Lue keskustelun säännöt.
Suosittele koirarotua lapsiperheeseen, perheen ensimmäiseksi koiraksi
Mieluummin vähän pienempi koira, tai max. keskikokoinen. Ihan seurakoiraksi kotiin, lenkeille, metsään, ei siis näyttelykoiraksi. Ehdotelkaa rotuja!?
Kommentit (409)
Kleinspitziä suosittelisin minäkin. Suhteellisen helppo seurakoira, suhteellisen terve, turkinhoito ei ole kovin vaikeaa vaikka pitkä turkki onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kleinspitziä suosittelisin minäkin. Suhteellisen helppo seurakoira, suhteellisen terve, turkinhoito ei ole kovin vaikeaa vaikka pitkä turkki onkin.
Kannattaa ottaa kuitenkin huomioon haukkuherkkyys, kerrostaloon en suosittele. Muuten aivan täydellinen pakkaus kaikin puolin!
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin vähän pienempi koira, tai max. keskikokoinen. Ihan seurakoiraksi kotiin, lenkeille, metsään, ei siis näyttelykoiraksi. Ehdotelkaa rotuja!?
No jos lapsiperhe etsii ensimmäistä koiraa josta halutaan seurakoira sohvalle ja lenkille niin miksi kiinnittää sen enempää huomiota siihen rotuun? Etsii sellaisen yksilön joka teidän perheelle sopii, aikuisia kodinvaihtajia on vaikka kuinka jonka kanssa voi sitten opetella sitä elämää koiran kanssa. Se söpö "seurakoira"rodun pentunen voi kasvaessaan muuttuakin esim. runsaasti aktivointia tarvitsevaksi energiapakkaukseksi.
Eli kun kriteerit koiralle on yllämainitut, älkää etsitkö jotain tiettyä rotua, keskittykää etsimään sitä koiraa, millaisen haluatte.
... kunhan keskitytte myös lasten koulutukseen, miten ollaan koirien kanssa ja koiran elekieli. Positiivinen vahvistaminen koiran koulutukseen. Ettekä opeta koiraa siihen, ettei saa kommunikoida. Ettei sitten tarvitse jälkikäteen itkeä että puri varoittamatta. Vastuu lasten ja koiran yhteiselosta ja hyvinvoinnista on teidän. Jos koira puree niin peiliin voi katsoa. Varautua pitää myös mahdollisiin ongelmiin, vaikka pennun ottaisi. Toimintatonni tai kaksi takataskussa myös ell. kuluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä pienempi koira, sitä äänekkäämpi ja käytöshäiriöisempi, perustuen omalla seudulla liikkuviin koiriin. En suosittelisi mitään sellaista, jonka säkäkorkeus on alle puolen metrin. Isolla koiralla on itseluottamus kohdallaan, se ei provosoidu eikä sen ole tarvis äristä ja haastaa riitaa kaikkien kanssa. Chihut ja terrierit ovat inhottavimpia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Posliinikoira hyllyn päälle. Käyttäkää ylimääräinen aika ja energia lastenne kanssa olemiseen ja kasvattamiseen. Pitkän opettajaurani aikana olen huomannut, että useissa koiraperheissä lapset jäävät kasvattamatta tai ilman aikuisen aikaa. Koira ei korvaa aikuista. Koira ei korvaa aikuisen syliä. Koira ei korvaa ystäviä. Miettikää vielä, onko teillä oikeasti aikaa ja halua lastenhoidon lisäksi koiralle. Ja mihin tarkoitukseen koiran hankitte? Mitä korvaamaan?
Kaukasian paimenkoira ehdottomasti. Erittäin helppo rotu kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä meinasin ehdottaa tiibetinspanielia. Lempeä rotu.
Meillä tipsu, joka kyllä ihana koira, mutta meidän tyyppi ainakin aivan äärimmäisen laiska ja mukavuudenhaluinen. Jaksaa kyllä lenkkeillä, jos viitsii. Joskus sellaisia päiviä että ei viitsi ja silloin on kyllä rasittavan itsepäinen. On kyllä sinänsä helppo rotu, mutta ei erityisen seurallinen ja leikkisä. Itsenäinen ja itsetietoinen. Joku sanoi joskus että jos et tiedä otatko kissan vai koiran niin ota tiibetinspanieli. Kuvastaa minusta rotua täydellisesti, tai ainakin tätä meidän yksilöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin koira, josta ei irtoa karvaa kuin trimmaamalla. Ei siis mikään pitkäkarvainen rotu. Pienikokoinen. Narttu. Kääpiönautseri tulee mieleen.
Ei. Ehdoton ei. Osta pennuille joku pehmokoira, joka kävelee paristoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin koira, josta ei irtoa karvaa kuin trimmaamalla. Ei siis mikään pitkäkarvainen rotu. Pienikokoinen. Narttu. Kääpiönautseri tulee mieleen.
En suosittele ensimmäiseksi koiraksi lapsiperheeseen. Pieni koira, jolla on iso ego. Vaatii jämäkän ja johdonmukaisen koulutuksen.
Omia kokemuksia
Cavalier meillä oli kun itse olin lapsi. Ei hauku, tosi seurallinen ja lapsia rakastava rotu. Ei vaadi älyttömiä lenkkejä perus ulkoilua.
Mopsi löytyy muutamalta läheiseltä lapsiperheeltä. Suloisia tapauksia ja lapsien seurassa viihtyvät.
Meillä on ollut lasten ollessa ihan pieniä chihuahuoita nämä voivat olla haukkuherkkiä, mutta oikein seurallisia pieniä tapauksia ja meillä myös metsälenkeillä viihtyivät.
Nyt löytyy tiibetinspanieli ja tämä ehkä omasta mielestäni paras rotu lapsiperheeseen. Seurallinen, pieni, mutta ei liian. Tykkää leikkiä ja ulkoilla. Ei hauku ja on sellainen joka itse hakeutuu lasten lähelle paijattavaksi.
Isommat koirat soveltuvat yleensä hyvin lapsiperheeseen. Meillä oli nöffi, kun olin pieni ja voi että olikin hyvä rotu lapsiperheessä, isosta koostaan huolimatta. Muistan, kun köllöteltiin vierekkäin lattialla (ja köllötellä se jaksoikin..) ja talvella veti meitä pulkassa. Ainut ongelma oli, kun sattui laiskalle päälle eikä huvittanut enää jatkaa lenkkiä niin siihen sitten jäätiin, kun ei sellaista 70-80kiloista jästipäätä ihan helpolla liikuteta..
Kleinspitz on kyllä hyvä rotu, mutta vähän kovaluonteinen.
Sheltti on hieno vaihtoehto.
Volpino Italiano on kuin Japanin pystykorva jolla on aivot.
Muista myös koulutus sekä lapsille että koiralle. Mitä muuta teet vuonna 2033 koirasi hautaamisen lisäksi? Nämä elävät 15 vuotta ja koko ajan ne pitää ottaa kaikessa huomioon.
Länsigöötänmaanpystykorva. Meillä on semmoinen vekkuli. Iloinen ja reipas koira, turkki pysyy puhtaana (ns. pinnoite) ja tykkää liikkua metiköissä ja pitkillä lenkeillä. On älykäs rotu, eli kaipaa kyllä virikkeitä, mutta on ahne herkuille eli helppo kouluttaa. Corgin "sukulaisrotu", tosin terveempi kuin muut töppöjalat :)
Miinuksina taitavat olla haukkuminen ja pentuajan näykkiminen (joista oppii koulutuksella pois, kunhan osaa hommansa). Tykkäävät olla oman lauman kesken, eli viihtyvät oman perheen kanssa puuhastelemassa.
Muistakaa sitten, että koira on kuin koko perheen harrastus. Se vaatii kaikilta uhrautumisia ja ei ole alkuun aina kivaakaan. Jos ette ole siihen valmiita, älkää kiusatko koiraa ottamalla sitä ensin ja sitten luopumalla siitä.
Suloisuuden lisäksi Kleinit ovat maanläheisiä maatiaiskoiria, niiden muinaisten eurooppalaisten suokoirien, Canis familiaris palustris, jälkeläisiä, joka on todennäköisesti koiraroduista vanhin. Siis se eläin, jonka katsotaan ensimmisenä kesyyntyneen ihmisen kumppaniksi. Niitä ei ole liiemmälti jalostettu ennen kuin ihan viime vuosikymmeninä vaan olivat Saksassa ihan vaan talon koiria. Silmien ja polvien terveys kannattaa tarkistuttaa, muutoin ovat terveitä ja pitkäikäisiä.