Millainen ihminen jää Hoplopissa juomaan kahvia eikä kiipeä lapsensa mukana?
Kommentit (462)
Tämä ihmetyttää suuresti että mitä muiden asiat kenellekään kuuluu ylipäätänsä? Huolehtikaa omista asioistanne
En kyllä ymmärrä tuota muiden vanhempien ja heidän tekemisiensä kyttäämistä ja niistä kirjoittelua. Kukin tekee niin kuin itse haluaa.
Tämä on kyllä turhin aihe ikinä ja siitä sai mammat riidan aikaan :D
Onneksi suurin osa vanhemmista jää kahvion puolelle. Ei olis lapsille kivaa, jos mammuttikokoiset hitaat köntystävät aikuiset tukkisi reitit joka paikkaan. Aikuisia olis radoilla yhtä paljon kuin lapsia, voi ei.
Hop Lopissa ei ole kokemusta. Superparkissa on käyty pari kertaa, mutta sekin on niin pitkän matkan päässä, että todella harvoin käydään. Lapsilla on suurehko ikäero eikä mukana yleensä ole lapsille kavereita, joten kaipaavat meidän vanhempien seuraa siellä. Ja Superparkissa onkin ehkä perusteltua aikuisen kulkea pienten lasten mukana. Ja mun mielestä on mukavakin päästä liukumäkeen, polkuautoilemaan ja trampoliinille. Kaikkiin paikkoihin en kyllä mene, vaan saatan olla huutomatkan päässä seuraamassa. Kuopuksella on ollut motorisia ongelmia, joten on siksi varovainen kiipeillessään. Yritän kovasti kannustaa kokeilemaan rohkeasti uusia juttuja. Tarvittaessa pidän kädestä kiinni. Esikoinen aristelee korkeita paikkoja, mutta tietää, että äiti ei voi siinä paljon auttaa, lähinnä kannustaa. Niinpä hän on oppinut aika hyvin katsomaan ne jutut, joita voisi kokeilla ja tsemppaa itsekin itseään. Viimeksi uskalsi jo hypätä korokkeelta vaahtomuovialtaaseen. Tärkeimpänä vanhemman tehtävänä tällaisissa paikoissa pidän sitä, että vahtii, että omat lapset osaavat käyttäytyä eli jonossa ei etuilla, toiselta ei oteta palloa ilman lupaa, liukumäessä ei lasketa muiden päälle ja muutenkin ollaan siivosti. Annan lapsille ensin aikaa hoitaa tilanne itse, mutta jos se ei onnistu, niin avitan ja ohjaan, miten pitää toimia.
Vahti kirjoitti:
Hop Lopissa ei ole kokemusta. Superparkissa on käyty pari kertaa, mutta sekin on niin pitkän matkan päässä, että todella harvoin käydään. Lapsilla on suurehko ikäero eikä mukana yleensä ole lapsille kavereita, joten kaipaavat meidän vanhempien seuraa siellä. Ja Superparkissa onkin ehkä perusteltua aikuisen kulkea pienten lasten mukana. Ja mun mielestä on mukavakin päästä liukumäkeen, polkuautoilemaan ja trampoliinille. Kaikkiin paikkoihin en kyllä mene, vaan saatan olla huutomatkan päässä seuraamassa. Kuopuksella on ollut motorisia ongelmia, joten on siksi varovainen kiipeillessään. Yritän kovasti kannustaa kokeilemaan rohkeasti uusia juttuja. Tarvittaessa pidän kädestä kiinni. Esikoinen aristelee korkeita paikkoja, mutta tietää, että äiti ei voi siinä paljon auttaa, lähinnä kannustaa. Niinpä hän on oppinut aika hyvin katsomaan ne jutut, joita voisi kokeilla ja tsemppaa itsekin itseään. Viimeksi uskalsi jo hypätä korokkeelta vaahtomuovialtaaseen. Tärkeimpänä vanhemman tehtävänä tällaisissa paikoissa pidän sitä, että vahtii, että omat lapset osaavat käyttäytyä eli jonossa ei etuilla, toiselta ei oteta palloa ilman lupaa, liukumäessä ei lasketa muiden päälle ja muutenkin ollaan siivosti. Annan lapsille ensin aikaa hoitaa tilanne itse, mutta jos se ei onnistu, niin avitan ja ohjaan, miten pitää toimia.
Jaa-a. Miksiköhän tällaisilla lapsilla on motorisia ongelmia, arkuutta ja käytöshäiriöitä...
Aikuinen ihminen lasten leikkipaikalla jossain putkessa on turvallisuusriski muille, oli sitten minkä kokoinen ja miten sporttinen tahansa.
Ettekö ajattele muiden lapsia lainkaan kun ryntäilette kuin hullut ympäriinsä millaisen vaaran aiheutatte heille?
Onhan se hauskaa olla vaaraksi muille lapsille, kun se oma pirkkopetteri nyt vaan vaatii äitylin/isukin sinne putkeen tai ainakin näin ajattelee vanhemmat.
En kyllä ole koskaan nähnyt lapsia vaatimassa vanhempiaan leikkialueelle leikkimään kanssaan, että kyllä suurin osa vanhemmista on niitä jotka vain seuraavat lapsiaan joka tuubiin ja putkeen lasten pyytämättä ja nähnyt kuinka lapset yrittävät epätoivoisesti karistaa vanhemmat kannoiltaan ja vanhemmat ajattelee että onpas tämä hauska leikki xD
Onko teillä jäänyt lapsina leikit leikkimättä että elätte lapsuuden uudestaan lastenne kautta?
Ei tuo kymmenvuotias kavereineen varmaan edes haluaisi, että äiti seuraa ja kuuntelee heidän sisäpiirin juttuja. Pakoon vain menisivät, enkä kiinni saisi, mutta onneksi napanuorani on pitkähkö
Ei enää hoploppiin. Tyttäreni odotti jonossa vuoroaan trampalle kun paikalle jumppakanahousuissaan stringit vilkkuen eräs mamma ohitti hänet tylysti eikä kuunnellut kun tyttäreni sanoi asiallisesti että hän oli tässä ensin ja seuraavaksi olisi ollut hänen vuoronsa. Mitä tekee jumppakana? Ei ottanut kuuluviin korviinsa ollenkaan koska hänen on nyt päästävä hyppimään ensin.
Että on ne käytöstavat hukassa mammoiltakin ;)
Ja ei se hyllyvä perse hyvältä näyttänyt, miehenikin oksensi suuhunsa.....
Kaikenmaailman hoplopit ja muut on aivan turhia ja jonninjoutavia paikkoja.
Ennen vanhaan leikittiin ulkona kesät talvet. Kiipeiltiin puissa ja kallioilla, siinä se motoriikkakin kehittyy ja vieläpä ihan ilmaisiksi terveellisessä ulkoilmassa. Talvella hiihdettiin ja luisteltiin, tehtiin lumilinnoja, kesällä uitiin, pyöräiltiin, leikittiin ryhmäleikkejä mm. rosvoa ja poliisia, kirkonrottaa, kuka pelkää mustaa miestä, kymmenen tikkua laudalla, valokuvaajaa jne. Hypittin hyppynarua ja twistiä.
Näin oli omassa lapsuudessani ja samoin omilla aikuisilla lapsillani. Eipä oltu kovin usein kipeinäkään, kun ulkoiltiin paljon. Nykylapset ovat päivän tarhassa tai koulussa ja illat sisäleikkipuistoissa. Ihmekös tuo, kun sisätiloissa koko ajan, tottakai taudit tarttuu ja vastustuskykyä ei ole.
Noh, tuolla meidän tapauksella on ollut motorisia ongelmia syntymästään lähtien ja esikoinen nyt vaan on aina ollut arka. En oikein voi karjumalla ja kädestä taluttamalla sitä pakottaakaan. Pitää yrittää ovelasti houkutella ja sitten kehua kovasti, kun uskaltaa. Vai luuletko, että arkuus lähtee pois pakottamalla? Käytöshäiriöitä ei ole kummallakaan lapsella koskaan ollut. Esikoiselle on tarvinnut opettaa, että on ok pitää puoliaan eikä hiekkalapiota tarvitse toiselle lapselle heti antaa, jos se toinen tulee sitä kädestä väkisin repimään. Ohjaamalla vain varmistan, että käytöstavat pysyvät mielessä ja aktiivisessa käytössä. Itse jouduin nuorena aikuisena monesti noloon tilanteeseen, kun en osannut käytökselläni huomioida muita tarpeeksi eli olin moukka.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenmaailman hoplopit ja muut on aivan turhia ja jonninjoutavia paikkoja.
Ennen vanhaan leikittiin ulkona kesät talvet. Kiipeiltiin puissa ja kallioilla, siinä se motoriikkakin kehittyy ja vieläpä ihan ilmaisiksi terveellisessä ulkoilmassa. Talvella hiihdettiin ja luisteltiin, tehtiin lumilinnoja, kesällä uitiin, pyöräiltiin, leikittiin ryhmäleikkejä mm. rosvoa ja poliisia, kirkonrottaa, kuka pelkää mustaa miestä, kymmenen tikkua laudalla, valokuvaajaa jne. Hypittin hyppynarua ja twistiä.
Näin oli omassa lapsuudessani ja samoin omilla aikuisilla lapsillani. Eipä oltu kovin usein kipeinäkään, kun ulkoiltiin paljon. Nykylapset ovat päivän tarhassa tai koulussa ja illat sisäleikkipuistoissa. Ihmekös tuo, kun sisätiloissa koko ajan, tottakai taudit tarttuu ja vastustuskykyä ei ole.
Nimenomaan. Ja hoploppi on sikakallis. Kerran käyty. Hinnat taivaissa.
Ovat myös melkoisia tautien pesiä että huh huh....
Sellaiset vanhemmat vievät lapset sisäleikkipuistoihin jotka eivät viitsi laiskuuttaan ulkoilla lastensa kanssa
Meillä jäi hoploppi kertaheitolla, kun aloimme perheenä harrastaa kiipeilyä.
Oikeassa kiipeilykeskuksessa saavat sekä lapset että aikuiset kiivetä, eikä ole paksuja mammoja hörppimässä kahvia ja paheksumassa. Lisäksi puuttuu se jumalaton kirkuminen ja hösääminen.
Kyllä siellä tulee könyttyä mutta ei kovin mukavaa selkä kyyryssä siellä kontata.
Vierailija kirjoitti:
Meillä jäi hoploppi kertaheitolla, kun aloimme perheenä harrastaa kiipeilyä.
Oikeassa kiipeilykeskuksessa saavat sekä lapset että aikuiset kiivetä, eikä ole paksuja mammoja hörppimässä kahvia ja paheksumassa. Lisäksi puuttuu se jumalaton kirkuminen ja hösääminen.
Sama tallilla. Mukavaa liikuntaa kun talikkoa heiluttaa :)
Vierailija kirjoitti:
Meillä jäi hoploppi kertaheitolla, kun aloimme perheenä harrastaa kiipeilyä.
Oikeassa kiipeilykeskuksessa saavat sekä lapset että aikuiset kiivetä, eikä ole paksuja mammoja hörppimässä kahvia ja paheksumassa. Lisäksi puuttuu se jumalaton kirkuminen ja hösääminen.
Kuten myös luonnossa liikkuminen on hyväksi lapsille :)
Surullista kun lapset eivät ulkoile enää. Sisätiloissa kaikki suoritetaan :(
Vierailija kirjoitti:
Surullista kun lapset eivät ulkoile enää. Sisätiloissa kaikki suoritetaan :(
Mitenkäs sinä tällaisen johtopäätöksen vedit? 😂😂😂
Millainen idiootti käyttää hymiötä jokaisen kommentin perässä?
Ainakin tällainen mummo, joka ei pysty laitteisiin menemään, ja lapsi on n. 8vuotias.
Käytännössä en ole kylläkään kahvia juonut, vaan katsellut yhdessä kohdassa seisten.
Kahvit on sitten juotu jälkeenpäin lapsen kanssa joka tietysti saa mehua.
Ei saa aina kaikkia aikuisia syyllistää.