HS: 16-vuotias käy lukiota toimeentulotuella, rahaa 16€ päivässä

Hipi hipi töihin siitä! Toinen pillittää lehdessä kun ei ole rahaa niin me töissäkäyvät sen maksamme.

Vinkkinä, tällä hetkellä Helsingin sossut maksaa täydentävänä toimeentulotukena vaikka mitä. Rahaa tuntuu olevan, kun vähän huokaiset tulee bussikorttia, vaaterahaa, maksusitoumusta yksityislääkäriin yms. Tässä terveyspuolella työssä olevan en voi kuin pyöritellä silmiä, rahaa tuntuu Helsingillä riittävän.

Linukselle tulee vielä kylmää kyytiä, kun valmistuu taiteilijaksi ja töitä ei ole, ja tukiin tottunut.

Vierailija kirjoitti:

Linukselle tulee vielä kylmää kyytiä, kun valmistuu taiteilijaksi ja töitä ei ole, ja tukiin tottunut.

Tai sitten Linus oppii järkeväksi rahankäyttäjäksi, kun joutuu jo 16-vuotiaana olemaan omillaan. Mites ne saman ikäiset herrantertut pärjäävät, jotka saavat asua isin ja äidin katon alla, syödä isin tai äidin tekemää ruokaa, saavat isin ja äidin maksamaan kaikki haluamansa harrastukset ja isi ja äiti auttaa työkokemuksenkin saamisessa, maksavat valmennuskurssit sun muut. Niin, no hehän pärjäävät vielä paremmin, koska kaikki tuodaan nenän eteen. Jos tämä auttaa huonompiin oloihin syntynyttä Linusta ponnistamaan eteenpäin, ilman sitä taloudellista turvaa, mitä monet muut teinit pitävät automaattisena, koska vanhemmat ovat hyvätuloisia, niin hyvä niin!

Jos haluaa lähteä toiseen kaupunkiin (ja vielä Helsinkiin, jossa vuokra- ja eläminen muutenkin Suomen kalleinta) erityiskouluun niin vanhempien velvollisuus olisi kustantaa tämä lysti. Tai sitten itse pitäisi tehdä jotain duunia sen koulupäivän jälkeen, että pystyy kattamaan tämän koulushoppailun. Kuitenkin tulee paikasta, jossa on lukio tarjolla (eri asia, jos lähin lukio olisi muutenkin kaukana).  

Jutun koululaisella tietenkin on oikeus lukiokoulutukseen, sitä kai harva olisi epäämässä. Mutta onko todella oikeus valtion/vastaanottavan kunnan rahoilla lähteä koulushoppailemaan itselleen mieluisinta ja omaa harrastusta tukevaa koulua, vaikka täysin saman jatko-opintokelpoisuuden antava koulu olisi ollut omassa kotikunnassa?

Minusta julkisien varojen käyttöä on voitava rajata siten, että niistä korvataan opiskelu lähimmässä soveltuvassa oppilaitoksessa. Tässä tapauksessa siis kotikunnan lukiossa. Jos se ei kelpaa, niin aiheutuvat (lisä)kustannukset pitää maksaa itse.

Helsingin lukioissa on jo nyt ongelmana se, että ulkopaikkakuntalaiset vievät oman kunnan nuorten koulupaikkoja ja nostavat sisäänpääsyrajat suosituissa kouluissa ihan älyttömyyksiin. Sama ongelma voi olla muidenkin isojen kaupunkien lukioissa. Samalla pienempien kuntien lukiot kärsivät oppilaspulasta.

Vierailija kirjoitti:

Tsemppiä tytölle, vaatii pokkaa ja luonnetta lähteä 16-vuotiaana yksin maailmalle.

Mitä pokkaa ja luonnetta vaatii tukielätiksi siirtyminen? Tai no pokkaa se kyllä vaatii, itse olisin vastaavassa tilanteessa jäänyt kotikaupungin lukioon, vaikka kuinka suurkaupungin valot ja muiden lumihiutaleiden seura olisi jäänytkin.

Juttu on vähän hölmöön sävyyn kirjoitettu. Poika ei älyä olevansa todella etuoikeutettu saadessaan nuo tuet. 17- vuotiaanahan alkaa saamaan opintotukia ja sittenhän tulotaso romahtaa aikalailla. Olisi mielenkiintoista kuulla miten sossu on päätynyt myöntämään tuen tässä tapauksessa, kun ne on evätty monilta sellaisilta jotka eivät voi asua kotonaan vanhempien ongelmien takia.

Vierailija kirjoitti:

Jutun koululaisella tietenkin on oikeus lukiokoulutukseen, sitä kai harva olisi epäämässä. Mutta onko todella oikeus valtion/vastaanottavan kunnan rahoilla lähteä koulushoppailemaan itselleen mieluisinta ja omaa harrastusta tukevaa koulua, vaikka täysin saman jatko-opintokelpoisuuden antava koulu olisi ollut omassa kotikunnassa?

Minusta julkisien varojen käyttöä on voitava rajata siten, että niistä korvataan opiskelu lähimmässä soveltuvassa oppilaitoksessa. Tässä tapauksessa siis kotikunnan lukiossa. Jos se ei kelpaa, niin aiheutuvat (lisä)kustannukset pitää maksaa itse.

Helsingin lukioissa on jo nyt ongelmana se, että ulkopaikkakuntalaiset vievät oman kunnan nuorten koulupaikkoja ja nostavat sisäänpääsyrajat suosituissa kouluissa ihan älyttömyyksiin. Sama ongelma voi olla muidenkin isojen kaupunkien lukioissa. Samalla pienempien kuntien lukiot kärsivät oppilaspulasta.

No jos helsinkiläiset nuoret ovat niin osaamattomia, etteivät pääse näihin erityislukioihin, niin miksi heidät sinne pitäisi edes sisään ottaa? Hehän eivät pärjäisi koulun vaatimassa tasossa muiden oppilaiden kanssa. Pitäisikö lukion siis laskea tasoaan, jotta tyhmemmät pääsisivät sisään? Voivathan nämä erityislukioihin soveltumattomat lähteä myös muualle opiskelemaan. Samalla lailla se Mikkeli tukisi tukivaroin näitä Helsingistä kotoisin olevia tyhmempiä muksuja, joiden rahkeet eivät riitä erityislukioon.

Onko pakko lehdissä kirjoitella alaikäisen asioista? Minusta tuollainen on törkeää, lastensuojeluilmoituksen paikka. Eivät ne ihan huutolaisia sentään vielä ole.

Yhden syrjäytyneen nuoren hintalappu on valtiolle 30 000 e/vuosi. Siihen verrattuna tämä elämässään eteenpäin pyristelevä tyyppi on kansantaloudellisesti järkevä satsaus ja ansaitsee tsempit. Pari vuotta koulukiusausta ja huutelua jossain Mikkelin keskustassa kun näyttää "homolta" tai käyttäytyy "oudosti" voi nopeasti johtaa syrjäytymiseen. Hän on myös matkalla ylös sosioekonomisesti, sossuperheestä eliittilukioon.

Vierailija kirjoitti:

Yhden syrjäytyneen nuoren hintalappu on valtiolle 30 000 e/vuosi. Siihen verrattuna tämä elämässään eteenpäin pyristelevä tyyppi on kansantaloudellisesti järkevä satsaus ja ansaitsee tsempit. Pari vuotta koulukiusausta ja huutelua jossain Mikkelin keskustassa kun näyttää "homolta" tai käyttäytyy "oudosti" voi nopeasti johtaa syrjäytymiseen. Hän on myös matkalla ylös sosioekonomisesti, sossuperheestä eliittilukioon.

Toivottavasti mahdollisuus suodaan jatkossa tasapuolisesti kaikille sossuperheiden lapsille jotka juoppoperheissä kärvistelevät.

Vierailija kirjoitti:

En missään nimessä ole sitä mieltä, etteikö kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella, mutta pääkaupunkiseudun erityislukioihin ei mielestäni tarvitse 16-vuotiaiden maksukyvyttömien muuttaa.

Niin kyllähän se on niin että vain varakkailla on varaa olla lahjakkaita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden syrjäytyneen nuoren hintalappu on valtiolle 30 000 e/vuosi. Siihen verrattuna tämä elämässään eteenpäin pyristelevä tyyppi on kansantaloudellisesti järkevä satsaus ja ansaitsee tsempit. Pari vuotta koulukiusausta ja huutelua jossain Mikkelin keskustassa kun näyttää "homolta" tai käyttäytyy "oudosti" voi nopeasti johtaa syrjäytymiseen. Hän on myös matkalla ylös sosioekonomisesti, sossuperheestä eliittilukioon.

Toivottavasti mahdollisuus suodaan jatkossa tasapuolisesti kaikille sossuperheiden lapsille jotka juoppoperheissä kärvistelevät.

Toimeentulotuen myöntämisen perusteet on samat joka puolella Suomea. Jokaisella juoppoperheen lapsella ei varmaan ole mahdollisuutta päästä eliittilukioon, jos lukupää ja muut taidot eivät riitä, mutta silloin voi hakea tavalliseen lukioon tai amikseen eri kaupungissa, jos se muutto juoppoperheestä on se pääasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun koululaisella tietenkin on oikeus lukiokoulutukseen, sitä kai harva olisi epäämässä. Mutta onko todella oikeus valtion/vastaanottavan kunnan rahoilla lähteä koulushoppailemaan itselleen mieluisinta ja omaa harrastusta tukevaa koulua, vaikka täysin saman jatko-opintokelpoisuuden antava koulu olisi ollut omassa kotikunnassa?

Minusta julkisien varojen käyttöä on voitava rajata siten, että niistä korvataan opiskelu lähimmässä soveltuvassa oppilaitoksessa. Tässä tapauksessa siis kotikunnan lukiossa. Jos se ei kelpaa, niin aiheutuvat (lisä)kustannukset pitää maksaa itse.

Helsingin lukioissa on jo nyt ongelmana se, että ulkopaikkakuntalaiset vievät oman kunnan nuorten koulupaikkoja ja nostavat sisäänpääsyrajat suosituissa kouluissa ihan älyttömyyksiin. Sama ongelma voi olla muidenkin isojen kaupunkien lukioissa. Samalla pienempien kuntien lukiot kärsivät oppilaspulasta.

No jos helsinkiläiset nuoret ovat niin osaamattomia, etteivät pääse näihin erityislukioihin, niin miksi heidät sinne pitäisi edes sisään ottaa? Hehän eivät pärjäisi koulun vaatimassa tasossa muiden oppilaiden kanssa. Pitäisikö lukion siis laskea tasoaan, jotta tyhmemmät pääsisivät sisään? Voivathan nämä erityislukioihin soveltumattomat lähteä myös muualle opiskelemaan. Samalla lailla se Mikkeli tukisi tukivaroin näitä Helsingistä kotoisin olevia tyhmempiä muksuja, joiden rahkeet eivät riitä erityislukioon.

Helsinkiläiset nuoret eivät ole yhtään sen osaamattomampia kuin muidenkaan kuntien nuoret. Ongelma muodostuu siitä, että muiden kuntien parhaimmat tulevat lukioon Helsinkiin. Se nostaa kaikkien Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajoja (lumipalloefekti, kun huippulukion sisäänpääsyraja on 9,8 niin helsinkiläinen 9,7 oppilas hakeutuu seuraavaksi parhaaseen ja nostaa siellä sisäänpääsyrajaa jne. kunnes sinne "huonoimpaankin" lukioon on yli 7 keskiarvoraja).

Verorahojen optimaalisen käytön kannalta ei ole järkevää, että pikkukunnasta oppilas hakeutuu Helsinkiin sossun rahoilla ja helsinkiläinen oppilas hakeutuu vastaavasti pikkukunnan lukioon sossun rahoilla. Jos molemmat kävisivät lukion kotikunnassaan, kaikki säästäisivät (sossu säästäisi vähintään 2xvuokrakulut, kun kumpikin voisi asua kotonaan). Koululaisten kannalta ero vaikkapa ilmaisutaitolukion ja peruslukion välillä ei ole kovin suuri, molemmista saa täysin saman jatko-opintokelpoisuuden. Ilmaisutaidon lukio ehkä tukee paremmin teatteriharrastusta, mutta onko tähän järkevää käyttää yhteiskunnan varoja - minusta ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla jää palkasta 1000€ elämiseen, kun asuminen on maksettu. Tuo on vain reilu 10€/ nenä/päivä ja siitä pitää maksaa minun ja kahden lapset ruuat, päivähoitomaksu, vakuutukset, sähkö, vaatteet jne. Ihan hyvin eletään mutta hiukan kyllä ärsyttää käydä kokopäivätöissä, kun jotkut saa saman summan tekemättä mitään.

Sinusta Linus siis ei ole oikeutettu lukiokoulutukseen, vaan hänen pitäisi alaikäisenä siirtyä jo kokoaikaiseksi työntekijäksi, jos hänen vanhemmillaan ei ole varaa elättää häntä hänen opiskellessaan?

Kukaanhan ei ilman muuta ole "oikeutettu" mihinkään koulutukseen peruskoulun jälkeen. Toisilla kyvyt asettavat rajoja, toisilla raha.

Hyvin poikkeuksellinen tapaus, että näin nuorena maksetaan koko eläminen kaukana kotoa.

Itseasiassa valtiovalta ohjaa kouluttautumaan ja Suomessa on jokaisella oikeus omien kykyjensä rajoissa saada koulutusta. On eri asia, jos vanhemmat priorisoivat rahankäytön toisin eikä halua lähettää lastaan vaikka erikoislukioon. Tai ei halua elää opintotuella/asumistuella, lainalla ja osa-aikatöillä 3-6-vuotta elämästään, kun opiskelee. Toki jokainen voi kokoomuslaisissa voimaunelmissaan nähdä yhteiskunnan, jossa vain isolla rahalla saa koulutusta, mutta se ei ole vielä tänään eikä huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jutun koululaisella tietenkin on oikeus lukiokoulutukseen, sitä kai harva olisi epäämässä. Mutta onko todella oikeus valtion/vastaanottavan kunnan rahoilla lähteä koulushoppailemaan itselleen mieluisinta ja omaa harrastusta tukevaa koulua, vaikka täysin saman jatko-opintokelpoisuuden antava koulu olisi ollut omassa kotikunnassa?

Minusta julkisien varojen käyttöä on voitava rajata siten, että niistä korvataan opiskelu lähimmässä soveltuvassa oppilaitoksessa. Tässä tapauksessa siis kotikunnan lukiossa. Jos se ei kelpaa, niin aiheutuvat (lisä)kustannukset pitää maksaa itse.

Helsingin lukioissa on jo nyt ongelmana se, että ulkopaikkakuntalaiset vievät oman kunnan nuorten koulupaikkoja ja nostavat sisäänpääsyrajat suosituissa kouluissa ihan älyttömyyksiin. Sama ongelma voi olla muidenkin isojen kaupunkien lukioissa. Samalla pienempien kuntien lukiot kärsivät oppilaspulasta.

No jos helsinkiläiset nuoret ovat niin osaamattomia, etteivät pääse näihin erityislukioihin, niin miksi heidät sinne pitäisi edes sisään ottaa? Hehän eivät pärjäisi koulun vaatimassa tasossa muiden oppilaiden kanssa. Pitäisikö lukion siis laskea tasoaan, jotta tyhmemmät pääsisivät sisään? Voivathan nämä erityislukioihin soveltumattomat lähteä myös muualle opiskelemaan. Samalla lailla se Mikkeli tukisi tukivaroin näitä Helsingistä kotoisin olevia tyhmempiä muksuja, joiden rahkeet eivät riitä erityislukioon.

Helsinkiläiset nuoret eivät ole yhtään sen osaamattomampia kuin muidenkaan kuntien nuoret. Ongelma muodostuu siitä, että muiden kuntien parhaimmat tulevat lukioon Helsinkiin. Se nostaa kaikkien Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajoja (lumipalloefekti, kun huippulukion sisäänpääsyraja on 9,8 niin helsinkiläinen 9,7 oppilas hakeutuu seuraavaksi parhaaseen ja nostaa siellä sisäänpääsyrajaa jne. kunnes sinne "huonoimpaankin" lukioon on yli 7 keskiarvoraja).

Verorahojen optimaalisen käytön kannalta ei ole järkevää, että pikkukunnasta oppilas hakeutuu Helsinkiin sossun rahoilla ja helsinkiläinen oppilas hakeutuu vastaavasti pikkukunnan lukioon sossun rahoilla. Jos molemmat kävisivät lukion kotikunnassaan, kaikki säästäisivät (sossu säästäisi vähintään 2xvuokrakulut, kun kumpikin voisi asua kotonaan). Koululaisten kannalta ero vaikkapa ilmaisutaitolukion ja peruslukion välillä ei ole kovin suuri, molemmista saa täysin saman jatko-opintokelpoisuuden. Ilmaisutaidon lukio ehkä tukee paremmin teatteriharrastusta, mutta onko tähän järkevää käyttää yhteiskunnan varoja - minusta ei.

Oppivelvollisuus päättyy peruskoulun suorittamiseen. Sen jälkeen opiskelu on täysin vapaaehtoista. On ihan luonnollista, että oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen nuoret hakeutuvat opiskelemaan siihen oppilaitokseen, joka parhaiten tukee heidän omia tulevaisuudensuunnitelmiaan. Lukio on myös vapaaehtoista opiskelua ja lukiopaikkoja kuten muitakaan peruskoulun jälkeisiä jatko-opiskelupaikkoja ei jaeta säälipisteillä heille, jotka ovat juuri sillä tietyllä paikkakunnalla sattuneet syntymään. Kallion lukio varsinkin on erityislukio, joten totta kai sen tarjoamista erityisaineista kiinnostuneet oppilaat hakeutuvat nimenomaan Kallion lukioon synnyinpaikastaan riippumatta. Huonon keskiarvon omaavien oppilaiden pitää yksinkertaisesti hakeutua sinne, minne pääsevät. Näin se menee muissakin jatko-opiskelupaikoissa. Ei Helsingin yliopistokaan ole varattu vain helsinkiläisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En missään nimessä ole sitä mieltä, etteikö kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella, mutta pääkaupunkiseudun erityislukioihin ei mielestäni tarvitse 16-vuotiaiden maksukyvyttömien muuttaa.

Niin kyllähän se on niin että vain varakkailla on varaa olla lahjakkaita

Ei kenenkään tie huipulle voi katketa siihen, että ei pääse erikoislukioon. Toki ne tukevat lahjoja, mutta ei tavallinen lukio tapa keneltäkään lahjakkuutta niin, että lukion jälkeen ei pääsekään jatko-opintoihin. Ja kummassakin vaihtoehdossa täytyy toki tehdä töitä haluamansa eteen, ei pelkkä erikoislukio tai syntymälahja vie ketään eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhden syrjäytyneen nuoren hintalappu on valtiolle 30 000 e/vuosi. Siihen verrattuna tämä elämässään eteenpäin pyristelevä tyyppi on kansantaloudellisesti järkevä satsaus ja ansaitsee tsempit. Pari vuotta koulukiusausta ja huutelua jossain Mikkelin keskustassa kun näyttää "homolta" tai käyttäytyy "oudosti" voi nopeasti johtaa syrjäytymiseen. Hän on myös matkalla ylös sosioekonomisesti, sossuperheestä eliittilukioon.

Toivottavasti mahdollisuus suodaan jatkossa tasapuolisesti kaikille sossuperheiden lapsille jotka juoppoperheissä kärvistelevät.

Toimeentulotuen myöntämisen perusteet on samat joka puolella Suomea. Jokaisella juoppoperheen lapsella ei varmaan ole mahdollisuutta päästä eliittilukioon, jos lukupää ja muut taidot eivät riitä, mutta silloin voi hakea tavalliseen lukioon tai amikseen eri kaupungissa, jos se muutto juoppoperheestä on se pääasia.

Niinnhän sitä luulis että perusteet on samat, mutta tää keissi just osoittaa ettei ole. Kun näitä tapauksia on helvetisti, joissa lapsi haluaa muuttaa pois kotoa, mutta ei pääse kun ei saa rahaa mistään. Vai suodaanko tämä oikeus ainoastaan riittävän älykkäille ?

Vierailija kirjoitti:

Jutun koululaisella tietenkin on oikeus lukiokoulutukseen, sitä kai harva olisi epäämässä. Mutta onko todella oikeus valtion/vastaanottavan kunnan rahoilla lähteä koulushoppailemaan itselleen mieluisinta ja omaa harrastusta tukevaa koulua, vaikka täysin saman jatko-opintokelpoisuuden antava koulu olisi ollut omassa kotikunnassa?

Minusta julkisien varojen käyttöä on voitava rajata siten, että niistä korvataan opiskelu lähimmässä soveltuvassa oppilaitoksessa. Tässä tapauksessa siis kotikunnan lukiossa. Jos se ei kelpaa, niin aiheutuvat (lisä)kustannukset pitää maksaa itse.

Helsingin lukioissa on jo nyt ongelmana se, että ulkopaikkakuntalaiset vievät oman kunnan nuorten koulupaikkoja ja nostavat sisäänpääsyrajat suosituissa kouluissa ihan älyttömyyksiin. Sama ongelma voi olla muidenkin isojen kaupunkien lukioissa. Samalla pienempien kuntien lukiot kärsivät oppilaspulasta.

Onpa katkera ajattelutapa. Oletko jäänyt rannalle erikoislukiosta? Tasa-arvoisempaa se nuorille on, että voivat lähteä eri paikkakunnalle rikoislukioon, kuin jäädä oman pikkukylän surkeaan lukioon.

Joutuuhan nuoret lähtemään ammattiopistojen linjojenkin perässä toiselle paikkakunnalle. Vai pitäisikö sinusta  Jonin joka haluaisi graafiselle alalle, niin jäädä omaan pitäjään automekaanikkolinjalle, koska se linja on hänen asuinpaikkakunnallaan, mutta graafista ei ole kuin muutamassa paikassa?

 

Tyttäreni tuli Helsinkiin erikoislukioon. Hän kävi peruskoulunsa siihen malliin, että pääsy erikoislukioon oli melko taattu. Tekisivät hesalaiset lapsetkin hommia sen eteen, että pääsisivät sinne lukioon minne haluaisi. Tyttäreni tosin ei elä sossun tuella, mutta saihan tuo pari vuotta matkakorvauksia toisesta kaupungista.