Me saatiin yli 300 000 euron asuntolaina.
Meiltä ei kysytty oikein mitään. Tulot katsottiin (nettotulot meillä n. 5600€ lapsilisineen yhteensä) palkkakuiteista. Niissäkään ei näkynyt todellisia tuloja, kun tulee muutama satanen lisää ylitöistä.
Ei takauksia, eikä muita velkoja. Omia säästöjä vain noin 60 000€, eli juuri ja juuri 20% 300 000 eurosta, mutta meille myönnettiin 315 000€.
Vähän pöllämystynyt olo. Luultiin, että asuntolainan hakeminen on vaikeaa ja aiheuttaa kaikenlaisia takausjuttuja.
Kommentit (223)
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisella vaurastunut kirjoitti:
Onhan se järkevämpää maksaa koko loppuelämä jatkuvasti kallistuvaa vuokraa saamatta asuntoa koskaan omaksi.
Vuokralainen maksaa elämänsä aikana kolme vuokraisäntänsä omistusasunnoista. 🙂
Ei riitä kolmekertaa. Ensimmäinen tulee maksettua 20 vuodessa, mutta sen saman asunnon seuraavaan maksukertaan ei mene enää kuin 10 vuotta ja sitä seuraavaan 5 vuotta. Vuokran noustessa asunnon alkuperäinen hinta tulee lopulta maksettu jo kuukausittain. Asumisaika on kuitenkin noin 60 vuotta.
Kun otetaan todelliset kulut tarkasteluun mukaan, niin ero omistus- ja vuokra-asumisen välillä kapenee melkoisesti. Se on nimittäin aika teoreettinen tilanne, että omistusasunto pysyisi asumiskelpoisena edes 40 vuotta ilman tarvetta yhteenkään remonttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisella vaurastunut kirjoitti:
Onhan se järkevämpää maksaa koko loppuelämä jatkuvasti kallistuvaa vuokraa saamatta asuntoa koskaan omaksi.
Vuokralainen maksaa elämänsä aikana kolme vuokraisäntänsä omistusasunnoista. 🙂
Tai sitten maksat koko ikäsi sitä kallista taloasi ja kun kuvittelet rikastuvasi myydessäsi sen, huomaat, että alue, mistä ostit talosi, ei olekaan enää suosittu ja taloasi olisi pitänyt remontoida ja se on oikeastaan jo vanha talo ja kas....et saa siitä lähellekkään sitä, millä ostit sen.
Kyllä se on aika teoreettinen riski että ei saisi euromääräisesti sitä mitä maksoi. Mutta kyllähän siihen aina pieni riski sisältyy, varsinkin muuttotappiopaikkakunnilla.
Mutta vuorkalla asuessa se on 100% varmaa kasvukeskuksessakin, että muuttaessa et saa euroakaan takaisin maksetuista vuokrista.
Sitten vingutaan, että ollaan työttömänä, kun firma muutti vinkuintiaan, mutta ei voi muuttaa, kun talo pitäisi myydä ja nyt ei ole hyvät ajat ja se on niin iso työ.
Mietippä sitä että jos vain toinen jää työttömäksi. Yhdenkin palkalla tuloja on sen verran että asumistukea ei saa. Asuntolainaan voi ottaa lyhennysvapaata, jolloin nykykoroilla kulut putoaa reilusti. On nimittäin kokemusta kun olin pitkään lomautettuna muutama vuosi sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisella vaurastunut kirjoitti:
Onhan se järkevämpää maksaa koko loppuelämä jatkuvasti kallistuvaa vuokraa saamatta asuntoa koskaan omaksi.
Vuokralainen maksaa elämänsä aikana kolme vuokraisäntänsä omistusasunnoista. 🙂
Tai sitten maksat koko ikäsi sitä kallista taloasi ja kun kuvittelet rikastuvasi myydessäsi sen, huomaat, että alue, mistä ostit talosi, ei olekaan enää suosittu ja taloasi olisi pitänyt remontoida ja se on oikeastaan jo vanha talo ja kas....et saa siitä lähellekkään sitä, millä ostit sen.
Kyllä se on aika teoreettinen riski että ei saisi euromääräisesti sitä mitä maksoi. Mutta kyllähän siihen aina pieni riski sisältyy, varsinkin muuttotappiopaikkakunnilla.
Mutta vuorkalla asuessa se on 100% varmaa kasvukeskuksessakin, että muuttaessa et saa euroakaan takaisin maksetuista vuokrista.
Sitten vingutaan, että ollaan työttömänä, kun firma muutti vinkuintiaan, mutta ei voi muuttaa, kun talo pitäisi myydä ja nyt ei ole hyvät ajat ja se on niin iso työ.
Jos elämässä menee asiast perseelleen, niin voihan sen asuntolainan jättää maksamatta ja ulosotto myy asunnon sitten kun ajat paranee, niillä kun ei ole kiirettä myydä väkisin huonossa taloushetkessä. Ulosoton suojaosast on kuitenkin aika väljät, että kyllä niillä tuloilla elelee vuokralla.
Eikö ihmiset ajattele realiteetteja toisin sanoen tuollainen kolmensadantuhannen velka olisi niin iso taakka, että vaikea sen kanssa olisi tasapainoista elämää elää. Tasapainoisella tarkoitan lähinnä mielenrauhaa sikäli kun ei koskaan tiedä jos sairastuu ym. Meillä oli aikoinaan 65000e laina ja kun sen saimme maksettua olo keveni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä muuta, kuin toivoa että korot pysyvät kurissa vielä muutaman vuoden.
Kieltämättä itselläkin tulee tutkittua talousuutisia tarkkaan
Lainaa ei ole kuin puolet tuosta, mutta kyllä silläkin jo prosentin nousu tekee sen 150€/kk. lisää kuluja.Suurimmalla osalla lienee tasaerälainat, eikä koron nousu nostaa kuukausierää, vaan se venyttää laina-aikaa tai kasvattaa viimeistä erää.
Eipä tasaerälianaa juurikaan anneta varsinkaan isoihin asuntolainoihin. Ainakin meillä virkailija sanoi, että vain annuiteettilainoja tällä hetkellä antavat.
Annuiteettilaina on tasaerälaina.
Vierailija kirjoitti:
Voi, hyvää päivää 😁
Loppuelämän velkavankeus siis.
Ei käy kyllä kateeksi. Meillä velkaa enää 90000 e ja alkutilanne oli vain 145000 e, koska oli aika iso osa säästöjä. Ei kuitenkaan ole kyse ap.n hintaluokan asunnosta, hui sentään !
Tadat olla jo vähän iäkkäämpi ihminen jos joku 20 vuotta on loppuelämä.
Onnea velkavankeuteen. Me otimme ensimmäisen asuntolainamme 1998, korko oli silloin 13.75%. Makseltiin ja otettiin aina uusi laina, jotta saatiin isompi asunto perheen kasvaessa. Nyt on asuttu toistakymmentä vuotta nykyisessä paikassa ja täältä ei lähdetä minnekään. Velka on jo maksettu ja nyt on liikaa tilaa, kun viimeinenkin lapsi lähti omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä siinä muuta, kuin toivoa että korot pysyvät kurissa vielä muutaman vuoden.
Kieltämättä itselläkin tulee tutkittua talousuutisia tarkkaan
Lainaa ei ole kuin puolet tuosta, mutta kyllä silläkin jo prosentin nousu tekee sen 150€/kk. lisää kuluja.Suurimmalla osalla lienee tasaerälainat, eikä koron nousu nostaa kuukausierää, vaan se venyttää laina-aikaa tai kasvattaa viimeistä erää.
Eipä tasaerälianaa juurikaan anneta varsinkaan isoihin asuntolainoihin. Ainakin meillä virkailija sanoi, että vain annuiteettilainoja tällä hetkellä antavat.
Kyllä me saatiin ihan itse valita lainamme takaisinmaksutapa, annuiteetti, tasaerä tai tasalyhennys. Valitsimme tasalyhennyksen.
Kyllä ne pankkitädit ja sedät haistaa sen että miten hyvin asiakas on asioista perillä. Jos asiakas on vietävissä, sitä vedätetään viimeiseen tappiin. Myydään lainaturvat ja vakuutuset, sidotaan laina pankin kanalta parhaaseen viitekorkoon jne. Jos asiakas tietää mitä haluaa, niin eipä ne pankissa pahemmin pokkuroi vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa teillä olla melkoiset kuukausikulut tai sitten sadan vuoden laina-aika, kun mulla on 200 000 lainassa kuukausierä 800 ja laina-aika 25 vuotta. Tämän lisäksi tulee yhtiövastike, vesi ja autopaikka yhteensä vajaa 400, eli yhteensä 1200 + lainaturvavakuutus, sähkö ja muut, mitä nyt kukakin asumiskuluiksi laskee. Ja remontteja on tulossa, huhhuh sentään.
Me vaihdoimme asuntoa vuosi sitten, välirahaa tarvittiin 303 000€. Lainasimme sen pankista. Pankki on kirjannut lyhennyssuunnitelmaan kuukausilyhennykseksi 1500€, mikä tarkoittaisi noin 16 vuoden maksuaikaa. Me lyhennämme kuitenkin lainaa 2500€/kk, eli 30 000€ vuodessa, mikä tarkoittaa että laina on kuitattu noin 10 vuodessa. Korkomenot ovat tällä hetkellä noin 150€/kk. Säästöjäkin meillä on parikymmentä prosenttia lainan alkupääomasta,, mutta niihin emme koskeneet.
Voisimme lyhentää lainaa vieläkin ripeämmin, mutta koska lapsemme elävät lapsuuttaan, pidämme tärkeänä että on mahdollista syödä laadukasta ruokaa, pukeutua hyvin, harrastaa, matkustella, ajaa hyvillä autoilla jne., mitä nyt perushyvään elämään kuuluu. Säästämäänkin edelleen pystymme.
Mitä tuossa laskeskelin, niin vaikuttaa siltä että sinä olet pankille melkoinen lypsylehmä. Oletko laskenut paljonko maksat pankille korkoja ja muita kuluja lainastasi kaikkiaan? Kannattaisi.
Heh ja suurimmalla osalla suomalaisia on varaa maksaa lainaa 2500 euroa kuussa ja silti elää leveästi :D
No ei kaikilla tietenkään ole varaa mutta nykyistä useammalla takuulla olisi, jos rahankäyttö olisi toisenlaista. En viitsi edes sanoa mitkä meidän nettotulot on, koska sitten alkaisi vänkääminen että esittämäni yhtälö on mahdoton. Tulomme ovat ihan hyvät, mutta emme missään tapauksessa ole mitään huipputuloisia.
Haastan nyt kuitenkin jokaisen käymään sekä lainojensa korkokulut, luottokorttien korkokulut, osamaksujen korkokulut ja muut tämän tyyppiset läpi, ja laskemaan vanhoista laskuista paljonko noihin kuluihin on uponnut viimeisen vuoden, kolmen vuoden tai viiden vuoden aikana. Ihmettelen jos ette ylläty paljonko rahalaitokset niistävät teiltä rahaa ihan huomaamatta.
Vierailija kirjoitti:
Meidän asunto 320 000, josta lainaa 270 000e tällä hetkellä.. 15 vuotta vanha omakotitalo pääkaupunkiseudulla, halvimmasta päästä mitä oli vuosi sitten tarjolla, jos ei halunnut ostaa täysin rempattavaa valesokkelitaloa tyyliin Vantaan Korsosta.
Me rakensimme turkuun 220 tuhannella eurolla 200 neliön talon. Nyt tästä saisi varmaan lähemmäs 400t, mutta ei olla myymässä. Laina loppuu ihan tuotapikaa.
Einpä ole pahemmin vuokralla asumista kaivannut.
Vierailija kirjoitti:
Vuokralla-asuminen on luultavasti myös taloudellisesti järkevää muuttotappiopaikkakunnilla. Mutta kasvukeskuksissa näillä vuokratasoilla se ei ole fiksua.
Sinisilmäistä olettaa että muuttotappikunnissa joku sponsoroisi loputtomiin vuokra-asumista ja se olisi pitkiä aikoja omistamista halvempaa. Se vaan on mahdoton yhtälö.
Vierailija kirjoitti:
Emme ikinä ottaisi 300 000 e lainaa: Lainaamme on jäljellä 24 000e ja sekin vaivaa. Mikään ei ole kamalampaa kuin velkaVankeudessa elää. huh...huh..
En minä velkavankeudessa elä, vaan 10 vuotta vanhassa omakotitalossa. Lainaa noin sata tonnia jäljellä ja talon arvo noin 400 tonnia.
En ole koskaan ymmärtänyt tuota lainan pelkäämistä. Lainahan otetaan siksi että voidaan ostaa kivoja juttuja, jotka tekee elämästä parempaa.
Maksan lainaa noin 700 euroa kuussa. Vuokra tällaisesta asunnosta olisi vähintään 1100 euroa kuussa. Olen kyllä niin onnellinen, että uskalsin ottaa lainaa yksin. Eikä tämä tunnu velkavankeudelta, vaan mietin kuinka paljon tässä tulee säästettyä vuosien aikana vuokranmaksuun verrattuna. Asunto on hyvältä alueelta, joten ei tule vaikeuksia myydä tarvittaessa. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa.
Vierailija kirjoitti:
Onnea velkavankeuteen. Me otimme ensimmäisen asuntolainamme 1998, korko oli silloin 13.75%. Makseltiin ja otettiin aina uusi laina, jotta saatiin isompi asunto perheen kasvaessa. Nyt on asuttu toistakymmentä vuotta nykyisessä paikassa ja täältä ei lähdetä minnekään. Velka on jo maksettu ja nyt on liikaa tilaa, kun viimeinenkin lapsi lähti omilleen.
Ja mikä estää nyt myymästä ja ostamasta pienempää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisella vaurastunut kirjoitti:
Onhan se järkevämpää maksaa koko loppuelämä jatkuvasti kallistuvaa vuokraa saamatta asuntoa koskaan omaksi.
Vuokralainen maksaa elämänsä aikana kolme vuokraisäntänsä omistusasunnoista. 🙂
Ei riitä kolmekertaa. Ensimmäinen tulee maksettua 20 vuodessa, mutta sen saman asunnon seuraavaan maksukertaan ei mene enää kuin 10 vuotta ja sitä seuraavaan 5 vuotta. Vuokran noustessa asunnon alkuperäinen hinta tulee lopulta maksettu jo kuukausittain. Asumisaika on kuitenkin noin 60 vuotta.
Kun otetaan todelliset kulut tarkasteluun mukaan, niin ero omistus- ja vuokra-asumisen välillä kapenee melkoisesti. Se on nimittäin aika teoreettinen tilanne, että omistusasunto pysyisi asumiskelpoisena edes 40 vuotta ilman tarvetta yhteenkään remonttiin.
Miten selität sen että miksi vuokra-asunnon omistajilla on paljon rahaa kiinni asunnoissa, jos en eivät tuota mitään tai tuottavat jopa tappiota?
Todellisissa kuluissa pitää muistaa laskea joka vuosi indeksikorotus vuokraan mukaan ja sen lisäksi tulee elinaikana pari isompaa tasokorotusta, kun vuokra-asunto laitetaan remppaan ja rempan jälkeen vuokra on korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omistusasumisella vaurastunut kirjoitti:
Onhan se järkevämpää maksaa koko loppuelämä jatkuvasti kallistuvaa vuokraa saamatta asuntoa koskaan omaksi.
Vuokralainen maksaa elämänsä aikana kolme vuokraisäntänsä omistusasunnoista. 🙂
Tai sitten maksat koko ikäsi sitä kallista taloasi ja kun kuvittelet rikastuvasi myydessäsi sen, huomaat, että alue, mistä ostit talosi, ei olekaan enää suosittu ja taloasi olisi pitänyt remontoida ja se on oikeastaan jo vanha talo ja kas....et saa siitä lähellekkään sitä, millä ostit sen.
Entä sitten, Silloin on korkeintaan samassa tilanteessa kuin vuokralla asuessa olisi ollut. Ja ei siitä pitäisikään saada "samaa kuin ostettaessa" vertailu on yhtiövastikkeet+ korot laina-ajalta+arvon alenema vs maksetut vuokrat molemmat diskontattuna päivän arvoon. Vastaavasti jos on arvo noussut niin vertailu on yhtiövastikkeet+korot-arvon nousu vs maksetut vuokrat.
Eli omistusasumisella on aktivoiva vaikutus.
Omassa tuttavapiirissä on työttömiä, joita ei kiinnosta lähteä töihin, koska vuokra-asunnon asumistuki lakkaisi tai ainakin laskisi.
Ei ihan noin. Sinulla on käsissäsi talo, jota et saa myytyä. Kulut menevät kuitenkin koko ajan. Hyvässä lykyssä talossasi pesii home ja kas, talon saa purkaa ja sinulla ei ole mitään muuta kuin velkaa.
En ymmärrä tuota vuokralla-asuvien mollausta. Elämä on valintoja. Kaikki eivät halua sitoa itseänsä isoon lainaan, vaan haluavat vain maksaa asumisesta. Jopa taata vapauden muuttaa helposti, jos työt loppuu ja lähteä toiselle paikkakunnalle. Jollekkihan sitä aina maksaa. Maksaa sitten omistajalle siitä, että saa asua helposti ja omistaja maksaa talon remontit ja uunit ja jääkaapit, jos ne hajoaa. Vuokralaisella ei ole sitä vastuuta. Maksaa vain elämisestä.
Tunnen muutaman vuokralla-asujan, jotka sijoittavat joihinkin rahastoihin sen sijaan, että maksaisivat omaa asuntoa, mistä ei tiedä, saako omansa pois. Olen joskus miettinyt, että olisiko se sittenkin ollut järkevämpää, kun tässä juuri mietimme remonttilainaa. Kun saimme talon maksettua pois, seuraavana onkin jo remonttilainan otto.
Jos alat tingata idiootin kanssa, niin varaudu siihen että hän tekee samoin. Ei kannata kauhistella lainoja ja asunnon ostoa, jos et halua puolustella vuokralla asumisen vaihtoehtoa.
En kauhistele. Mutta ihmettelen aina näitä vuokralla-asujien mollausta. Ok, he maksavat omistajalle hänen asuntonsa. Mutta kaikestahan täytyy maksaa. Olemme mekin maksaneet pankille korkoina heidän palveluistaan. Mitään et kuitenkaan saa ilmaiseksi. Pohdin vain sitä, että joissain tapauksissa, mitä tiedän, vuokralla-asuminen on ollut järkevää ja jopa tuottoisampaa, kuin oman maksaminen.
Siksi en ymmärrä tätä mustavalkoista ajattelua, että vuokralla vain häviät ja kun ostat tönön jostain, niin siitä revit sitten omaisuuden myytyäsi sen. 90-luvun laman eläneenä en luota enää mihinkään ennusteisiin, että saat asuntosi myytyä voitolla.
vuokralla asuessa häviät aina, paitsi jos löydät typerän vuokranantajan. Tämä vaan on fakta. Vuokralaisena maksat aina asunnon kustannukset (remontointeineen, kunnostamisineen, lainan korkoineen ja vastikkeineen) ja vielä lisäksi vuokralordin haluaman tuoton sidotulle pääomalle. Oman pääoman tuotto-odotus on aina korkeampi kuin lainapääoman.
Vuokra-asuminen on kannattavaa, vain jos a) vuokralordi on tyhmä ja tekee tappiota omistuksellaan tai b) sinulla on omaa pääomaa koko asunnon arvon verran ja osaat sen sijoittaa vuokralordia kannattavammin.
Mitä täältä matkaasi saat. Tyttöni vuokrasi juuri yksiön. Vuokra vesineen 540 euroa. Rahaa jää hyvin elämiseen. Kaverinsa osti yksiön. Maksaa yhtiövastiketta 260 euroa ja lainaa 800 euroa ja maksoi vielä asunnon remontin. Pihistelee ja hyvä kun ruokaa raskii ostaa. Joskus se elämänlaatu merkitsee enemmän, kuin se, että joskus hamassa tulevaisuudessa saat voittoa myytyäsi asunnon (ja sijoitat sen uudestaan, kun ostat uuden asunnon, mistä taas alat maksamaan lainaa).
Voi olla, että nuorena kuolo korjaa ja mitä jäi käteen. Rahatta kituutettu elämä ja perillisille velkainen asunto
Tyttösi käyttää rahat elämiseen eli panee ne haisemaan ja tytön kaverilla menee joka kuukausi säästöön 600-700 euroa (jos se maksaa pankille lainaa 800 euroa kuussa niin siinä on korot plus lainanlyhennys, joka on siis sama kuin se että panee itselleen säästöön).
Jos me puhutaan pääkaupunkiseudusta niin tytön kaveri on 10 vuoden päästä maksanut asuntolainastaan puolet pois eli sille on kertynyt säästöä useita kymmeniä tuhansia euroja. Samaan aikaan sen yksiön arvo on kaksinkertaistunut eli kaveri on käytännössä nettovelaton ja sillä on aika paljonkin varallisuutta. Sillä on varaa ostaa vaikka kaksio.
Ja sinun tyttösi taas asuu edelleen vuokralla ja vuokrat on kaksinkertaistuneet. Tytön palkkakin on ehkä kaksinkertaistunut, joten sillä menee asumismenoihin suhteessa saman verran rahaa. Koska se ei ole aikaisemminkaan pystynyt panemaan vuokran jälkeen mitään säästöön, sille on kertynyt 10 vuodessa nolla euroa varallisuutta.
Varallisuus ei ole jotain, jota on vain varakkailla ihmisillä ja joka pilaa tavallisen ihmisen elämän vaan se taloudellista turvaa, joka antaa mahdollisuuksia valita elämässä.
Näinkin voi käydä. Mutta koska tiedän tilanteen, niin kannatan tyttöni vuokra-asumista tässä vaiheessa, kun seuraan hänen tuttavansa elämää. Ikää on 20v ja tekee töitä ja tekee keikkaa kaikki vapaapäivät, jotta saa asuntoaan maksettua. Hienoa, jos jaksaa tätä kymmenen vuotta ja saa maksetun asunnon ja pääsee kolmikymppisenä nauttimaan halvasta asumisesta.
Tyttöni elää nuoruuttaan ja matkustelee ja suunnittelee jatko-opintoja, koska ei ole lainassa kiinni. Hänellä ei ehkä ole kolmikymppisenä maksettua yksiötä, mutta hänellä voi olla elämässä jotain muuta pääomaa elämisestä.
Mutta tästä on turha vängätä. Itse kuulun myös niihin, jotka asuivat nuorena vuokralla aika pitkään ja vasta vanhempana osti oman asunnon. Olen tyytyväinen ratkaisuuni, koska se antoi mahdollisuuden vapaampaan elämään ja mahdollisuuteen asua useammalla paikkakunnalla, koska ei ollut kiinni siinä ensimmäisessä työpaikassa ja asunnossa. Ehkä olisin hieman varakkaampi, jos olisin alkanut parikymppisenä maksamaan asuntoa ja tehnyt koko ajan töitä ja töitä. Mutta kuten sanoin, matkaani kun en itsekään täältä mitään saa, niin asia ei minua haittaa mihinkään suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ihmiset ajattele realiteetteja toisin sanoen tuollainen kolmensadantuhannen velka olisi niin iso taakka, että vaikea sen kanssa olisi tasapainoista elämää elää. Tasapainoisella tarkoitan lähinnä mielenrauhaa sikäli kun ei koskaan tiedä jos sairastuu ym. Meillä oli aikoinaan 65000e laina ja kun sen saimme maksettua olo keveni.
Eihän se ole kuin 150k per lärvi. Ihan normaalia määrä. Mitä hyötyä tienata hyvin ja asua jossain läävässä?
Vuokralla asuminen on tyhmyyttä Omaa maksaessa se tulee koko ajan itselleen omaisuudeksi pikkuhiljaa. Vuokra menee aina jonkun toisen liiviin.
Aikoinani vertailin meidän asumiskuluja omaa maksellessa tuttaviin, jotka olivat vuokralla. Meidän kuukausittainen lainanlyhennys ja yhtiövastike oli pienempi, kuin tuttavien vuokrat. Toki, jos on täysin viraton ja varaton, ei lainaa saa.
Näitä lukiessa, olen onnellinen että omaan taloon tarvi ottaa lainaa vaan 40 tuhatta ja sekin jo maksettu.
Emme ikinä ottaisi 300 000 e lainaa: Lainaamme on jäljellä 24 000e ja sekin vaivaa. Mikään ei ole kamalampaa kuin velkaVankeudessa elää. huh...huh..