77-vuotias kannattaa LÄMPIMÄSTI aktivointimallia. Ei hyväksy sitä, että kansalaisaloitteen tekijä ei lähde töihin 2600 €:n palkalla

Sirkka-mummo 77v Etelä-Helsingistä taitaa pyrkiä palstajulkkikseksi näillä jatkuvilla provoilla.

No, voihan ne eläkepäivät näinkin käyttää

Sirkkeli on sekaisin kuin seinäkello. Alkavan dementian oireita?

Oli miten oli, sovitusta on pidettävä kiinni ja eikös kikyssä sovittu, ettei työttömyystukeen kosketa? Tämä tekee niskoittelusta periaatteen.

Ihmiset ovat Sirkka-mummon aikaan tehneet ratkaisunsa sillä perusteella, mikä on itselle edullisinta, ja he tekevät niin nykyäänkin. Jos Sirkka on rämpinyt räntäsateessa kymmeneen ammattiinsa yhteiskunnan etu päällimmäisenä mielessä, nimelliskorvauksella, se on hänen valintansa. Ei se siitä silti järkevää tee.

(Olen vielä töissä.)

Monet joutohommat voi antaa maahantulleille. En kyllä kantasuomalaisena taivu mihin tahansa hommaan. Ennemmin lepäilen ja haaveilen.

Yhdessä asiassa Sirkka on oikeassa, tuon Jean Pierre-Kuselan (vai mikä se nimi nyt olikaan) vaatimus, että palkan pitää olla yli 2600€/kk. Moni meistä käy töissä vaikka tienaa vähemmän.

Hyvä Sirkka, et ole yksin! Suurin osa suomalaisista kannattaa aktiivimallia. Älä välitä av-palstan työnvieroksujista! Pekka 32, insinööri ja yrittäjä

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tehnyt elämäni aikana töitä ainakin 10 eri ammatissa. Aina olen ottanut vastaan, mitä oli tarjolla, koska tiesin, että työkokemus vie minua elämässäni eteenpäin. Aina olen tehnyt lujasti töitä, enkä ole kysellyt etuuksien perään, vaan olen antanut työn jäljen puhua puolestaan ja etuuksia on tarjottu minulle kysymättä.

Lopulta hyppäsin tuntemattomaan ja perustin yrityksen, joka lähti pienestä ja päätyi menestyväksi pk-yritykseksi. Olen saanut hyvät eläkesäästöt ja tuen sydäntäni lähellä olevaa hyväntekeväisyyttä. Siihen eivät kuulu Suomen työttömät ja tukien varassa muuten elävät. Tämä siksi, että minusta hyväntekeväisyyteen kuuluu, että autettava kohde jotenkin edistyy ja ottaa itse vastuuta. Tällaista en ole kuitenkaan huomannut vaan samat henkilöt ovat pian uudestaan käsi ojossa pyytämässä lisää. Kerrankin annoin kankaita ja ompelukoneen köyhälle perheenäidille nähdäkseni kohta, että hän myy niitä netissä! Eivät osaa edes häpeää tuntea.

Sitten luen Iltalehdessä, että aktivointimallin sabotaatiota yrittävä asuu etelä-Helsingin arvoalueella tukien varassa ja ei ole valmis lähtemään töihin 2600 €/kk palkalla. Silmämunani pullistuivat tällöin. Miten hän kehtaa? Tähänkö oikeasti ollaan menty, että hänen kaltaisensa yksilöt voivat sabotoida lakeja, joilla yritetään saada työttömyyttä pienemmäksi? Ennemmin ollaan tukien varassa kuin otetaan alussa pientä palkkaa. Häpeä!

Kaikkia uuden työn aloittajia muistutan, että ei aina voi odottaa työnantajan olevan se, joka antaa sinulle lisää. Joskus on myös työntekijän ns. räväytettävä ja annettava jotain näyttöä työnantajalle päin. Tämän perusasian ymmärtäminen jakaa työntekijät kokemukseni mukaan menestyjiin ja valittajiin. Kumman joukoissa seisot?

Sanon sen suoraan. Ei aktivointimalli eduskunnassa kaadu, turhaa teatteria on koko kansalaisaloite. Huhtikuussa aktivoitumista arvioidaan ensimmäisen kerran. Sinä työtön, kysy silloin itseltäsi: kummam joukoissa seison? Niiden, jotka aktivoituvat oman elämänsä parantamiseksi vai niiden, jotka suu auki mollottaen odottavat passiivisena silakkaa? Valinta on selvä.

Kannatan LÄMPIMÄSTI aktivointimallia.

Sirkka-mummo, 77 v, etelä-Helsinki

Annoit kankaita ja ompelukoneen?! No mitä niillä kuuluu tehdä, jos ei niitä kerta saa käyttää ompelemiseen?

Vanhojen on hyvä retostella tekemisillään kun ei ole elossa enää niitä jotka arvostelee heidän tekemisiä. Kuuntelepa joskus vanhojen ihmisten juttuja, he on olleet kaikki kovia työmiehiä ja työnaisia. Ottakaa huomioon että kyseessä suuret ikäluokat, moni heidän tekemänsä työ tehdään nykyisin koneilla ja roboteilla.

Vierailija kirjoitti:

Vanhojen on hyvä retostella tekemisillään kun ei ole elossa enää niitä jotka arvostelee heidän tekemisiä. Kuuntelepa joskus vanhojen ihmisten juttuja, he on olleet kaikki kovia työmiehiä ja työnaisia. Ottakaa huomioon että kyseessä suuret ikäluokat, moni heidän tekemänsä työ tehdään nykyisin koneilla ja roboteilla.

Ja kummasti kun tätä isoaa ikäluokkaa alkoi jäädä eläkkeelle, näitä virkoja ja toimia lakkautettiin saman tien. Ettei vaan olisi ollut turhia kampaviinerin purijoita siellä virastoissa veronmaksajien rahoilla löyhyttelemässä perseitään? Näitä on itse asiassa vieläkin, koska saavat roikkua sinne 68 ikävuoteen saakka turhakkeina.

Ai 2600e netto ilman kuluja? Vai oliko superkallis vuokra,vanha ulosotto ja muuta hauskaa? Hienoja otsikoita taas.

Vierailija kirjoitti:

Monet joutohommat voi antaa maahantulleille. En kyllä kantasuomalaisena taivu mihin tahansa hommaan. Ennemmin lepäilen ja haaveilen.

Olisiko kuitenkin niin, että mainitsemaasi ryhmään, kuten myös Sirkka-mummon mainitsemaan Raniniin ei tämä "aktiivimalli" vaikuta pätkän vertaa.

Ihmisryhmät, jotka ovat työttömyys- ja toimeentulotuen varassa eivät menetä senttiäkään, vaikkeivät eväänsä lotkauttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Ai 2600e netto ilman kuluja? Vai oliko superkallis vuokra,vanha ulosotto ja muuta hauskaa? Hienoja otsikoita taas.

2600 € on tietysti brutto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tehnyt elämäni aikana töitä ainakin 10 eri ammatissa. Aina olen ottanut vastaan, mitä oli tarjolla, koska tiesin, että työkokemus vie minua elämässäni eteenpäin. Aina olen tehnyt lujasti töitä, enkä ole kysellyt etuuksien perään, vaan olen antanut työn jäljen puhua puolestaan ja etuuksia on tarjottu minulle kysymättä.

Lopulta hyppäsin tuntemattomaan ja perustin yrityksen, joka lähti pienestä ja päätyi menestyväksi pk-yritykseksi. Olen saanut hyvät eläkesäästöt ja tuen sydäntäni lähellä olevaa hyväntekeväisyyttä. Siihen eivät kuulu Suomen työttömät ja tukien varassa muuten elävät. Tämä siksi, että minusta hyväntekeväisyyteen kuuluu, että autettava kohde jotenkin edistyy ja ottaa itse vastuuta. Tällaista en ole kuitenkaan huomannut vaan samat henkilöt ovat pian uudestaan käsi ojossa pyytämässä lisää. Kerrankin annoin kankaita ja ompelukoneen köyhälle perheenäidille nähdäkseni kohta, että hän myy niitä netissä! Eivät osaa edes häpeää tuntea.

Sitten luen Iltalehdessä, että aktivointimallin sabotaatiota yrittävä asuu etelä-Helsingin arvoalueella tukien varassa ja ei ole valmis lähtemään töihin 2600 €/kk palkalla. Silmämunani pullistuivat tällöin. Miten hän kehtaa? Tähänkö oikeasti ollaan menty, että hänen kaltaisensa yksilöt voivat sabotoida lakeja, joilla yritetään saada työttömyyttä pienemmäksi? Ennemmin ollaan tukien varassa kuin otetaan alussa pientä palkkaa. Häpeä!

Kaikkia uuden työn aloittajia muistutan, että ei aina voi odottaa työnantajan olevan se, joka antaa sinulle lisää. Joskus on myös työntekijän ns. räväytettävä ja annettava jotain näyttöä työnantajalle päin. Tämän perusasian ymmärtäminen jakaa työntekijät kokemukseni mukaan menestyjiin ja valittajiin. Kumman joukoissa seisot?

Sanon sen suoraan. Ei aktivointimalli eduskunnassa kaadu, turhaa teatteria on koko kansalaisaloite. Huhtikuussa aktivoitumista arvioidaan ensimmäisen kerran. Sinä työtön, kysy silloin itseltäsi: kummam joukoissa seison? Niiden, jotka aktivoituvat oman elämänsä parantamiseksi vai niiden, jotka suu auki mollottaen odottavat passiivisena silakkaa? Valinta on selvä.

Kannatan LÄMPIMÄSTI aktivointimallia.

Sirkka-mummo, 77 v, etelä-Helsinki

Annoit kankaita ja ompelukoneen?! No mitä niillä kuuluu tehdä, jos ei niitä kerta saa käyttää ompelemiseen?

En ymmärrä. Tarkoitus oli nimenomaan, että hän ompelisi ja tekisi lämpimiä vaatteita lapsilleen. Mutta ei. Myi kaikki ja taas on suu auki mollottaen odottamassa silakkaa. Minulta ei sitä ainakaan enää tipu.

Sirkka-mummo, 77 v, etelä-Helsinki

Osasiko saaja ommella tai opetitko häntä? Vai oliko tosiaan järkevämpää myydä ne, käypään hintaan tietenkin, ja ostaa vaikka kirpputorilta edullisesti tarvittavat vaatteet?

Tokihan sitä on jossain maassa ennen tehty, että esim. leskiäideille on annettu tai edullisesti myyty ompelukone ja kankaita, MUTTA ensin on kurssitettu työhön. Kaikista ei muuten tule millään koulutuksella hyviä ompelijoita, sekin pitää ymmärtää.

Tietysti on mukavaa, että sinulle löytyi aikanaan aina uutta työtä, kun vanha loppui, mutta silloin ennen ei aina kysytty koulutusta, nykyään kun ei enää niin vain mennä yhtään minkäänlaisiin, no ainakaan PALKKAtöihin, ilman alan koulutusta (ilmaistyötä, siis muutaman sadan euron työttömyyskorvausta vastaan kyllä voisi tehdä vaikka mitä. Ennen kukaan työnantaja ei olisi moista kehdannut edes ehdottaa, mutta nykyään mikään ei ole liian röyhkeää.)

Yritystoiminnasta sen verran, että jokaista oikeasti menestynyttä yrittäjää ja "hyvät eläkerahat" tienannutta kohti on lukuisia köyhiä ja usein velkaisia, vaikkakin esimerkillinen ahkeria, entisiä ja nykyisiä yrittäjiä ja heidän perheitään.

En minäkään ymmärrä miten ei lähde töihin 2600 eurolla. Se on vastavalmistuneen insinöörin tai arkkitehdin palkka.

Miettikää, että meillä saattaa olla tuollainen Sirkka-mummon (76v.) ikäinen pressa kohta, jos Sauli valitaan taas kuudeksi vuodeksi. "Kyllä minä vain sain aina töitä kun halusin, kymmeniäkin, ja minä suostuin mihin vaan. Mikä tätä nykykansaa oikein vaivaa? Aktiivimallia kehiin tuollaisille luusereille, jotka eivät muka töitä löydä. Työttömyyspyöttömyys, talouden suhdannevaihtelut, yhteiskunnallinen ongelma, pyhpöh, laiska työtön luuseripummi hommiin sieltä."

Sirkallahan sylttää peruukin alla huolella, mutta toi 2600 brutto on jo Kuselalta härskiä.

Ittellä toi sama raja stadissa on aika tasan 2000.

Sen alta menee näillä vuokrilla talkootöiksi.

Välillä asustelen yhdessä pohjoisen keskisuuressa kaupungissa ja siellä 1600 brutollakin kantsii vielä jotain mieleistä työtä tehdä.

Vähänkään vituttavaa tai raskasta, niin sitte tuo 2000 brutto sielläki.

Stadissa vuokra ja pakolliset n. 800-1000 ja pohjosessa samat n.200-300 vähemmän.

1980- ja -90 -luvuilla moni pantiin eläkkeelle heti kun alkoi olla jotain terveysongelmia, eikä työpanos ollut sataprosenttinen, samalla tavalla laitettiin töistä pois myös iso joukko vanhempia, mutta edelleen täysin työkykyisiä tekijöitä, kuten sairaanhoitajia, jos alalla oli paljon työttömyyttä (=rakennemuutos ja liikakoulutus).

Nykyään on turha kuvitella jäävänsä eläkkeelle vaikka 55-vuotiaana, vaikka minunkin ns. kuntouttavan työtoiminnan ryhmän jäsenistä suurin osa kuuluisi mielestäni suoraan sairauseläkkeelle. Osalla on vielä jotain työkykyä jäljellä, lähinnä osa-aikatöihin. Sanoisin, että moni aikanaan terveenä 50-55-vuotiaana eläkkeelle siirtynyt ei tajua, että sellainen mahdollisuus on aikaa sitten loppunut: työttöminä roikotetaan meitäkin kai ainakin 65-vuotiaaksi asti tilastoja rumentamassa.

Sirkka, kaikki eivät osaa ommella.