Heikkolahjainen lapsi ja miten siitä selvittiin

Geenitestit? Lievä kehitysvamma? Hän on pärjännyt 7,2 keskiarvon saadessaan hyvin, mikäli ÄO onkin alhainen. Olisi hyvä varmistaa.

Mun siskon peruskoulun päättötodistuksen KA oli vain 6.5. valmistui lopulta maisteriksi. Yo-kirjoituksista b:n paperit. Ap: lla aika tyly ja heikkoa ymmärrystä osoittava käsitys lapsestaan. Ehkä ap:lla on asperger?

Minuakaan ei kiinnostanut yläasteella opiskelu - keskiarvo taisi 9.-luokan lopussa olla 7.3, pääsin kuitenkin pienen kotipaikkakuntani lukioon, josta kirjoitin melko keskiverrosti (e, m, c, c, b). Hain opiskelemaan vaikka mihin, mutta en päässyt mihinkään kouluun sisälle. Siivosin vuoden ja luin välivuoden aikana kunnolla pääsykokeisiin, jonka johdosta pääsin rimaa hipoen yliopistoon alalle, johon on melko helppo päästä sisälle.

Vasta yliopiston aikana opin opiskelemaan oikein ja aloin saada hyviä arvosanoja, sain lopulta maisterin paperit kiitettävin arvosanoin ja työskentelen nyt kunta-alalla johtotehtävissä.

En lähtisi tuomisemaan nuorta heikkolahjaiseksi, sillä osa kypsyy myöhemmin ja usein nuoria kiinnostaa tuossa iässä kaikki muu kuin koulunkäynti. Kannustakaa nuorta eteenpäin, minunkin vanhempani ohjasivat minua oikeaan suuntaan ja jaksoivat kannustaa, vaikka koulumenestys oli usein huonoa.

Itse oireilin etenkin yläasteella koulukiusaamista huomionhakuisella käytöksellä, johon kuului juurikin alkoholin kokeilut, tunnilla häiriköinti ja vastaavat tempaukset.

Heikkolahjaiset liittyvät vihreisiin ja niistä tulee ministereitä.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei ollut paha karhunpalvelus lapselle. Kyllä hän jonnekin olisi päässyt opiskelemaan edes jotain. Jopa kehitysvammaiset opiskelevat erityisammattikouluissa. Mielestäni on surullista, että lapsi joutuu tekemään siivoustöitä ja maksamaan siitä kotiin. Mitä elämää se sellainen on, noin lapsesta asti töissä? Vaikka tietenkin tuo kaupungilla hengailu on paha asia, mutta joku koulutus pitäisi hänet pois hengailemasta. Vähän surulliselta kohtalolta kuulostaa kyllä.

Ei opiskelu ole mikään välttämättömyys. Joillekin sopii paremmin ap:n tytön kaltainen polku. Toivottavasti tyttö itsekin on ollut asiasta päättämässä, eikä valinnut tuota tietä vain vanhempien painostuksesta. Toisaalta itsekin menin lukioon vanhempien painostuksesta. Ei ylä-asteelta juuri päässeet osaa suurella todennäköisyydellä valita aina itselleen polkua ja tällöin on hyvä, että vanhemmat tai jotkut muut aikuiset ohjaavat ja kannustavat tarttumaan edes johonkin.

Ja siivoustyö on hyvä ja arvostettava työ. Ja tyttö ehtii ihan hyvin myöhemminkin elämässään opiskelemaan jos opiskelukärpänen iskee. On olemassa iltalukioita ja ammattikouluhinkin pääsee suht helposti. Ja kun tyttö tienaa niin hän voi itse maksaa valmennuskurssin johonkin jos joku korkeakoulu kiinnostaa. Ja ihan hyvä vaihtoehto sekin on, että tekee loppuelämänsä siivoushommia, joillekin se sopii ja se ei tarkoita että ihminen olisi jotenkin tyhmä ja yksinkertainen.

Ja tuosta että kehitysvammaisillekin on kouluja. Oman kokemukseni mukaan suurin osa näissä kouluissa olleista kehitysvammaisista ei tule ikinä pääsemään oikeisiin töihin, lähinnä sitten pyörivät loppuelämänsä jossain kuntouttavassa. Eli nämä kehitysvammaisten opiskelupaikat ovat lähinnä ajanvietto paikkoja, joissa kehitysvammaisetkin saavat kokea samankaltaista nuoruutta ja sosialisoida niin kuin muut nuoret.

Exän veljen tytär on lievästi kehitysvammainen. On nyt siivonnut jo vuositolkulla. Kai se on ainoa duuni, jota pystyy tekemään. Hyvä niinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti ei ollut paha karhunpalvelus lapselle. Kyllä hän jonnekin olisi päässyt opiskelemaan edes jotain. Jopa kehitysvammaiset opiskelevat erityisammattikouluissa. Mielestäni on surullista, että lapsi joutuu tekemään siivoustöitä ja maksamaan siitä kotiin. Mitä elämää se sellainen on, noin lapsesta asti töissä? Vaikka tietenkin tuo kaupungilla hengailu on paha asia, mutta joku koulutus pitäisi hänet pois hengailemasta. Vähän surulliselta kohtalolta kuulostaa kyllä.

Ei opiskelu ole mikään välttämättömyys. Joillekin sopii paremmin ap:n tytön kaltainen polku. Toivottavasti tyttö itsekin on ollut asiasta päättämässä, eikä valinnut tuota tietä vain vanhempien painostuksesta. Toisaalta itsekin menin lukioon vanhempien painostuksesta. Ei ylä-asteelta juuri päässeet osaa suurella todennäköisyydellä valita aina itselleen polkua ja tällöin on hyvä, että vanhemmat tai jotkut muut aikuiset ohjaavat ja kannustavat tarttumaan edes johonkin.

Ja siivoustyö on hyvä ja arvostettava työ. Ja tyttö ehtii ihan hyvin myöhemminkin elämässään opiskelemaan jos opiskelukärpänen iskee. On olemassa iltalukioita ja ammattikouluhinkin pääsee suht helposti. Ja kun tyttö tienaa niin hän voi itse maksaa valmennuskurssin johonkin jos joku korkeakoulu kiinnostaa. Ja ihan hyvä vaihtoehto sekin on, että tekee loppuelämänsä siivoushommia, joillekin se sopii ja se ei tarkoita että ihminen olisi jotenkin tyhmä ja yksinkertainen.

Ja tuosta että kehitysvammaisillekin on kouluja. Oman kokemukseni mukaan suurin osa näissä kouluissa olleista kehitysvammaisista ei tule ikinä pääsemään oikeisiin töihin, lähinnä sitten pyörivät loppuelämänsä jossain kuntouttavassa. Eli nämä kehitysvammaisten opiskelupaikat ovat lähinnä ajanvietto paikkoja, joissa kehitysvammaisetkin saavat kokea samankaltaista nuoruutta ja sosialisoida niin kuin muut nuoret.

Juu, ei todellakaan kannata lukihäiriön, masennuksen tai vaikkapa liikuntavamman takia hakea erityisammattikouluun, koska ops menee heikompien ehdoilla. Sillä tutkintotodistuksellakin voi pyyhkiä vain p**settä. Ei olisi moni kuuluisa lukihäiriöinenkään menestynyt, jos olisi käynyt Luovin koulutuksia.

Ensiksi tässä ihmetlee, että miten joku pitää yli seiskan keksikarvon saanutta, erityisen heikkolahjaisena. - Vertailun vuoksi itse oma keskiarvoni aiknaan ei ollut paljoa kummempi mutta lukioon menin ja ylioppilaaksikin tuli kirjoitettua. Ei hyviä arvosanoja ("A","A"ja ",A". ja ja 2x"B") mutta arvokkainta ja merkittävintä oli, että opinnälkä kavoi ja pääsin kolmmannella yrittämällä yliopistoon, itselleni mieluisalle alalle, josa sittemmin olen valmistunut maiseriksi. 

Alaikäisenä, eikä sen jälkeen minun ei arvinnut maksaa centtiäkään vanhemmilleni; vaan miski Ap:n tyttären tarvitsi näin tehdä?

Siivousalassa ei sinäns ole mitään pahaa ja varmasi on hyvä, että nuori tekee jotain ns. hyödyllistä e. joko opiskelee tai käy töissä tai molempia mutta se mikä hieman tökkii nyt on, eä onko nuorelta itseltään kysytty koskaan, misä hän ise haaveilee ja unelmoi? - Ja jos on, niin onko haluttu kuunnella hänen vastauksensa.

Itellä oli peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo tasan 7, joka riitti varasijaan amikseen, jonka kautta tuli pääsy. Amis ei pahemmin kiinnostanut, ja valmistuin 1.8(/3) keskiarvolla vuoden myöhässä. Tämän jälkeen eleskelin vanhemmilla vielä vuoden työttömänä, mutta jossain vaiheessa alkoi taas kiinnostamaan opiskelu, joten seuraavan vuoden yhteishaussa hain AMKiin tradenomiksi ja pääsin pääsykokeiden perusteella sisään.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun olin itse motivoitunut oppimaan, ja aloin saamaan tosi hyviä arvosanoja ja pärjäsin erittäin hyvin, joka johti valmistumiseen puoli vuotta etuajassa vaikka olin myös vaihto-opiskelijana ulkomailla.

Tässä vaiheessa tein ison päätöksen ja hain työpaikkaa ulkomailta, jonka onnekseni sain. Pienessä firmassa etenin tiiminvetäjäksi 2 vuodessa, jonka jälkeen vaihdoin työpaikkaa toiseen maahan yhteen suurimmista konsultointiyrityksistä ja samalla nousi palkka n. 3 kertaiseksi.

Nyt pari vuotta tätä takana ja palkka 8000e kuussa ja verot pienemmät kuin Suomessa. Olen pitänyt silloin tällöin yhteyttä vanhoihin koulukavereihin, eikä kukaan voi uskoa että pääsin nykyiselle tasolleni vaikka en nuorempana koulussa pärjännytkään…

Pointtini on siis se, että aiempi koulumenestys ei todellakaan tarkoita yhtään mitään, kaikki on lopulta kiinni vain omasta motivaatiosta.

Miksi ap vertailet lapsiasi keskenään? Samankaan perheen, samojen vanhempien lapset eivät ole aina samasta muotista valettuja. Jos tyttö olisi koulussa todettu heikkolahjaiseksi, hänet olisi ilman muuta lähetetty testeihin ja laadittu henkilökohtainen opintosuunnitelma (hojks), jossa suurimpia vaikeuksia aiheuttavat aineet olisi helpotettuja. Ilmeisesti hänellä ei kuitenkaan ollut hojksia. Saiko hän tuki- tai erityisopetusta vaativimmissa aineissa, esim. kielet ja matematiikka. Ei ole vieläkään liian myöhäistä testata tyttöä ja selvittää, miksi oppiminen on niin hankalaa. Onko kyseessä esim. hahmotushäiriö. Suosittelen, että ihan tytön mielenterveyden ja itsekunnioituksen takia hakudutte testeihin. Tällä viikolla ovat koulut vielä toiminnassa, joten apua voi saada esim. opolta. Hän osaa neuvoa, minne otatte yhteyttä testaamiseksi. Nyt puhelin näppiin ja soittamaan.

Olisipa ollutkin 7,2 keskiarvo.

Lapsen olisi pitänyt mennä johonkin huonompaan lukioon ja kirjoittaa sieltä. Ap on pilannut lapsensa elämän.

Mä olin teininä ihan samanlainen kuin tyttäresi. koulu ei kiinnostanut pätkääkään, "kartsalla" roikkuminen, juopottelu, pojat ja meikit kyllä. Peruskoulun päättötodisuksen ka 6,3. Mutta minua silti vanhemmat kannusti miettimään tulevaisuutta, joka voisi olla mukavampi jos ryhdistäytyisi ja hankkisi kunnollisen koulutuksen. Menin lukioon, pikkupaikkakunnalla jossa asuttiin sinne pääsi käytännössä kaikki halukkaat. Siellä alkoi jo koulu kiinnostaa ja kirjoitin 5 Laudaturia lopulta. Sen jälkeen hankin maisterintutkinnon yliopistolta ja olen ollut sen alan töissä jo yli 10 vuotta.

Olisipa se harmi jos joku olisi vaikean teini-iän takia tulkinnut heikkolahjaiseksi!

Up!

Tiedän viisikymppisen naisen, joka on töissä puhelinvaihteessa. Hänellä on aika paha lukihäiriö, minkä vuoksi vanhemmat luulivat että hän on heikkolahjainen, eivätkä kannustaneet lukioon. Nyt firma jossa hän on ollut 30 vuotta vähentää väkeä, toivottavasti tämä tuttuni saa pitää paikkansa, koska uskon että työllistyminen muualle olisi erittäin vaikeaa. 

En edes jaksa muuta kirjoittaa. Ainut heikkolahjainen tässä olet sinä, kun vertailet lasta liikaa muihin lapsiin. Kyllä se siivouskin on ihan hyvä työ. Aika moni paikka olisi pulassa ilman siivojia.

Tehdas- tai sairaalasiivoojaksi ei taideta ihan heikkolahjaista ottaa. Erioten tuo sairaalasiivous on todella tarkkuutta vaativa työ kuin perussiivous. Ei ole varaa hutiloida siinä työssä, kun ajattelee maalaisjärjellä kuinka erilaiset bakteerit ja virukset voi levitä sairaaloissa, jos niitä ei siivoa kunnolla.

Päivän ensimmäinen siivoojaprovo! Upposi aika hyvin, eikö :)

Vierailija kirjoitti:

Tiedän viisikymppisen naisen, joka on töissä puhelinvaihteessa. Hänellä on aika paha lukihäiriö, minkä vuoksi vanhemmat luulivat että hän on heikkolahjainen, eivätkä kannustaneet lukioon. Nyt firma jossa hän on ollut 30 vuotta vähentää väkeä, toivottavasti tämä tuttuni saa pitää paikkansa, koska uskon että työllistyminen muualle olisi erittäin vaikeaa. 

Ilmeisesti tämä tuntemasi tai tietämäsi nainen on elänyt 60- tai 70-luvun lapsuutta, jolloin ei tasankaan tiedetty lukivaikeudesta. Siinä on sitten turhaan annettu toiselle tyhmän ja mahdollisesti syrjäytyneen identiteetti.

Oletko ap jo vauvasta asti vihannut tätä lastasi? Vai vasta huonoista todistuksista alkaen?

Vaikka en nyt ihan tätä juttua kyllä uskokaan.