Miksi vapaaehtoinen lapsettomuus on joillekin vaikea asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten suhtautua velaan, joka aina välillä toivoo kestävää parisuhdetta ja lapsia ja toisinaan taas korostaa olevansa vela ja sinkku?

Ei tuollainen mikään vela ole vaan hyvin hukassa oleva ihminen. Kuulostaa siltä, että haluaisi lapsia mutta defenssinä välillä korostaa toista, ettei sitten joudu mahdollisesti myöhemmin pettymään niin pahasti.

Ehkä tällaisten "velojen" olemassaolo vaikuttaa yleiseen käsitykseemme veloista?

Valitettavasti tuntuu vaikuttavan. Aika moni ihminen pitää edelleen lapsettomia surkuteltavina, ja tällaiset hukassa olevat "defenssivelat" vain lyövät bensaa liekkeihin.

Minulla ei ole lapsia enkä niitä haluakaan mutta aina joskus törmään ihmisten taholta automaattisäälittelyyn, kun kuulevat, ettei minulla ole perhettä. Se kieltämättä hieman ärsyttää mutta en ole jaksanut lähteä vääntämään heidän kanssaan asiasta. Todennäköisesti en saisi heidän näkökulmaansa avarrettua, sillä nämä säälittelijät ovat lähes aina sitä mieltä, että kaikki haluavat lapsia ja ilman lapsia jääminen on tragedia, ei valinta. En muutenkaan juuri puhu velaudestani sillä mielestäni se ei ole mitenkään mainostamisen arvoinen asia (poikkeuksena mahdollinen puolison valinta, sillä siinä toisen osapuolen on ehdottomasti oltava samalla linjalla kanssani). Muutenkaan en pidä ihmissuhteita kovin mielenkiintoisena keskustelunaiheena, joten yleensä skippaan kaikki sellaiset keskustelut, joissa lapsenhankinta saattaisi tulla puheeksi.

Vierailija kirjoitti:

Pin kirjoitti:

Mua harmittaa ainoastaan se, jos mun omista lapsista kukaan ei anna meille isovanhemmuuden lahjaa. Se kuulostaa ja tuntuu niin hienolta, että kauhea ajatus jos ei koskaan saisikaan lapsenlapsia. Miksi tätä ei saa sanoa ääneen? :D Joku vetää aina aamupullansa henkeen jos väläytän tätä ajatusta. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että haluaisin heidän ikimaailmassa tekevän lapsia painostuksesta tai mistään muusta syystä kuin omasta halustaan ja jos aihe tulee puheeksi joskus, painotan tätä asiaa. Jos minusta ei tule mummia niin harmillista, mutta pitää sitten keksiä jotain muuta puuhasteltavaa. Sellaista se elämä on, aina ei saa kaikkea mitä haluaa ja silti voi olla erittäin onnellinen. Eniten toivon, että lapset elävät onnellisen elämän, eikä siihen välttämättä kuulu lapset, matkustelu, viini-illat, parisuhde tai muu lammastelu.

En ole koskaan kommentoinut mitään tuollaista, enkä varmasti kommentoikaan. Ei minua kiinnosta, haluaako joku Pirkko lapsia vai ei. Joskus jotkut velat ovat vetäneet hernettä nekkuun, kun olen oikaissut heidän tarinoitaan maailman paskimmasta ja sisällyksettömästä elämästä lapsiperheenä. Tämän he ovat tietenkin kääntäneet niin päin, että jos kerron miten paljon lapset tuovat _minun_ elämääni jotain syvempää  astetta, tarkoitan vähätellä sitä, mitä he kokevat elämässään tärkeäksi. Aika paljon tulee paskaa kumpaankin suuntaan, joten olisko kärkkäimmät mielipiteet provosoituneena kirjoitettuja. Vela huutaa kuinka paljon onnellisempaa ja vapaata unelmaa ainoastaan he voivat elää ja toinen joukkue huutaa samaa omalta kannaltaan. 

Sori, mutta mun on hieman vaikea uskoa tämä viestin vilpittömyyteen. Etkö tosiaan muista millä sävyllä olet tännekin kirjoitellut? Ehkä huvittavin kommentti, jonka muistan sinun kirjoittanesi, kuului johonkin siihen sävyyn, että kaikilla lisääntymisikäisillä naisilla koiran/kissan/eläimen ottaminen kertoo vain tukahdetusta lisääntymisvietistä. 

Voin ottaa uudelleen kantaa asiaan kun luen, mitä olen tarkalleen kirjoittanut. Jos tosiaan olen sanonut että ihan kaikki eläimet otetaan vain vauvakuumeessa tms niin myönnän kirjoittaneeni provosoituneena liioitellen. :D Tietenkin eläimiä ostetaan muihinkin tarkoituksiin, kuin hoivavietin koputellessa.

Mulla ei todellakaan ole mitään veloja vastaan, moni ystäväkin on vela, eikä siinä ole koskaan ollut mitään ihmeellistä. Hekään eivät hauku minun elämääni tai kyseenalaista jatkuvasti valintojani. He eivät myöskään uhriudu joka ikisestä asiasta, vaan ovat vissiin aika varmoja omasta valinnastaan kun ei ole koko ajan tarve ottaa asiaa itse esille puolustautuuakseen verisesti muita lyttäämällä..

Enempää en tässä(kin) ketjussa jaksa jankata itsestäni, joten jätän tämän(kin) ketjun nyt. Jos olet vakaasti päättänyt minun vastustavan kamalasti ihmisten valintaa jäädä lapsettomiksi, niin olkoot se sitten niin...

Pin kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pin kirjoitti:

Mua harmittaa ainoastaan se, jos mun omista lapsista kukaan ei anna meille isovanhemmuuden lahjaa. Se kuulostaa ja tuntuu niin hienolta, että kauhea ajatus jos ei koskaan saisikaan lapsenlapsia. Miksi tätä ei saa sanoa ääneen? :D Joku vetää aina aamupullansa henkeen jos väläytän tätä ajatusta. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että haluaisin heidän ikimaailmassa tekevän lapsia painostuksesta tai mistään muusta syystä kuin omasta halustaan ja jos aihe tulee puheeksi joskus, painotan tätä asiaa. Jos minusta ei tule mummia niin harmillista, mutta pitää sitten keksiä jotain muuta puuhasteltavaa. Sellaista se elämä on, aina ei saa kaikkea mitä haluaa ja silti voi olla erittäin onnellinen. Eniten toivon, että lapset elävät onnellisen elämän, eikä siihen välttämättä kuulu lapset, matkustelu, viini-illat, parisuhde tai muu lammastelu.

En ole koskaan kommentoinut mitään tuollaista, enkä varmasti kommentoikaan. Ei minua kiinnosta, haluaako joku Pirkko lapsia vai ei. Joskus jotkut velat ovat vetäneet hernettä nekkuun, kun olen oikaissut heidän tarinoitaan maailman paskimmasta ja sisällyksettömästä elämästä lapsiperheenä. Tämän he ovat tietenkin kääntäneet niin päin, että jos kerron miten paljon lapset tuovat _minun_ elämääni jotain syvempää  astetta, tarkoitan vähätellä sitä, mitä he kokevat elämässään tärkeäksi. Aika paljon tulee paskaa kumpaankin suuntaan, joten olisko kärkkäimmät mielipiteet provosoituneena kirjoitettuja. Vela huutaa kuinka paljon onnellisempaa ja vapaata unelmaa ainoastaan he voivat elää ja toinen joukkue huutaa samaa omalta kannaltaan. 

Sori, mutta mun on hieman vaikea uskoa tämä viestin vilpittömyyteen. Etkö tosiaan muista millä sävyllä olet tännekin kirjoitellut? Ehkä huvittavin kommentti, jonka muistan sinun kirjoittanesi, kuului johonkin siihen sävyyn, että kaikilla lisääntymisikäisillä naisilla koiran/kissan/eläimen ottaminen kertoo vain tukahdetusta lisääntymisvietistä. 

Voin ottaa uudelleen kantaa asiaan kun luen, mitä olen tarkalleen kirjoittanut. Jos tosiaan olen sanonut että ihan kaikki eläimet otetaan vain vauvakuumeessa tms niin myönnän kirjoittaneeni provosoituneena liioitellen. :D Tietenkin eläimiä ostetaan muihinkin tarkoituksiin, kuin hoivavietin koputellessa.

Mulla ei todellakaan ole mitään veloja vastaan, moni ystäväkin on vela, eikä siinä ole koskaan ollut mitään ihmeellistä. Hekään eivät hauku minun elämääni tai kyseenalaista jatkuvasti valintojani. He eivät myöskään uhriudu joka ikisestä asiasta, vaan ovat vissiin aika varmoja omasta valinnastaan kun ei ole koko ajan tarve ottaa asiaa itse esille puolustautuuakseen verisesti muita lyttäämällä..

Enempää en tässä(kin) ketjussa jaksa jankata itsestäni, joten jätän tämän(kin) ketjun nyt. Jos olet vakaasti päättänyt minun vastustavan kamalasti ihmisten valintaa jäädä lapsettomiksi, niin olkoot se sitten niin...

Tuohan oli vain yksi esimerkki tyylistäsi ja sen nimenomaisen kommentin perkaaminen palstan kaiken datan seasta on mahdotonta ellet sitä itse oman profiilisi historiasta löydä?. Kautta linjanhan olet kirjoitellut melko väheksyvästi ihmisistä, joiden elämänvalinnat ja arvot eivät kohtaa kanssa. Mutta hienoa tietenkin, jos olet oikeasti kyennyt hiomaan näkemyksiäsi hieman pehmeämmiksi.