta noin muuten sekin on tietysti vaihtoehto.
Jos minun pitäisi valita otanko riskin että koira on kiukkuinen räksyttäjä joka pureksii ihmisten nilkkoja, vai tuleeko sille vanhana sydänvikaa mutta on lempeä kuin lehmä, niin edelleen valitsisin jälkimmäisen ja ottaisin cavalierin.
Aina kaivaten
Ai niin ja tietenkin meidän kilttiä pientä cavalieria pystyi jo ekaluokkalainen pissattamaan.
Boksereista puhutaan "lapsiystävällisenä" rotuna. Oman kokemuksen mukaan voin sanoa, että älkää erehtykö tähän. Bokserit ovat monesti vilkkaita. Tuttavaperheissämme harrastetaan ko. rotua. Koirat ovat hyppineet lastemme päälle ja vetäneet heitä ihan kumoonkin. Koko ajan ne ovat tunkemassa kuolaista turpaansa lapsiin kiinni. Vaatteet sotkeutuvat helposti. Boksereiden ulkoilutus on aikuisten hommaa.
Bokserit eivät ole sieltä koirien älykkäimmästä päästä, vaativat omistajiltaan paljon aktiviteetteja ja koulutusta. Niillä on myös monesti terveysongelmia. Toki poikkeuksia varmasti löytyy. Puhun vain omasta kokemuksesta kyseisestä rodusta.