Lue keskustelun säännöt.
Te naiset, jotka ette kelpuuta 'sosiaalisesti taitamattomia' miehiä...
28.01.2018 |
Kertoisitteko miten sen miehen pitää sosiaalisia taitoja harjoitella, jos hän ei kerran kelpaa teille? Ja eikö ole vähän mahdotonta harjoitella, jos ei koskaan edes pääse seurustelemaan naisen kanssa? Vähän, kuin yrittäisi tulla vuorikiipeilyn ammattilaiseksi ilman, että koskaan pääsisi oikeasti kiipeämään vuorelle.
Sitäpaitsi, ei niillä korkean statuksen miehilläkään yleensä ole mitkään hyvät sosiaaliset taidot, ja silti vientiä riittää...
Kommentit (91)
Sosiaalisia tilanteita voi harjoitella ihan kenen tahansa kanssa. Yrittää siis ystävystyä ihmisiin ja ainakin tutustua erilaisiin ihmisiin ja huomatamikä toimii ja mikä ei ja miksi ihmiset ympärillä toimivat tietyllä tavalla. Ja sosiaalisuutta on erilaista, itse jaan sosiaalisuuden karkeasti kahteen ryhään. On pitkänajan sosiaalisia taitoja, joita itse pidän tärkeimpinä. Nämä ovat siis niitä taitoja, joita tarvitsee pitkäaikaisiin ihmissuhteisiin. Miten selvitä ongelmista ja miten ottaa muut ihmiset huomioon jne. Tästä hyvä mittari on se, kuinka pitkäaikaisia ja läheisiä ihmissuhteita ihmisellä on.
Toinen on sitten pinnalliset sosiaaliset taidot, jotka ovat niitä, miten nopeissa tilateissa (kuten juhlissa) tutustuu uusiin ihmisiin. Siihen tarvitsee rohkeutta ja hauskuutta. Tälläinen ihminen on suosittu ja hänellä on paljon kavereita ja tuttuja, mutta ei välttämättä läheisiä ja pitkäaikaisia ihmissuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vela - 72 kirjoitti:
Minä "seukkasin" kerran yhden miehen kanssa, joka ei osannut tervehtiä uusia ihmisiä tavatessaan. Sai hädin tuskin kätensä ojennettua mutta sen jälkeen tuijotteli varpaitaan ja mumisi jotain tai ei sanonut mitään. Kyllä mä hänelle huomautin, että kätellessä on kohteliasta sanoa toiselle päivää tai hei tms. Omien ystäviensä kanssa hänellä ei ollut mitään ongelmia tällä alueella, silloin vain kun minun tuttavia tavattiin.
Tilanne ei muuttunut, joten se seukkailu loppui aika lyhyeen. Kyseessä oli kuitenkin päälle parikymppinen mies, joten voisi olettaa, että tällaiset peruskäytöstavat olisi jo hallussa tai ainakin viitsisi ottaa onkeensa kun asiasta huomauttaa.
Tyyppihän oli vain erittäin ujo ja epävarma vieraiden ihmisten seurassa. Olisi tarvinnut sinulta ennemmin rohkaisua kuin moitteita.
Vierailija kirjoitti:
Small-talk kirjoitti:
Kuten muutkin ovat neuvoneet, harjoittelet ensin sosiaalisia taitoja muiden kanssa. Teet elämässäsi mielenkiintoisia asioita, joista jää hyviä ja mielenkiintoisia tarinoita kerrottavaksi Lopuksi muistat, että monen, etenkin naisen, suosikkipuheenaihe on nainen itse. Olet siis enempi kiinnostunut tapaamasi naisen asioista kuin että kehustelisit omalla elämälläsi.
Ei se toimi näin. Ite oon sosiaalisessa ammatissa ja sosiaalisilta taidoilta vähintään keskitasoa ja saan kavereita suht helposti, mutta en saa silti naista parisuhteeseen. Näissä on kyse ihan eri asioista
Ai niiden sosiaalisten taitojesi takia? Jos näin, oletko varma? Ja jos olet, niin oletko varma että olet oikeasti ihan keskitasoa?
Vaikka en minä edes yllättyisi jos tämä jotenkin mitattaisiin ja paljastuisi että valtaosa miehistä ei yksinkertaisesti pysty kasassa pysyvään onnelliseen suhteeseen kumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vela - 72 kirjoitti:
Minä "seukkasin" kerran yhden miehen kanssa, joka ei osannut tervehtiä uusia ihmisiä tavatessaan. Sai hädin tuskin kätensä ojennettua mutta sen jälkeen tuijotteli varpaitaan ja mumisi jotain tai ei sanonut mitään. Kyllä mä hänelle huomautin, että kätellessä on kohteliasta sanoa toiselle päivää tai hei tms. Omien ystäviensä kanssa hänellä ei ollut mitään ongelmia tällä alueella, silloin vain kun minun tuttavia tavattiin.
Tilanne ei muuttunut, joten se seukkailu loppui aika lyhyeen. Kyseessä oli kuitenkin päälle parikymppinen mies, joten voisi olettaa, että tällaiset peruskäytöstavat olisi jo hallussa tai ainakin viitsisi ottaa onkeensa kun asiasta huomauttaa.
Tyyppihän oli vain erittäin ujo ja epävarma vieraiden ihmisten seurassa. Olisi tarvinnut sinulta ennemmin rohkaisua kuin moitteita.
En minä häntä moittinut, vaan yritin nimenomaan ymmärtää ja tukea. Hän itse kielsi olevansa ujo eikä ollut halukas muuttamaan tapojaan. Loukkaantui kun hyvin varovasti kehotin tervehtimään toista kun häntä tervehditään. Uskon kyllä että ujoutta ja epävarmuutta oli taustalla, mutta ei ole minun velvollisuuteni loputtomasti rohkaista ja tukea ihmistä, joka ei kuulemma neuvoja tarvitse.
Pointti minulla oli lähinnä siinä, että ei se sosiaalisesti taitamattoman henkilön neuvominen välttämättä niin yksinkertaista ole, kuin aloittaja tuntuu kuvittelevan. Läheskään kaikki kun eivät neuvoja halua tai kykene vastaanottamaan. Kuinka kauan ja millä tavalla siinä sitten pitäisi sen toisen osapuolen yrittää auttaa, kun kyse on kuitenkin uudesta tuttavuudesta, ihmisestä jota ei kunnolla edes tunne vielä eikä saa mitään vastakaikua yrityksiinsä.
Aloittaja voisi aloittaa siitä, että keskustelee ihan ystävällisesti aloittamissaan ketjuissa ihmisten kanssa, yrittää ymmärtää heidän näkökulmiaan ja avata omiaan ja opettelee hieman joustamaan asenteissaan ja luopumaan asenteesta "mä en ala yhtää mitää, ku en kerta saanu naista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni sosiaalisesti taitamaton ei välttämättä itse tajua sitä olevansa. Siksi kursseillakin opetellaan videoinnin avulla. Ja sitä tekee ihan sisiaalisesti taitavat poliitikotkin.
Ei tarvitse olla luonnonlahjakkuus, mutta jos apua haluaa, sitä aina löytyy.
Alkoholi, alkoholi ja alkoholi!
Jos et halua tipahtaa, tai että sinut tiputetaan, kelkasta kannattaa tarkasti noudattaa näitä kolmea!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitäpaitsi, ei niillä korkean statuksen miehilläkään yleensä ole mitkään hyvät sosiaaliset taidot, ja silti vientiä riittää...
Mitä tällä tarkoitat? Jos pystyt mielestäsi arvioimaan toisten ihmisten sosiaalisia taitoja, niin et kyllä itse voi kauhean tumpelo niissä itse olla. Tai ainakin silloin pystyt kai ilman naisten neuvoja arvioimaan myös omia puutteitasi ja kehittämään niitä?
En tiedä mitä tarkoitat korkealla statuksella, mutta itse miellän sen esimerkiksi työelämässä menestyneeksi tai sosiaalisissa ympyröissä suosiota saavuttaneeksi. Jonkun verran sosiaalisia taitoja molemmat kyllä yleensä edellyttävät, joten olisi kiinnostavaa kuulla, millä tavalla sinun tuntemasi korkean statuksen miehet ovat sosiaalisesti taitamattomia mutta silti suosittuja. Millä meriiteillä uskot heidän menestyksensä saavuttaneen?
Puhut siitä että näillä miehillä vientiä riittää. Tarkoitatko lyhyitä suhteita jotka eivät johda mihinkään vai pitkäaikaisia ja hyviä ihmissuhteita? Haluaisitko itse olla mies joka saa lyhyiksi hetkiksi naisten huomiota vai haluaisitko löytää jonkun jota rakastaa ja joka rakastaa sinua?
Tällä palstalla minusta on ollut tosi silmiinpistävää se, kuinka moni sosiaalisesti taitamaton mies puhuu naisista "vientiä", korostaa sitä kuinka haluaa naisia. Väkisinkin tulee mieleen, että nämä miehet haluavat olla suosittuja, eivät niinkään kaipaa aitoa kumppanuutta. Monet naiset taas nimenomaan kaipaavat kumppanuutta, eivät miestä jonka ympärillä kaikki muutkin naiset pyörii. Jos mies vaikuttaa siltä, että ei ole kiinnostunut juuri tästä tietystä naisesta, niin se on monelle naiselle turn-off. Naiset kaipaavat tuntea olevansa jollain tapaa erityisen kiinnostavia, vaikkei suhde lopulta mihinkään johtaisikaan. Ne suosituimmat pelimiehet, jotka onnistuvat kaatamaan paljon naisia, yleensä osaavat käyttäytyä naista iskiessään niin, että tämä tuntee itsensä erityiseksi. Heillä siis nimenomaan on sosiaalista pelisilmää, joka tekee vaikutuksen.
Vierailija kirjoitti:
Small-talk kirjoitti:
Kuten muutkin ovat neuvoneet, harjoittelet ensin sosiaalisia taitoja muiden kanssa. Teet elämässäsi mielenkiintoisia asioita, joista jää hyviä ja mielenkiintoisia tarinoita kerrottavaksi Lopuksi muistat, että monen, etenkin naisen, suosikkipuheenaihe on nainen itse. Olet siis enempi kiinnostunut tapaamasi naisen asioista kuin että kehustelisit omalla elämälläsi.
Ei se toimi näin. Ite oon sosiaalisessa ammatissa ja sosiaalisilta taidoilta vähintään keskitasoa ja saan kavereita suht helposti, mutta en saa silti naista parisuhteeseen. Näissä on kyse ihan eri asioista
Mutta se ettei löydä kumppania voi johtua myös ihan muista syistä. Vaikka siitä ettet ole parisuhdemielessä kiinnostava (ainakaan toistaiseksi tapaamiesi naisten mielestä). Itsekin juuri annoin pakit eräälle oikein kivalle, hauskalle ja sosiaalisesti taitavalle miehelle. Ei vain ole minun tyyppiä. On todella paljon loistityyppejä, joiden kanssa en alkaisi seurustelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ihminen, jopa nainen, saa valita kumppaninsa ihan millä kriteereillä ikinä haluaa, ilman, että niitä tarvitsee puolustella tai selitellä muille, tai vielä keksiä, miten joku, jota nainen ei halua, voisi ne täyttää.
Ei, vaan naiset valitsevat puolisonsa miten haluavat, ja sinä, miten sinä haluat, eivätkä naiset ole sinulle mitään selityksiä tai neuvoja velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja voisi aloittaa siitä, että keskustelee ihan ystävällisesti aloittamissaan ketjuissa ihmisten kanssa, yrittää ymmärtää heidän näkökulmiaan ja avata omiaan ja opettelee hieman joustamaan asenteissaan ja luopumaan asenteesta "mä en ala yhtää mitää, ku en kerta saanu naista".
Tämä. Ihmeellistä, että aloittaa keskustelun, jossa kaipaa naisilta neuvoja sosiaalisten taitojen kehittämiseksi, mutta sitten ei viitsi edes niin alkeellista vaivaa nähdä, että osallistuisi itse aloittamaansa keskusteluun. Mutta ehkä tässäkin oli vain tarkoitus haukkua ilkeitä ja nirsoja naisia, ei oppia itse mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vela - 72 kirjoitti:
Minä "seukkasin" kerran yhden miehen kanssa, joka ei osannut tervehtiä uusia ihmisiä tavatessaan. Sai hädin tuskin kätensä ojennettua mutta sen jälkeen tuijotteli varpaitaan ja mumisi jotain tai ei sanonut mitään. Kyllä mä hänelle huomautin, että kätellessä on kohteliasta sanoa toiselle päivää tai hei tms. Omien ystäviensä kanssa hänellä ei ollut mitään ongelmia tällä alueella, silloin vain kun minun tuttavia tavattiin.
Tilanne ei muuttunut, joten se seukkailu loppui aika lyhyeen. Kyseessä oli kuitenkin päälle parikymppinen mies, joten voisi olettaa, että tällaiset peruskäytöstavat olisi jo hallussa tai ainakin viitsisi ottaa onkeensa kun asiasta huomauttaa.
Tyyppihän oli vain erittäin ujo ja epävarma vieraiden ihmisten seurassa. Olisi tarvinnut sinulta ennemmin rohkaisua kuin moitteita.
Olen samaa mieltä, juuri tuollaiselta tyypiltä vaikuttaa.
Mutta ymmärrän myös nuorta naista, jota ei kiinnosta alkaa poikaystävän kasvattajaksi. Kyllä tuollaiset asiat kuuluu oppia jo lapsuudenkodissa. Mutta selvää on, että kaikissa kodeissa ei perusasioita opeteta.
Vela - 72 kirjoitti:
Pointti minulla oli lähinnä siinä, että ei se sosiaalisesti taitamattoman henkilön neuvominen välttämättä niin yksinkertaista ole, kuin aloittaja tuntuu kuvittelevan. Läheskään kaikki kun eivät neuvoja halua tai kykene vastaanottamaan. Kuinka kauan ja millä tavalla siinä sitten pitäisi sen toisen osapuolen yrittää auttaa, kun kyse on kuitenkin uudesta tuttavuudesta, ihmisestä jota ei kunnolla edes tunne vielä eikä saa mitään vastakaikua yrityksiinsä.
Ok, tämä on ihan hyvä pointti. Minulla on läheisenä samanlainen nuori mies. Ja vaikka hän kyllä vastaanottaa neuvoja, niin ei se tosiaan ole helppoa. Aikuisen ihmisen kohdalla tuollainen neuvominen vaatii paljon hienotunteisuutta. Eikä se oppi mene kerrasta perille, sillä ne piintyneet tottumukset, joita on tähän asti käyttänyt, ovat vahvempia. Oma halu oppia on oltava vahva, jotta ne vanhat tottumukset saadaan korvattua uusilla.
Eli lopulta se sosiaalisten taitojen oppiminen on edelleen itsestä kiinni, vaikka rinnalla olisi se tukihenkilö, joka rohkaisee ja neuvoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni sosiaalisesti taitamaton ei välttämättä itse tajua sitä olevansa. Siksi kursseillakin opetellaan videoinnin avulla. Ja sitä tekee ihan sisiaalisesti taitavat poliitikotkin.
Ei tarvitse olla luonnonlahjakkuus, mutta jos apua haluaa, sitä aina löytyy.
Todella uskon näin olevan, että moni ei tajua olevansa sosiaalisesti taitamaton.
Minulla on kaveri, joka kysyttäessä sanoi olevansa mielestään hyvinkin sosiaalinen. Mitä hän toki onkin, sillä kaipaa ihmisten seuraa, vaikka tarvitsee välillä omaa rauhaakin.
Mutta vastaus silti yllätti minut, sillä hän on melkoisen erakoitunut eikä ota kontaktia ihmisiin. Seurueessa jättäytyy pois keskustelusta, ei katso silmiin, ei tervehdi eikä hyvästele. Eli sosiaalisissa taidoissa on huomattavia puutteita.
Olen jäänyt tuota miettimään, että jos on kuitenkin sosiaalinen mielestään, niin kuvitteleekohan olevansa sosiaalisilta taidoiltaankin sitä keskivertoa vähintään, mitä joku aiemmassa viestissä itsestään sanoi.
Eli siis minun pitäisi uhrata itseni ja seurustella väkisin ihmisen kanssa kenen kanssa en halua seurustella jotta hän oppii sosiaalisemmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Eli siis minun pitäisi uhrata itseni ja seurustella väkisin ihmisen kanssa kenen kanssa en halua seurustella jotta hän oppii sosiaalisemmaksi?
Se oli naisen osa menneisyydessä.
Naisia pakotettiin naimisiin jopa ihan vammaisten miesten kanssa, naisen osa oli huolehtia niistä, eikä ajatella itseään.
Raiskauksin oli laillinen aviomiehen tekemänä jne.
Itse tiedän monia seurustelevia naisia, joilla on jäätävän heikot sosiaaliset taidot. Ei osata lukea toista, ei ymmärretä oman besserwisser-asenteen ärsyttävyyttä, ei omisteta minkäänlaista empaattista puolta erilaisuutta kohtaan. Silti vaan ovat miehille kelvanneet.
Samoilla puutteellisilla sosiaalisilla taidoilla varustetut miehet eivät muuten kelpaa seurusteluun. Tunnen heitäkin monia.
Vaatimukset ovat erilaisia naisille ja miehille, näinhän asia on maailman sivu ollut ja tulee olemaan vastaisuudessakin. Jossain toisessa asiassa taas vaaditaan mieheltä vähemmän ja naiselta enemmän, mutta tämä sosiaalisuuskysymys on ihan selvästi kuvailemallani tavalla.
Mulle ei kelpaa sosiaalisesti taitamaton mies. Sosiaalisesti taitamattomien naistenkaan kanssa en ystävysty. Mulle "sosiaalinen taitamattomuus" tarkoittaa, että toinen on tässä suhteessa perässävedettävä. Henkilö, joka ei aloita keskustelua, joka vastaa kysymyksiin yhdellä sanalla tai ynähtäen, joka ei jatka keskustelua ja/tai joka ilmeillään, eleillään tai muilla tavoin osoittaa, ettei kommunikointi kanssani oikeastaan edes kiinnosta häntä. En edellytä mitään hyperekstroverttiyttä vaan ihmisen, joka on kiinnostunut asioista ja ympäristöstään ja haluaa keskustella asioista muiden kanssa. En tee mitään "toteemipaalulla", voin jutella viherkasveillekin, jos kaipaan monologia.
Jos henkilö pystyy juttelemaan mulle erilaisista asioista, aloittamaan keskustelun, jatkamaan keskustelua jne työkaverina, hän on riittävän sosiaalisesti taitava parisuhteeseenkin. Sosiaaliset taidot eivät tietenkään yksistään riitä parisuhteen solmimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Itse tiedän monia seurustelevia naisia, joilla on jäätävän heikot sosiaaliset taidot. Ei osata lukea toista, ei ymmärretä oman besserwisser-asenteen ärsyttävyyttä, ei omisteta minkäänlaista empaattista puolta erilaisuutta kohtaan. Silti vaan ovat miehille kelvanneet.
Samoilla puutteellisilla sosiaalisilla taidoilla varustetut miehet eivät muuten kelpaa seurusteluun. Tunnen heitäkin monia.
Vaatimukset ovat erilaisia naisille ja miehille, näinhän asia on maailman sivu ollut ja tulee olemaan vastaisuudessakin. Jossain toisessa asiassa taas vaaditaan mieheltä vähemmän ja naiselta enemmän, mutta tämä sosiaalisuuskysymys on ihan selvästi kuvailemallani tavalla.
Miehet ihan itse päättävät, mitä he "vaativat" naisilta. Jos jollekin riittää kauniit kasvot, hyvä kroppa ja antavainen luonne eikä sosiaalisten taitojen puute haittaa, niin se on ihan ok. Se ei suinkaan tarkoita, että tasapuolisuuden vuoksi naistenkin pitäisi kelpuuttaa miehiä, joilla on antavainen luonne mutta ei sosiaalisia taitoja.
Maailma on täynnä kursseja ja selfhelp-kirjoja, joista niitä voi opetella. Siihen kun lisätään kaikki asiakaspalvelukurssit , niin johan on opeteltavaa.