8v lapsi aamuisin huonovointinen ja päätä särkee. Mikä voisi olla vialla?

Jos on aamulla pirteä ennen kuin puhutaan kouluun menosta ja taas iltapäivällä pulkkamäessä kavereiden kanssa, niin kyllä syy on hyvin todennäköisesti psykologinen, ei fyysinen. Nyt vaan tiukasti selvittämään, mikä koulussa on alkanut pelottaa tai jännittää. Jos sitä ei hoida, se voi myöhemmin johtaa vielä isompiin mörköihin mielessä.

8v lapsi on aika pieni vielä ymmärtämään omaa henkistä terveyttään. Uskoisin että kyseessä onkin juuri jonkinlainen ahdistus tai paniikki jota ei osaa kuvailla. Kouluterkkari osaisi varmasti auttaa eteenpäin. Lääkäri sitten katsoo onko aihetta muille tutkimuksille kuten verikokkeet tai kuvantaminen..

Joka tapauksessa mikäli oireet jatkuu niin ehdottomasti syitä selvittämään. 

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli 10-12v samanlaista oireilua kouluviikkojen keskellä. Elinikäinen migreenipotilas olen, joka saa helposti kohtauksia liian vähäisistä yöunista. Noihin migreenikohtauksiin yleensä liittyy toispuoleinen päänsärky (harvemmin siis missään keskellä tai molemmilla puolilla) ja se päänsärky on sellaista pumppaavaa (ei siis vain särkyä). Siihen myös liittyy pahoinvointia, valoherkkyyttä ja kalpeutta.

Päänsärky ja itku viittaavat kyllä vahvasti migreeniin. Useastihan migreeni on sellainen, joka toistuu usein ja jonka päänsärky on niin vahvaa, että voi noita kyyneliä voi tulla. Onko suvussa migreenitaustaa? Noin nuorelle ei yleensä voi puhjeta migreeni, ellei se ole geeneissä.

Aikuiset migreenipotilaat ovat hyvin usein lapsena kärsineet ns vatsamigreenistä. Eli lapsilla tämä migreeni tuntuu enemmälti juuri vatsassa ja huonovointisuutena.

Mulla oireili migreeni noin. 

Sairastuin migreeniin 7-vuotiaana, virallisen diagnoosin sain vasta lähes täysi-ikäisenä. Sitä ennen sitä pidettiin vain jännitysniskana, käskettiin jumppaamaan ja pumppaamaan. Harrastin paljon liikuntaa ja jumppasin fyssarin ohjeilla koko tuon ajan. Kävin uudelleen fyssarilla ja lääkärissä, paristi päivystyksessä kun näkö lähti ja vain oksensin. Nyt 23-vuotiaana en ole vieläkään saanut apua, viimeksi eilen oksensin ja kärsin kivuista, jotka eivät millään Buranalla lähde. Estolääkkeet eivät auta, mikään ei vie kipua pois ennen kuin se päättää lähteä. 

Olen hakeutumassa Botox-hoitoon heti kun siihen on varaa, opiskelijalla ei ole. 

Omat vanhempani uskoivat lääkäriä ja käskivät vain jumppaamaan, vaikka kohtaukseni olivat todella rajuja. Toivon, että jos lapsesi kärsii todellakin migreenistä, olet hänen puolellaan ja jaksat yrittää löytää helpotuskeinoja hänelle. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla oireili migreeni noin. 

Sairastuin migreeniin 7-vuotiaana, virallisen diagnoosin sain vasta lähes täysi-ikäisenä. Sitä ennen sitä pidettiin vain jännitysniskana, käskettiin jumppaamaan ja pumppaamaan. Harrastin paljon liikuntaa ja jumppasin fyssarin ohjeilla koko tuon ajan. Kävin uudelleen fyssarilla ja lääkärissä, paristi päivystyksessä kun näkö lähti ja vain oksensin. Nyt 23-vuotiaana en ole vieläkään saanut apua, viimeksi eilen oksensin ja kärsin kivuista, jotka eivät millään Buranalla lähde. Estolääkkeet eivät auta, mikään ei vie kipua pois ennen kuin se päättää lähteä. 

Olen hakeutumassa Botox-hoitoon heti kun siihen on varaa, opiskelijalla ei ole. 

Omat vanhempani uskoivat lääkäriä ja käskivät vain jumppaamaan, vaikka kohtaukseni olivat todella rajuja. Toivon, että jos lapsesi kärsii todellakin migreenistä, olet hänen puolellaan ja jaksat yrittää löytää helpotuskeinoja hänelle. 

Lisään vielä, että juuri tuon ikäisenä (7-10v) minulla oli paljon selittämättömiä vatsakipuja ja vain vähän päänsärkyä. Päänsärkyä oli joka viikko, kavereilla tuskin koskaan. Koulussa oli kaikki ok, kavereita oli, ei kiusaamista tms. Kaikki keliakia/laktoosi/jne. kokeet otettiin. 

Vierailija kirjoitti:

No jos on nyt viikon kestänyt niin eikö se ihan vois olla normi flunssaa tulollaan, yöllä saattaa valua makuuasennossa nieluun limaa, joka valvottaa ja tekee huonon olon. Päivällä ei oireile mitään. Ei varmaan viikon oireilulla kannata epäillä vielä kasvaimia tai mitään kummempia ongelmia koulussakaan.

Meidän perheessä sairastettiin flunssaa hetki sitten. Toisella lapsella sairaus ilmeni pelkkänä huonovointisuutena ja päänsärkynä, ei ollut kuumetta eikä muitakaan oireita. Lapsi valitti pahoinvointia erityisesti aamuisin ja olo oli yleensä vähän parempi iltapäivisin. Pahoinvointi ja päänsärky tuli aaltomaisena, ei siis ollut koko ajan yhtä huono olo. Vajaan viikon kesti.

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä, kiitos vastauksista.

Lapsi nukkuu hyvin, klo 20 nukkumaan, klo 7.00 ylös, jolloin väsyttää, vaikka unta tullut 11h. Syönyt hyvin, ei ongelmia kouluruuankaan maistumisen kanssa. Reipas ja iloinen lapsi normaalisti. Syö ja liikkuu kuten tuon ikäisen kuuluukin. Nyt toki ei aamuisin ruoka maistu, kun on huono olo.

 

Hammasraudat hänellä on, ei tosin haluaisi käyttää, mutta öisin vaadimme, että pitää käyttää. Annoin olla pari yötä ilmankin, kun ajattelin, että jos ne aiheuttaa pääkipua, mutta tällä ei ole vielä ainakaan ollut vaikutusta oloon/päänsärkyyn.

Saattaa olla aamulla hyväntuulinen, kunnes aletaan patistaa hammaspesulle, että ehtii kouluun, jonka jälkeen alkaa tuo itkun tuherrus siitä huonovointisuudesta. Siksi epäilimmekin aluksi koulussa tapahtunutta. Kavereita koulussa on, osa samoja myös vapaa-ajalla. Luokka kyllä riehakas joustoluokka, jossa lapsi on ns. tavislapsena, eli voi olla stressaavaa menoa. Koulustaan suoriutuu hyvin ja tykkää käydä koulua. Koulumatka vain muutaman sata metriä, joten se tuskin jännittää. Koulussa havaittu sisäilmaongelmaa kyllä, mutta eikö silloin tuo huonovointisuus pitäisi tulla koulupäivän jälkeen, ei aamulla? Sanoo kyllä, että ulkona ei ole niin huono olo ja siksi jaksaa lähteä iltapäivällä esim. sinne pulkkamäkeen.

Yhden päivän on ollut tällä viikolla kotona, mutta sillä ei ollut vaikutusta olon paranemiseen.

Toivottavasti olisi vain jotain mahavirusta. Tuo aivokasvain kuulostaa siltä, etten halua edes ajatella. 

Mutta huomenna menemme lääkärin puheille ja jos ei mitään vielä selviä, niin sitten opettajan juttusille.

 

Minä nyt kyllä epäilen kouluongelmia/koulumatkaongelmia/koulukaveriongelmia... muutenhan nuo oireet olisivat läsnä jo heti herättyään ja varmasti kestäisi koko päivän.

Muistan itse, kun olin kolukiusattu (tosin yläasteella), niin olin erään kevään melkein kokonaan koulusta pois, kun keksin kaikenlaisia sairauksia itselleni, feikkasin jopa nilkan nyrjähtämisen, tällaisia kun ei 80-luvulla alettu röntgenkuvaamaan tai muutenkaan kovin hyvin tutkittu. Eipä kukaan tiennyt, että minua kolukiusattiin, koska ei tällaisista siihen aikaan puhuttu paljoakaan ja olisi lähinnä pidetty höpöjuttuina. 

Vierailija kirjoitti:

Ap täällä, kiitos vastauksista.

Lapsi nukkuu hyvin, klo 20 nukkumaan, klo 7.00 ylös, jolloin väsyttää, vaikka unta tullut 11h. Syönyt hyvin, ei ongelmia kouluruuankaan maistumisen kanssa. Reipas ja iloinen lapsi normaalisti. Syö ja liikkuu kuten tuon ikäisen kuuluukin. Nyt toki ei aamuisin ruoka maistu, kun on huono olo.

 

Hammasraudat hänellä on, ei tosin haluaisi käyttää, mutta öisin vaadimme, että pitää käyttää. Annoin olla pari yötä ilmankin, kun ajattelin, että jos ne aiheuttaa pääkipua, mutta tällä ei ole vielä ainakaan ollut vaikutusta oloon/päänsärkyyn.

Saattaa olla aamulla hyväntuulinen, kunnes aletaan patistaa hammaspesulle, että ehtii kouluun, jonka jälkeen alkaa tuo itkun tuherrus siitä huonovointisuudesta. Siksi epäilimmekin aluksi koulussa tapahtunutta. Kavereita koulussa on, osa samoja myös vapaa-ajalla. Luokka kyllä riehakas joustoluokka, jossa lapsi on ns. tavislapsena, eli voi olla stressaavaa menoa. Koulustaan suoriutuu hyvin ja tykkää käydä koulua. Koulumatka vain muutaman sata metriä, joten se tuskin jännittää. Koulussa havaittu sisäilmaongelmaa kyllä, mutta eikö silloin tuo huonovointisuus pitäisi tulla koulupäivän jälkeen, ei aamulla? Sanoo kyllä, että ulkona ei ole niin huono olo ja siksi jaksaa lähteä iltapäivällä esim. sinne pulkkamäkeen.

Yhden päivän on ollut tällä viikolla kotona, mutta sillä ei ollut vaikutusta olon paranemiseen.

Toivottavasti olisi vain jotain mahavirusta. Tuo aivokasvain kuulostaa siltä, etten halua edes ajatella. 

Mutta huomenna menemme lääkärin puheille ja jos ei mitään vielä selviä, niin sitten opettajan juttusille.

 

Mistä olet noin varma, että lapsi tosiaan nukkuu tuon koko ajan? Itse kärsin uniongelmista jo lapsena. Vanhemmat laittoivat aikaisin nukkumaan, mutta uni ei vain tullut. En osannut kuitenkaan arvioida itse, kuinka kauan nukahtamiseen meni aikaa. Sitä unettomuutta ei silloin ikinä tajuttu tsekata ja univaikeudet ovatkin kroonistuneet myöhemmällä iällä. Kannattaa ottaa asia vakavasti, eikä vain luottaa siihen, että jos lapsi menee sänkyyn, niin kyllä se siellä nukkuu. Tuokin, että nukkuu 11 tuntia ja silti väsyttää? En oikein usko. Enemmänkin tuntuu siltä, että lapsella on tosiaan nukahtamisvaikeuksia ja siksi ei aamulla pääse sängystä ylös, vaan jää nukkumaan jos ei ole pakko mennä minnekään. Ovatko nuo 11 tunnin unet juuri viikonloppuisin, eli silloin kun ei tarvitse mennä kouluun? Eli kroppa yrittää viikonloppuna tasoittaa koulupäivinä kerääntynyttä univelkaa? Pitkään jatkuessaan unettomuus vaikuttaa aivoihin pysyvämmin. Seurauksena voi olla masennukseen sairastuminen. 

Aivotärähdys. Mitä olet vetkutellut!!

Oireista päätellen jokin asia kouluun menossa selkeästi pelottaa. Voi olla kiusaamista, ahdistelua tms...puhu ap opettajan kanssa ja lapsi kuraattorille/terkkarille jos siellä puhuisi. Ja lääkäriin muiden sairauksien poissulkemiseksi.

Meillä myös 8 vuotias ja joulukuusta heräillyt öisin ja häntä pelottaa nukkua omassa huoneessaan. On nyt nukkunut vieressäni ja ehkä hieman paremmin on nyt mennyt. Meinaan vain että nukkuuko teillä lapsi omassa huoneessaan jolloin ei ehkä tiedä kuinka paljon hän heräilee.  Voi olla sen takia pää kipeä jos nukkuu tosi huonosti. Kuulemma tuossa iässä voi tulla tällaista vaihetta lapselle...