Voisitko kuvitella asuvasi yhdessä miehen ja miehen vanhempien kanssa?
Anoppi ja miehen mummi toivovat kovin että muuttaisimme miehen kanssa kaikki saman katon alle. Olemme molemmat kolmekymppisiä työssäkäyviä ihmisiä, mutta olenko hullu jos suostun? Onhan yhteisasumisessa puolensa eikä kenenkään tarvitse olla yksin ja kotityötkin vähenevät tai ainakin uskon niin.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Mies on naiselle vain menestys-objekti. Vanhempien kanssa asuminen osoittaa, että mies ei ole menestynyt, jolloin naisen on vaikea kokea viehätysvoimaa miestä kohtaan.
Nyt ei ole kyse mistään kahden viikon remonttia pakoon muutosta tai rahaongelmista. Kaikki perheessä ovat menestyneitä myös minä ja mies enkä ole mikään trophy wife.
Ette sitten lapsia ole haluamassa koskaan? Ette halua sisustaa oman mielen mukaan? Tai käyttää rahojanne niinkuin haluatte?
Jos oman elämän päätäntävalta ei teille ole tärkeää niin muuttakaa vaan.
Homma toimii jos on sellainen asunto jossa on kummallekin pariskunnalle oma keittiö.
Kokemusta on yhden kesän ajalta kesäkuun alusta marraskuun loppuun. Sujui ihan hyvin kun tiesin että se on tilapäistä mutta pysyvästi.....ei kiitos.
Anoppi on jo edesmennyt, tulimme toimeen todella hyvin, ikinä ei poikkipuolista sanaa sanonut. Appiukko piinaisi mut varmaan kuoliaaksi jos joutuisin joka päivä kuuntelemaan pitkiä turinoita ihmisistä joita en tunne.
Voisin kuvitella ottavani rakastamani miehen äidin luoksemme asumaan, jos voisimme muuttaa yhteen ilman, että hänen sukunsa katkaisisi häneen välit. Uskonnot on perseestä.
Yhdessä kivaa kirjoitti:
Kyllä voisin itse kuvitella asuvani anopin ja mummin kanssa. Riippuu tietenkin miten muuten tulette toimeen, onko anoppi komentamiseen ja määräämiseen taipuvainen. Joudutteko hoitamaan heitä? Tee itsellesi ja miehellesi kysymyslista mieltä askarruttavista asioista ja käykää se yhdessä läpi ( Anoppi ja mummi mukana ?) Jos viivan alle jää tarpeeksi plussaa niin yhteen vaan!
Anoppi, mummi ja appiukko ovat kaikki todella ihania ja lämpimiä ihmisiä, eivät komentele ja määräile. Aina vieraillessamme heidän luonaan on leppoisa tunnelma ja lähtiessä antavat paljon ruokaa mukaan. Ovat hyvässä kunnossa ja terveitä, vaikka mummilla on jo ikää niin silti jaksaa touhuta päivät pitkät, joten ei emme joudu hoitamaan heitä.
Se olis sitten heihei seksielämä ja yksityisyys. En pystys kumpaankaan
Mä olen asunut vuosia appivanhempien ja miehen siskon kanssa samassa talossa...
En voi suositella. Nyt asumme kahdeksatta vuotta omassa omakotitalossa, eikä uutuudenviehätys ole karissut vieläkään!
Alla on lista keskeisimmistä asioista miksi homma ei toiminut:
-appivanhempien uteliaisuus, kaikki esim. henkilökohtaiset menot kyseltiin varmasti läpi
-erilaiset siisteyskäsitykset
-sisko lainasi kysymättä tavaroita
-omien vieraiden kutsuminen kylään ei onnistunut / ollut luontevaa
-appiukon tissuttelu
-anopin mielenterveysongelmat
-erilaiset käsitykset lasten kasvatuksesta ja koirien hoidosta
-olettamukset (anoppi esim. oletti että kuskaan häntä aina menoihinsa)
-vuosien varrella em. asioista kasaantunut luottamuspula
Nämä asiat siis tulivat täysin konkreettisiksi vasta yhteiselämän myötä, vaikka ovatkin "mukavia" ihmisiä.
Minkä ikäisiä aloittaja ja mies ovat?
Voisin kuvitella asuvani samassa pihapiirissä, mutta sillä ehdolla, että molemmilla pariskunnilla on omat erilliset (ja lukittavat) asunnot. Olisi se sitten vaarinpirtti pihan toisella puolella, laajennussiipi talon kyljessä tai yläkerta/alakerta -tyyppinen järjestely. Sellaiseen asumiseen en ryhtyisi, missä jaettaisiin keittiö ja kylpyhuone, katsottaisiin iltaisin telkkaria samassa olohuoneessa jne ja omaa tilaa olisi vain jonkin makuuhuoneen verran.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä aloittaja ja mies ovat?
30 ja 31
Olen asunut 11 vuotta.
Maalaistalossa eri talouksissa, heistä oli hyvä apu tilan töissä mutta halusivat lopulta muuttaa keskustaan omiin oloihin.
Hyvät välit oli koko ajan.
En itse jäisi lasteni perheeseen asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Se olis sitten heihei seksielämä ja yksityisyys. En pystys kumpaankaan
Suhteemme perustuu aivan muuhun kuin seksiin ja päätämme itse omista rahoistamme. Mies omistaa talon, jossa perhe asuu ja toinen puoli on tällä hetkellä tyhjillään, joten saisimme olla omassa rauhassa. Jos päätämme muuttaa, niin pidämme nykyisen keskustan asunnon, koska se on lähempänä molempien työpaikkoja. 'Perhetalo' ei ole mikään kerrostalokaksio, johon viisi ihmistä tunkisi asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se olis sitten heihei seksielämä ja yksityisyys. En pystys kumpaankaan
Suhteemme perustuu aivan muuhun kuin seksiin ja päätämme itse omista rahoistamme.
Niin aika monen muunkin, mutta silti sitä tykätään harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se olis sitten heihei seksielämä ja yksityisyys. En pystys kumpaankaan
Suhteemme perustuu aivan muuhun kuin seksiin ja päätämme itse omista rahoistamme. Mies omistaa talon, jossa perhe asuu ja toinen puoli on tällä hetkellä tyhjillään, joten saisimme olla omassa rauhassa. Jos päätämme muuttaa, niin pidämme nykyisen keskustan asunnon, koska se on lähempänä molempien työpaikkoja. 'Perhetalo' ei ole mikään kerrostalokaksio, johon viisi ihmistä tunkisi asumaan.
Todellakin muuttaisin jos teillä on vielä oikein erillinen asunto siellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se olis sitten heihei seksielämä ja yksityisyys. En pystys kumpaankaan
Suhteemme perustuu aivan muuhun kuin seksiin ja päätämme itse omista rahoistamme. Mies omistaa talon, jossa perhe asuu ja toinen puoli on tällä hetkellä tyhjillään, joten saisimme olla omassa rauhassa. Jos päätämme muuttaa, niin pidämme nykyisen keskustan asunnon, koska se on lähempänä molempien työpaikkoja. 'Perhetalo' ei ole mikään kerrostalokaksio, johon viisi ihmistä tunkisi asumaan.
Eli kyseessä on paritalo jossa molemmille perheille on omat sisäänkäynnit, keittiöt, vessat ja olohuoneet?
Kyllä sitten varmaan voisi ehkä sujuakin, vielä jos tykkäätte hoitaa vanhuksia sitten kun ikääntyvät niin mikäs siinä.
Ei kannata ehkä kysellä täällä asiasta jos vastaukset tuntuvat loukkaavilta.
Vierailija kirjoitti:
Kotityöt lisääntyvät sitä mukaa, mitä enemmän ihmisiä saman katon alla asuu.
Tuo järjestely voi toimia,
JOS kaikilla asianosaisilla on joku oma paikka/huone (muu kuin sängynkokoinen makkari), missä saa olla rauhassa ja puuhata omiansa,
JOS kaikilla on myös oikeus olla siellä omassa rauhassaan juuri niin paljon kuin tarvitsee,
JOS talouasiat ja se, kuka ostaa ja laittaa ja käyttää mitäkin ruokia, sähkölaskuja, vessapapereita, paistinpannuja etc. on kunnolla ja järkevästi sovittu ja sopimuksissa pysytään ja
JOS myös kotitöistä on järkevästi sovittu ja sopimusta noudatetaan
JOS kaikilla osapuolilla on käytöstavat hallussa ja halu noudattaa niitä.
Jos yksikään näistä kohdista ei toimi, homma on kidutusta kaikille. Ennen vanhaan näin elettiin, mutta silloin suvussa olikin yleensä yksi varakas päämies, joka maksoi kaiken ja loppujen oli sit vaan nöyrästi sopeuduttava sen isännän/emännän sääntöihin.
Juuri näin. Loistava kommentti!
Vierailija kirjoitti:
En voisi. Olen hetero mies ja vaikka sen miehen koko perhe olisi umpihomoja, niin varmaan pitäisivät meikää aika ulkopuolisena.
Luulen että sinua haittaisi enemmän se ettet saisi ryypätä rauhassa ja joku olisi aina mäyräkoirasi kimpussa.
Ap, olet jo päättänyt muuttaa sinne, joten mitä täällä kyselet kun vielä otat nokkiisi vastauksista? Ei muuten lupaa hyvää kimppa-asumiseen, siinä pitää olla melko rento asenne.
Mielenterveys menee, mutta miten? Meillä on lämpimät välit ja appiukkokin haluaa että muuttaisimme heidän luo.