Akateemisten ikisinkkunaisten suuri määrä johtuu naisten hypergamiasta

Yksinäinen? Toisin kuin miehet, he eivät jää märehtimään kotiin kaljatölkkien kanssa vaan harrastavat, matkustavat, tapaavat kavereita/ystäviä/sukulaisia jne.

Jaha. Haluaisitko sinä akateemisen ikisinkkunaisen, oletko itse sellainen vai miksi kannat huolta asiasta?

Kohtalo? On huomattavasti parempi olla yksin kuin suhteessa, joka ottaa enemmän kuin antaa.

Nainen, naimisissa

Vierailija kirjoitti:

Jaha. Haluaisitko sinä akateemisen ikisinkkunaisen, oletko itse sellainen vai miksi kannat huolta asiasta?

Keskustelua olen vailla. En minä säästäkään aina huolissani ole, vaikka siitä juttelisinkin.

Ap

Jos ei saa mitä haluaa, on parempi olla yksin kuin tyytyä. Miehet ovat tästä asiasta usein eri mieltä ja ärsyyntyvät siitä kun nainen viihtyy elämässään ihan hyvin yksinkin.

Vierailija kirjoitti:

Kohtalo? On huomattavasti parempi olla yksin kuin suhteessa, joka ottaa enemmän kuin antaa.

Nainen, naimisissa

Ehkä niin, mutta aika usein ne ottamiset ja antamiset määritellään sellaisin asioin, joilla ei todellisuudessa ole itse suhteeseen niin kovin merkitystä. Kuten se, että naiset usein vaativat mieheltä korkeaa koulutusta, koska heidän tuttavapiirinsä ei hyväksyisi matalasti koulutettua miestä. Näin sanoo professori Osmo Kontula.

Minä olen tuplamaisteri. Löysin itseäni koulutetumman ja varakkaamman miehen ulkomailta. Hyvä löytö olikin, miksi siis tyytyä sekundaan? T: onnellisesti naimisissa

"Jää valitettavasti ilman miestä", "yksinäinen loppuelämä" jne. ovat kovin arvolatautuneita väitteitä. Kaikki eivät koe tuollaista tilannetta negatiivisena, ja sitä ap:n tuntuu olevan mahdotonta käsittää. 

Ei ole tasokkaamman hakemista, jos hakee yhtä koulutettua kuin itse on. Ongelma lienee, että akateemisissa on kai nykyään naisenemmistö.

Myös yliopistopaikkakunnilla on naisia enemmän.

Ei se mitään haittaa jos koulutettu älykäs nainen löytää kumppanin, vaikka sitten ulkomailta jos ei Suomesta löydy.

Jos tämä on taas uliulialoitus: epäkelpojen ei Darwinin hengessä tarvitsekaan jatkaa sukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtalo? On huomattavasti parempi olla yksin kuin suhteessa, joka ottaa enemmän kuin antaa.

Nainen, naimisissa

Ehkä niin, mutta aika usein ne ottamiset ja antamiset määritellään sellaisin asioin, joilla ei todellisuudessa ole itse suhteeseen niin kovin merkitystä. Kuten se, että naiset usein vaativat mieheltä korkeaa koulutusta, koska heidän tuttavapiirinsä ei hyväksyisi matalasti koulutettua miestä. Näin sanoo professori Osmo Kontula.

Ahaa. En jaa Kontulan mielipidettä, ihan itse olen virheeni tehnyt ensimmäisellä kierroksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtalo? On huomattavasti parempi olla yksin kuin suhteessa, joka ottaa enemmän kuin antaa.

Nainen, naimisissa

Ehkä niin, mutta aika usein ne ottamiset ja antamiset määritellään sellaisin asioin, joilla ei todellisuudessa ole itse suhteeseen niin kovin merkitystä. Kuten se, että naiset usein vaativat mieheltä korkeaa koulutusta, koska heidän tuttavapiirinsä ei hyväksyisi matalasti koulutettua miestä. Näin sanoo professori Osmo Kontula.

Olen akateeminen, duunaritaustalta, duunaripaikkakunnalta, työssä jossa muut ovat duunareita, hyvin suuri osa ystävistäni on duunareita. Kukaan ei räpäyttäisi silmää jos löytäisin mukavan palomiehen.

Parisuhteessa täytyy olla yhteistä, yhteisiä kokemuksia, yhteisiä arvoja ja kunnianhimoja, puhuttavaa ja kohtauspintaa. Mieluiten niin että molemmat ymmärtää toistensa työtä ja urahaaveita, on samalla kartalla yleissivistyksen ja kulttuurin käytön suhteen.

Tästä syystä etsin samanlaista kuin olen itse, koulutettua asiantuntijatyössä. En tuttavien takia. Tätä on vaikea tietysti ymmärtää jos on erilaisella alalla... mikä oli oikeastaan se pointtikin.

Jälleen kerran naisten hypergamiasta ei voida käydä keskustelua, ilman että huudellaan miesten olevan luusereita. On jotenkin uutta tämä.

Vierailija kirjoitti:

Akateemisia, hyviä sinkkunaisia nyt vain on enemmän kuin akateemisia, hyviä, vapaita miehiä.

Ei siinä mitään hypergamiaa tarvita. Osasyynä akateemisten naisten ikisinkkuuteen on päinvastoin akateemisten miesten hypogamia: esim. lääkärimies nai sairaanhoitajanaisen. Toisin päin tapahtuu paljon harvemmin.

Nykynaiset ovat ylipäätään älyllisempiä kuin miehet, jos ovat pitkälle kouluttautuneet. Ei älyllinen, henkinen nainen halua amisjunttia tai muuta yksinkertaista tyyppiä. Eikä semmoista miellyttääkseen halua esittää tyhmää.

Kokemukseni perusteella tämmöiset miehet ovat myös alemmuudentuntoisia, mikä näyttäytyy jopa toisen ammatin/koulutuksen nälvimisenä.

Juuri näin. Mies katsoo naista yksilönä ja laittaa luonteelle enemmän painoarvoa kuin esim. koulutukselle. Siksi lääkärimies voi päätyä yhteen hoitsunaisen kanssa. Nainen pyrkii pitämään kiinni koulutusvaatimuksistaan, ja leimaa siksi kaikki alemman koulutustason miehet jo etukäteen alemmuudentuntoisiksi junteiksi, heille edes mahdollisuutta antamatta. Siksi lääkärinainen ei juuri päädy yhteen duunarimiehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisia, hyviä sinkkunaisia nyt vain on enemmän kuin akateemisia, hyviä, vapaita miehiä.

Ei siinä mitään hypergamiaa tarvita. Osasyynä akateemisten naisten ikisinkkuuteen on päinvastoin akateemisten miesten hypogamia: esim. lääkärimies nai sairaanhoitajanaisen. Toisin päin tapahtuu paljon harvemmin.

Nykynaiset ovat ylipäätään älyllisempiä kuin miehet, jos ovat pitkälle kouluttautuneet. Ei älyllinen, henkinen nainen halua amisjunttia tai muuta yksinkertaista tyyppiä. Eikä semmoista miellyttääkseen halua esittää tyhmää.

Kokemukseni perusteella tämmöiset miehet ovat myös alemmuudentuntoisia, mikä näyttäytyy jopa toisen ammatin/koulutuksen nälvimisenä.

Ei älykkyyttä koulusta opi. Se, että toistelet muiden puheita ei tee sinusta yhtään älykkäämpä. Itselläni on pelkästään amiksen käyneitä kavereita, joista osa on fiksumpia kuin oikeastaan juuri kukaan tuntemani nainen yliopistolla. Tosin täytyy myöntää, että tunnen lähinnä niitä kauneimpia naisia, jotka tykkäävät bilettää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha. Haluaisitko sinä akateemisen ikisinkkunaisen, oletko itse sellainen vai miksi kannat huolta asiasta?

Keskustelua olen vailla. En minä säästäkään aina huolissani ole, vaikka siitä juttelisinkin.

Ap

Niin, sehän minua tässä kiinnostikin, että miksi haluat keskustella nimenomaan akateemisten ikisinkkunaisten sinkkuudesta. Mikä juuri tässä ihmisryhmässä on erityisen kiinnostavaa pariutumisen kannalta mielestäsi? Jos kerran syykin juuri tämän ihmisryhmän sinkkuuteen on noinkin selvä, niin mitä keskustelemista tässä vielä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kohtalo? On huomattavasti parempi olla yksin kuin suhteessa, joka ottaa enemmän kuin antaa.

Nainen, naimisissa

Ehkä niin, mutta aika usein ne ottamiset ja antamiset määritellään sellaisin asioin, joilla ei todellisuudessa ole itse suhteeseen niin kovin merkitystä. Kuten se, että naiset usein vaativat mieheltä korkeaa koulutusta, koska heidän tuttavapiirinsä ei hyväksyisi matalasti koulutettua miestä. Näin sanoo professori Osmo Kontula.

Olen akateeminen, duunaritaustalta, duunaripaikkakunnalta, työssä jossa muut ovat duunareita, hyvin suuri osa ystävistäni on duunareita. Kukaan ei räpäyttäisi silmää jos löytäisin mukavan palomiehen.

Parisuhteessa täytyy olla yhteistä, yhteisiä kokemuksia, yhteisiä arvoja ja kunnianhimoja, puhuttavaa ja kohtauspintaa. Mieluiten niin että molemmat ymmärtää toistensa työtä ja urahaaveita, on samalla kartalla yleissivistyksen ja kulttuurin käytön suhteen.

Tästä syystä etsin samanlaista kuin olen itse, koulutettua asiantuntijatyössä. En tuttavien takia. Tätä on vaikea tietysti ymmärtää jos on erilaisella alalla... mikä oli oikeastaan se pointtikin.

Tässä taas lähdetään oletuksesta, että esim. AMK-insinööri tai putkimies ei voi olla kunnianhimoinen tai omaa aivan eri arvomaailman kuin DI. Mutta jos tuo AMK-inssi jatkaakin opinbtojaan ja hänestä tulee dippainssi, niin voilà! Miehessä onkin potentiaalia ja treffit järjestyvät. Tutkintouskovaisuus on este monen naisen onnen edessä.

Totuus taitaa olla se, että kouluttamattomat miehet yrittävät saada tasoaan parempia naisia ja lopulta katkeroituvat yksinäisinä, kun eivät saaneet minkäänlaista naista.

Mielestäni koulutus ei välttämättä takaa "parempaa tasoa", mutta kyllä kuvottaa tällaiset ala-aste tasolle jämähtäneet mieslapset, joilta puuttuu kyky pohtia ja keskustella asioista useasta näkökulmasta.

T. Korkeakoulutettu N, yhdessä korkeakoulutetun miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaha. Haluaisitko sinä akateemisen ikisinkkunaisen, oletko itse sellainen vai miksi kannat huolta asiasta?

Keskustelua olen vailla. En minä säästäkään aina huolissani ole, vaikka siitä juttelisinkin.

Ap

Niin, sehän minua tässä kiinnostikin, että miksi haluat keskustella nimenomaan akateemisten ikisinkkunaisten sinkkuudesta. Mikä juuri tässä ihmisryhmässä on erityisen kiinnostavaa pariutumisen kannalta mielestäsi? Jos kerran syykin juuri tämän ihmisryhmän sinkkuuteen on noinkin selvä, niin mitä keskustelemista tässä vielä on?

Juuri näin. Myös esimerkiksi sosiaalisilta taidoiltaan vajavaiset, yksin vapaa-ajallaan viihtyvät miehet jäävät sinkuiksi. Eikö esimerkiksi heistä keskusteleminen olisi paljon kiinnostavampaa? Minulla ainakin on sellainen käsitys, että heille se sinkuksi jääminen on paljon isompi ongelma kuin akateemisille naisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisia, hyviä sinkkunaisia nyt vain on enemmän kuin akateemisia, hyviä, vapaita miehiä.

Ei siinä mitään hypergamiaa tarvita. Osasyynä akateemisten naisten ikisinkkuuteen on päinvastoin akateemisten miesten hypogamia: esim. lääkärimies nai sairaanhoitajanaisen. Toisin päin tapahtuu paljon harvemmin.

Nykynaiset ovat ylipäätään älyllisempiä kuin miehet, jos ovat pitkälle kouluttautuneet. Ei älyllinen, henkinen nainen halua amisjunttia tai muuta yksinkertaista tyyppiä. Eikä semmoista miellyttääkseen halua esittää tyhmää.

Kokemukseni perusteella tämmöiset miehet ovat myös alemmuudentuntoisia, mikä näyttäytyy jopa toisen ammatin/koulutuksen nälvimisenä.

Juuri näin. Mies katsoo naista yksilönä ja laittaa luonteelle enemmän painoarvoa kuin esim. koulutukselle. Siksi lääkärimies voi päätyä yhteen hoitsunaisen kanssa. Nainen pyrkii pitämään kiinni koulutusvaatimuksistaan, ja leimaa siksi kaikki alemman koulutustason miehet jo etukäteen alemmuudentuntoisiksi junteiksi, heille edes mahdollisuutta antamatta. Siksi lääkärinainen ei juuri päädy yhteen duunarimiehen kanssa.

Kohta ryntää "lääkäreitä" ja muita vastaavia kuorossa huutamaan kuinka he ovat naimisissa raksamiehen kanssa. Tottahan sinä kuitenkin puhut. Tästä syystä tapaan mieluummin matalammin koulutettuja naisia, koska heillä ei ole oikeastaan koskaan tätä ammatillista ylimielisyyttä tai vaatimusta. Ei sillä, että kaikilla yliopiston käyneillä olisi, mutta ikävän monella on. Itsekin opiskelen toista akateemista tutkintoa tällä hetkellä, mutta ura- ja suorituskeskeisyys ei todellakaan ole sellainen asia, josta pidän itse tai jota haluan naiselta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisia, hyviä sinkkunaisia nyt vain on enemmän kuin akateemisia, hyviä, vapaita miehiä.

Ei siinä mitään hypergamiaa tarvita. Osasyynä akateemisten naisten ikisinkkuuteen on päinvastoin akateemisten miesten hypogamia: esim. lääkärimies nai sairaanhoitajanaisen. Toisin päin tapahtuu paljon harvemmin.

Nykynaiset ovat ylipäätään älyllisempiä kuin miehet, jos ovat pitkälle kouluttautuneet. Ei älyllinen, henkinen nainen halua amisjunttia tai muuta yksinkertaista tyyppiä. Eikä semmoista miellyttääkseen halua esittää tyhmää.

Kokemukseni perusteella tämmöiset miehet ovat myös alemmuudentuntoisia, mikä näyttäytyy jopa toisen ammatin/koulutuksen nälvimisenä.

Juuri näin. Mies katsoo naista yksilönä ja laittaa luonteelle enemmän painoarvoa kuin esim. koulutukselle. Siksi lääkärimies voi päätyä yhteen hoitsunaisen kanssa. Nainen pyrkii pitämään kiinni koulutusvaatimuksistaan, ja leimaa siksi kaikki alemman koulutustason miehet jo etukäteen alemmuudentuntoisiksi junteiksi, heille edes mahdollisuutta antamatta. Siksi lääkärinainen ei juuri päädy yhteen duunarimiehen kanssa.

Olisit vaihtanut sanan "luonteelle" tilalle "ulkonäölle" niin olisi uskottavampaa.

Se on totta että naiselle on tärkeää että miehen kanssa voi keskustella ja olla samalla aaltopituudella, miehelle usein riittää että on joku jolta saa läheisyyttä ja huolenpitoa ja jota kelpaa esitellä kavereille.