Isot tuloerot parisuhteessa: Miten hoidatte yhteiset menot?

Vierailija kirjoitti:

Te joilla yhteiben tili, entä jos toinen on törsäilevämpi, esim itse tykkään ostaa vaatteita ja kotiin juttuja, häiritseekö se toista?

ei vyhteistä tiliä kummallakin oma tili

Vaimoni tienaa huomattavasti enemmän. Minun nettotuloni ovat noin 2300 euroa kuukaudessa ja vaimolla hieman yli 4000 euroa. Nykyisin asuntolaina maksettu ja se pienentää pakollisia menoja paljon mitään lainoja ei muutoinkaan ole maksun alla. Siirrämme tilipäivänä tonnin kumpikin tilille mistä maksamme muita laskuja pois sekä ruokaostokset maksamme myös tuolta tililtä. Tarvittaessa lisäämme rahaa. Harvemmin tarvitsee vaan useimmiten kuun lopussa on vielä säästössä jonkun verran. Vaimo maksaa auton kulut koska hän käyttää sitä oikeastaan pelkästään. Minä olen ehkä elokuussa ollut viimeksi auton kyydissä kun kävimme hänen vanhemmillaan. 

Aikoinaan kun oli asuntolainaa yms niin hän maksoi suhteessa enemmän. Jätimme vain joitakin satasia kummankin tilille ja kaikki muu meni yhteiskassaan. Nyt siihen jakoon ei mitään syytä enää. Myönnän että minulla parempi elintaso kuin jos olisin elänyt samalla tavoin tienaavan kanssa tai jopa yksin koko elämäni.

Minä tienaan miltei tuplasti enemmän kuin puolisoni. Meillä on yhteinen tili. Kaikki menot sieltä.

Meillä ollut yhteiselämän alusta asti vain meidän rahat, yhteiselle tilille menee kaikki ja sieltä maksetaan kaikki menot, molemmat voivat vapaasti käyttää rahoja. Yhteisesti omistetaan asunto, mökki, auto ja muu omaisuus. Tämä on onnistunut varmaan siksi, että molemmilla on sama tapa käyttää rahaa ja säästää sitä. Ei ole koskaan 34 vuoden aikana ollut riitaa rahasta, eikä toki mistään muustakaan.

Lähes kaikissa tapauksissa mies on se isotuloisempi.

"Sattumaa"?

Mun nettotulot on reilu 8k, miehen yli 4k. Kummankin palkasta 50% menee taloustilille, 20% säästöön ja loput 30% kumpikin voi käyttää miten haluaa.

Taloustililtä maksetaan kaikki mistä tulee lasku sekä ruokaostokset ja taloustavarat.

Mies maksaa kaiken. Omat rahani saan käyttää mihin haluan. Yhdessä yli 30 vuotta ja 2 aikuista lasta.

Se maksaa, jolla on rahaa. Ei ole tarvinnut rahasta riidellä.

Molemmat laittaa sovitun prosenttiosuuden kaikista tuloistaan perhetilille. Sieltä maksellaan asumiset, ruokailut, auton kulut, lomat ja perheen muut yhteiset menot.

Jos rahat perhetililtä loppuu, niin säädetään prosenttia tai se laittaa vähän lisää, jolla ylimääräistä on. Yleensä ei tarvi.

Kaikki rahat yhteisiä

Meillä ei tule rahasta riitaa, koska molemmat tulevat paremmin kuin hyvin toimeen, vaikka minä tienaankin enemmän kuin mieheni. Mies siis on hyvätuloinen palkansaaja ja itse olen yrittäjä, jolla ainakin tällä hetkellä pyyhkii mukavasti.

Meillä osittainen yhteistalous. Molemmat siirtävät saman verran taloustilille, josta maksetaan yhteiset menot. Asunto omistetaan puoliksi. Itse olen tehnyt joitakin kalliita hankintoja yksin, esim. huonekaluja. Lisäksi ostin yksin omiin nimiini kesämökin, jolla mies käy myös.

Tämä järjestely toimii, koska arjen elintasoni on sama kuin miehelläni, vaikka rahaa olisi enempäänkin. Minusta on vain järkevää, että yhteinen elintasomme on sellainen, johon kummallakin on varaa. Ja miehelle tämä sopii myös. Ei ole rahasta kateellinen ihminen ja sellaista menoa en jaksaisikaan hetkeäkään.

Kaikki rahat ja tilit on alusta lähtien ollut yhteisiä.

Meillä puolitettiin kaikki vaikka mies söi 4 kertaa sen mitä mää. 

Yhteiset rahat meilläkin. 

Suurituloinen maksaa yhtiövastikkeen, sähkön, netin ja lasten harrastukset, pienituloinen kotivakuutuksen. Ruokakaupassa käydään sen mukaan, miten kumpikin ehtii, eli ei ihan 50-50, mutta pidemmän päälle se menee lähelle tuota. Myös lasten kenkiä ja muita varusteita ostetaan miten kukin ehtii, mutta suurituloinen ostaa enemmän.

Aivan outoa tuo rahanjako. Yhteinen elämä tilit ja varat. Isommat ostokset neuvotellaan, että tarvitaanko. Kumpainenkin pitää toisensa puolia.

Meillä on yhteiset varat olleet aina, suhdetta takana 36 vuotta ja mies on aina ansainnut huomattavasti minua enemmän (olen kotirouva nykyisin). Meillä on yksi jo aikuinen lapsi.

Maksan oman osuuden asuntolainastani ja mies maksaa muut elämisen kulut, paitsi otan osaa esimerkiksi ulkomaan matkoihin jollain summalla sekä ostan satunnaisesti täydennystä kaupasta. Loput rahat menevät omiin säästöihin ja menoihin. 

Mies ehdotti yhteisiä rahoja mutta en halunnut. Haluan että mulla on aina ns. omaa rahaa. Jos kaikki olisi yhteistä, mulla olisi aina sellainen olo että mun pitää hyväksyttää kaikki rahankäyttö miehellä. Ei mies sellaista vaatisi, mutta musta tuntuisi siltä joka tapauksessa.

Puoliksi maksetaan. Mullakin tosin on hyvät tulot vaikka miehellä onkin paljon paremmat vielä.

Vierailija kirjoitti:

Lähes kaikissa tapauksissa mies on se isotuloisempi.

"Sattumaa"?

Ei ole sattumaa, tietenkään. Ihmisten pariutuminen ei ole koskaan sattumaa, vaan yksilöiden valintojen tulosta. Eli silloin isotuloisempi mies on tehnyt ihan itse sen valinnan, että on pariutunut pienituloisemman naisen kanssa.