Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi minulta ei onnistu tavaroiden karsiminen? Neuvoja tarvitaan!
Meillä on iso perhe ja asumme pienessä talossa, joten tavaroiden karsiminen olisi ehdottoman tärkeää. Olen lukenut KonMaria ja tutustunut minimalismiin, mutta omaa kotia en vaan saa millään järjestykseen. En ilmeisesti vaan osaa lajitella tavaroita oikein, enkä tiedä mistä luopua ja mitä tarvitsen oikeasti. Olen kova hamstraamaan, joten sekin vielä vaikeuttaa hommaa. Talomme on kyllä muuten siisti, mutta kaikki kaapit ja komerot ovat aivan tupaten täynnä.
Viime kesänä tein kovan urakan ja hävitin tavaraa ihan valtavat määrät, mutta lopputulos oli surkea. Edelleenkään meillä ei ole tilaa missään, arki ei helpottunut lainkaan, ja kaiken lisäksi olen kaivannut (en siis mitenkään henkisesti, vaan olisin tarvinnut käytöttöön) monia tavaroita, joita annoin pois.
Auttakaa! Miten ihmeessä te lajittelette tavaranne, ja miten tiedätte mitä voi laittaa pois ja mitä tulette vielä tarvitsemaan???
Kommentit (260)
Näissä kaikissa konmari-tyyppisissä ohjeistuksissa unohdetaan aina ne puolison ja lasten mielipiteet...
Kyllähän kunnon narsistimutsi voi kevyesti heivata vanhat polkupyörät, nukkekodit ja junaradat kierrätykseen.
Mihin sitä lasten tai miehen mielipidettä tarvitaan...:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi tapa poistaa tavaroita on lahjoittaa Facebookissa oman paikkakunnan Roskalava-ryhmässä. Kirjojen suhteen "oma paikkakunta + kirja" -haulla facebookissa voi löytyä lähimmät kirjatoukkien kirjaryhmät, johon voi laittaa Lahjoitetaan -ilmon tai myydä pikkurahalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti joskus, että mitä jos nyt muuttaisit unelmiesi asuntoon.
Mitä veisit mukanasi?
Ne oranssinsävyiset ruokalautaset, joita on 5 kpl? Ehkä ei. (POIS!)
Laitatko ikkunoihin 15 vuotta vanhat pitsiverhot? Tuskinpa laitat (POIS!)
Haluatko tosiaan raahata uuteen, raikkaaseen asuntoosi iänkaiken vanhoja kulahtaneita käsipyyhkeitä "jos joskus tulee vieraita" ? Et. (POIS!)
En ole ap enkä ole koskaan omistanut pitsiverhoja, mutta ihan omasta puolestani totean, että astioita ja pyyhkeitä on mielestäni todella helppo vähentää. Ne vähenevät ajan myötä suorastaan itsestään, riittää kun ei osta uusia. Ja jos niitä vähentää liikaa, joutuu ostamaan uutta, mikä tuskin on karsimisen tarkoitus.
Minun ongelmani ovat lasten taiteilut ja askartelut. Kyllä, haluaisin ne mukaan unelmieni asuntoon. Mutta kun niitä on liikaa.
Me otamme kaikista lasten piirrustuksista ja askarteluista valokuvia. Niistä kuvista ei tietenkään teetetä paperikuvaa kuin ihan poikkeustapauksessa. Parhaat työt säilytetään, ja siitä kaikkein parhaimmasta otettu kuva lähetettiin papalle, joka tulosti sen ja laittoi omalle seinälleen.
Vierailija kirjoitti:
Näissä kaikissa konmari-tyyppisissä ohjeistuksissa unohdetaan aina ne puolison ja lasten mielipiteet...
Kyllähän kunnon narsistimutsi voi kevyesti heivata vanhat polkupyörät, nukkekodit ja junaradat kierrätykseen.
Mihin sitä lasten tai miehen mielipidettä tarvitaan...:D
Konmarissa ainakin hyvin selkeästi ohjeistetaan pitämään näpit erossa muiden tavaroista ja karsimaan vain ja ainoastaan omaa omaisuutta. Se on sitten eri asia kuinka hyvin maritukseen hurahtaneet malttavat jättää ne lasten ja puolison kamat rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Näissä kaikissa konmari-tyyppisissä ohjeistuksissa unohdetaan aina ne puolison ja lasten mielipiteet...
Kyllähän kunnon narsistimutsi voi kevyesti heivata vanhat polkupyörät, nukkekodit ja junaradat kierrätykseen.
Mihin sitä lasten tai miehen mielipidettä tarvitaan...:D
Konmarissa kielletään koskemasta muiden tavaroihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ainakaan toimi vaatteiden kohdalla se, että jos ei ole vuoteen käyttänyt niin heitetään pois. Itse ainakin kierrätän vaatteitani niin että välillä karsin vaatekaappia ja laitan joitakin vaatteita varastoon odottamaan. Ehkä ne vaatteet tylsistyttävät juuri sillä hetkellä, tai sitten juuri sillä hetkellä olen ihastunut erilaiseen tyyliin. Ne saattavat olla varastossa vaikka kolme vuotta, ja sitten kun käyn taas varastoa läpi, ihastun vaatteeseen uudelleen ja se vaate tuntuukin uudelta kun ei ole kolmeen vuoteen tullut käytettyä. Paljon ekologisempaa kuin se että kärrätään kirpparille ja ostetaan uutta tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti joskus, että mitä jos nyt muuttaisit unelmiesi asuntoon.
Mitä veisit mukanasi?
Ne oranssinsävyiset ruokalautaset, joita on 5 kpl? Ehkä ei. (POIS!)
Laitatko ikkunoihin 15 vuotta vanhat pitsiverhot? Tuskinpa laitat (POIS!)
Haluatko tosiaan raahata uuteen, raikkaaseen asuntoosi iänkaiken vanhoja kulahtaneita käsipyyhkeitä "jos joskus tulee vieraita" ? Et. (POIS!)
En ole ap enkä ole koskaan omistanut pitsiverhoja, mutta ihan omasta puolestani totean, että astioita ja pyyhkeitä on mielestäni todella helppo vähentää. Ne vähenevät ajan myötä suorastaan itsestään, riittää kun ei osta uusia. Ja jos niitä vähentää liikaa, joutuu ostamaan uutta, mikä tuskin on karsimisen tarkoitus.
Miten ne vähenevät itsestään? Esim pyyhkeet kestävät luokkaa 20 vuotta, enkä kyllä astioitakaan riko edes yhtä vuodessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
konmari alessa kirjoitti:
Konmari-kirjat on jo alennuksessa pitkään ollutta osastoa edustavia kirjakaupoissa Meillä on niin hyvät ja toimivat kirpparit ja kierrätyspalvelut, ettei koko kirjaa itse asiassa tarvitakaan.
Onneksi Marie Kondolta on tullut uusi kirja ja hän mm. kouluttaa Konmari-oppaita ympäri maailman. Japanista tulee myös monia muita minimalistikirjojen uusia tekijöitä ja eikös Ruotsissa vanhempi mummoikäinen täti just julkaissut sen suositun "kuolinsiivous" -kirjan? Voi että sua mahtaa harmittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse korostan nimenomaan turhan ostamisen lopettamisen tärkeyttä, se on ensisijaista. Jos esineistä luopuminen tuntuu pahalta, älä tee sitä väkisin, tai ainakaan ota mitään hirveän kunnianhimoisia tavoitteita. Luopua voi vähän kerrallaan. Kuuntele itseäsi. Jos joku konmarittaja käskee sinua heittämään vanhat teiniaikojen kirjeet pois, tai vaikkapa lukioaikaiset Suosikki-lehtesi roskiin, niin mieti, haluatko oikeasti tehdä sitä. Jos nautit noiden molempien lukemisesta, ja ne ovat sinulle nostalginen aikamatka nuoruuteen, niin älä luovu niistä, vaikka ne olisivat jonkun muun silmissä krääsää. Sinä itse tiedät, mikä sinulle on merkityksellistä. Luovu turhista tavaroista, joihin sinulla ei liity tunnetta. Esim. huonommat pakasterasiat, kuluneet Ikea-astiat, 2007-vuotta henkivä tekonahkalaukku... Mikä ikinä onkaan sinun mielestäsi turhaa.
Sinuna miettisin myös sitä, onko minimalismi ja tavaran vähyys sinulle oikeasti itseisarvo. Ihmiset ovat erilaisia, etkä ole sen takia huonompi ihminen, jos muistoja herättävät tavarat tuovat sinulle hyvää oloa ja turvaa, vaikka kaikki asunnossasi ei olisi supertehokasta ja pelkistettyä. Keskittymällä olennaiseen ja panostamalla hyviin säilytysratkaisuihin voit varmasti saavuttaa itsellesi sopivan kompromissin.
Allekirjoitan tummennetun kohdan aivan täysin. Älkää ihmiset tuhotko koko historiaanne vain yhden aikakauden teeman takia.
Vanhan teinarin poisheittäminen ei tarkoita "tuhoat samalla historiasi". Jos asioita ei muista ilman fyysistä tavaraa ja sen säilyttämistä, kannattaa mennä lääkäriin tutkituttamaan muistinsa.
Tässä unohtuu monella myös se, että ne muistot eivät aina ole hyviä. Monelle nuoruuteen saattaa liittyä ikäviä, negatiivisia muistoja; epävarmuutta, pettymyksiä ym. Miksi ihmeessä sellaisissa tunteissa pitäisi velloa? Jos ihminen on unohtanut ne mutta joku tavara tuo ikävän asian aina mieleen niin minun neuvoni on heitä pois, unohda ikävät asiat, lopeta märehtiminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle taas on vaikeaa, kun en tiedä mihin niitä hävittäisin.
En vaan pysty heittämään sinänsä käyttökelpoista tavaraa roskiin, se on minusta väärin.
Toki kierrätykseen tekstiilit ym. mutta esimerkiksi astiat: kaikki parittomat kipot, kupit, kauhat, haarukat, veitset, lusikat....eivät tahdo kelvata kellekään vaikka ilmaiseksi saisi. Nykyään nuorisokin tuntuu ostavan kaiken uutena ja että ovat samaa sarjaa.Kirjat. Mihin niitä työntää? Kirjastoonkaan ei saa viedä kuin 5 kerrallaan eikä viitsi joka päivä käydä, saa vielä porttikiellon :-D
Cd:t ja DVD:t. Entä ne? Toimivia mutta tarpeettomia.Näin on moni muukin juttu meillä. Pois joutaisi, mutten keksi minne.
Kirjoista pitää repiä kannet ja laittaa sisällöt paperinkierrätykseen. Oikeasti, kirjat eivät oikein liiku enää. Ne alkavat olla kuin lankapuhelin ja cd-hylly.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieti joskus, että mitä jos nyt muuttaisit unelmiesi asuntoon.
Mitä veisit mukanasi?
Ne oranssinsävyiset ruokalautaset, joita on 5 kpl? Ehkä ei. (POIS!)
Laitatko ikkunoihin 15 vuotta vanhat pitsiverhot? Tuskinpa laitat (POIS!)
Haluatko tosiaan raahata uuteen, raikkaaseen asuntoosi iänkaiken vanhoja kulahtaneita käsipyyhkeitä "jos joskus tulee vieraita" ? Et. (POIS!)
En ole ap enkä ole koskaan omistanut pitsiverhoja, mutta ihan omasta puolestani totean, että astioita ja pyyhkeitä on mielestäni todella helppo vähentää. Ne vähenevät ajan myötä suorastaan itsestään, riittää kun ei osta uusia. Ja jos niitä vähentää liikaa, joutuu ostamaan uutta, mikä tuskin on karsimisen tarkoitus.
Miten ne vähenevät itsestään? Esim pyyhkeet kestävät luokkaa 20 vuotta, enkä kyllä astioitakaan riko edes yhtä vuodessa...
No juuri noin, hitaasti mutta varmasti. Enemmän minua ihmetyttää, miten ne enenevät eli "kertyvät", jos tiedossa on tuo käyttöikä ja määrä, jonka niitä tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa perustaa mistään marituksista. Myönnän suoraan itselleni, että tarvitsen paljon tavaroita ja se, mitä oikeasti tarvitsisin, on lisää säilytystilaa. Harrastan esimerkiksi useita urheilulajeja, ja minulla on varusteita niihin kaikkiin. Käytän niitä kaikkia. Lisäksi olen muutenkin ulkoilmaihminen, ja ulkoilu on mukavampaa, kun on aina säähän sopivat varusteet. Siispä niitäkin tarvitaan. Yksillä kumisaappailla ei pärjää, koska puutarhatöissä käytetyillä ei voi lähteä ihmisten ilmoille. Niitä ei vain saa riittävän puhtaiksi.
Luen paljon, joten talossa on paljon kirjoja ja lehtiä. Hömppäkirjat vien kierrätykseen, tasokkaat pidän - ja oikeasti myös saatan lukea uudestaan esim. 5 vuoden päästä. Olen säästänyt nuoruusvuosina saatuja kirjeita ja kortteja, koska ainoastaan niiden avulla voi oikeasti muistaa, mitä nuoruudessa tapahtui. Ihan mieletöntä!
Kristallilasit katan pöytään vain juhlatilanteissa, joita on äärimmäisen harvoin, mutta just silloin mulle on ensiarvoisen tärkeää, että mulla on ne kristallilasit. Tai se hieno pöytäliina, tai jouluverhot, mummon vanha kakkulapio ja äidiltä saatu jalallinen lasitarjotin (vie sikana tilaa kaapissa).
Samsoniten hieno, lentomatkoille tarkoitettu olkalaukku pyöri kaapissa varmaan 15 vuotta suunnilleen tyhjänpanttina, mutta kun ostin trimmattavan koiran, siitä tuli loistava laukku trimmausvälineille. Oon niin onnellinen, että olin säästänyt sen - vastaava olis maksanut maltaita.
Lasten kasvettua olen toki myynyt / antanut pois pieneksi jääneet vaatteet, urheiluvälineet, lelut jne, joten kaikkea en sentään hilloa. Ja jos jokin huonekalu jää tarpeettomaksi, myyn sen tai vien kierrätyskeskukseen. Muuten en stressaa "turhasta" tavarasta - ennemmin tai myöhemmin ne otetaan kuitenkin käyttöön :-)
Samsoniten hieno, lentomatkoille tarkoitettu olkalaukku pyöri kaapissa varmaan 15 vuotta suunnilleen tyhjänpanttina,
Ei tainnu jäädä rahaa matkusteluun, Kun obeesenä hoarderina ois menny 2 lipun hinta
Mitä ihmettä? Oon kestävyysurheilija, en ole obeesi :-D. Mikä on sun ongelma?
Mitäh..valehteleeko tv..kaikki Hoarderit on läskejä!
Mut taidatkin olla köyhä...tuhlaat kaikki rahasi matkalaukkuihin..jolloin rahaa lentämiseen ei jää:)Mulla ainakin hoardauksen syynä on, että olen nyt päälle nelikymppisenä edelleen saman kokoinen kuin 15-vuotiaana. Sopivia housuja on kaapit täynnä eri lahjeleveyksillä, paljon laadukkaampia kuin nykypäivän ketjuryönät. Stana, kun edes lihoisi niin saisi heittää liian pienet pois.
Niin mutta miksi et matkusta? oletko köyhä? köyhät hoardaavat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse korostan nimenomaan turhan ostamisen lopettamisen tärkeyttä, se on ensisijaista. Jos esineistä luopuminen tuntuu pahalta, älä tee sitä väkisin, tai ainakaan ota mitään hirveän kunnianhimoisia tavoitteita. Luopua voi vähän kerrallaan. Kuuntele itseäsi. Jos joku konmarittaja käskee sinua heittämään vanhat teiniaikojen kirjeet pois, tai vaikkapa lukioaikaiset Suosikki-lehtesi roskiin, niin mieti, haluatko oikeasti tehdä sitä. Jos nautit noiden molempien lukemisesta, ja ne ovat sinulle nostalginen aikamatka nuoruuteen, niin älä luovu niistä, vaikka ne olisivat jonkun muun silmissä krääsää. Sinä itse tiedät, mikä sinulle on merkityksellistä. Luovu turhista tavaroista, joihin sinulla ei liity tunnetta. Esim. huonommat pakasterasiat, kuluneet Ikea-astiat, 2007-vuotta henkivä tekonahkalaukku... Mikä ikinä onkaan sinun mielestäsi turhaa.
Sinuna miettisin myös sitä, onko minimalismi ja tavaran vähyys sinulle oikeasti itseisarvo. Ihmiset ovat erilaisia, etkä ole sen takia huonompi ihminen, jos muistoja herättävät tavarat tuovat sinulle hyvää oloa ja turvaa, vaikka kaikki asunnossasi ei olisi supertehokasta ja pelkistettyä. Keskittymällä olennaiseen ja panostamalla hyviin säilytysratkaisuihin voit varmasti saavuttaa itsellesi sopivan kompromissin.
Allekirjoitan tummennetun kohdan aivan täysin. Älkää ihmiset tuhotko koko historiaanne vain yhden aikakauden teeman takia.
Vanhan teinarin poisheittäminen ei tarkoita "tuhoat samalla historiasi". Jos asioita ei muista ilman fyysistä tavaraa ja sen säilyttämistä, kannattaa mennä lääkäriin tutkituttamaan muistinsa.
Tässä unohtuu monella myös se, että ne muistot eivät aina ole hyviä. Monelle nuoruuteen saattaa liittyä ikäviä, negatiivisia muistoja; epävarmuutta, pettymyksiä ym. Miksi ihmeessä sellaisissa tunteissa pitäisi velloa? Jos ihminen on unohtanut ne mutta joku tavara tuo ikävän asian aina mieleen niin minun neuvoni on heitä pois, unohda ikävät asiat, lopeta märehtiminen.
pistin välit poikki sukulaisiin...aah tätä konmarin helppoutta..ei tuu perinnöksi kustua sohvaa ym alkoholisti huo..ran jäämistöä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse korostan nimenomaan turhan ostamisen lopettamisen tärkeyttä, se on ensisijaista. Jos esineistä luopuminen tuntuu pahalta, älä tee sitä väkisin, tai ainakaan ota mitään hirveän kunnianhimoisia tavoitteita. Luopua voi vähän kerrallaan. Kuuntele itseäsi. Jos joku konmarittaja käskee sinua heittämään vanhat teiniaikojen kirjeet pois, tai vaikkapa lukioaikaiset Suosikki-lehtesi roskiin, niin mieti, haluatko oikeasti tehdä sitä. Jos nautit noiden molempien lukemisesta, ja ne ovat sinulle nostalginen aikamatka nuoruuteen, niin älä luovu niistä, vaikka ne olisivat jonkun muun silmissä krääsää. Sinä itse tiedät, mikä sinulle on merkityksellistä. Luovu turhista tavaroista, joihin sinulla ei liity tunnetta. Esim. huonommat pakasterasiat, kuluneet Ikea-astiat, 2007-vuotta henkivä tekonahkalaukku... Mikä ikinä onkaan sinun mielestäsi turhaa.
Sinuna miettisin myös sitä, onko minimalismi ja tavaran vähyys sinulle oikeasti itseisarvo. Ihmiset ovat erilaisia, etkä ole sen takia huonompi ihminen, jos muistoja herättävät tavarat tuovat sinulle hyvää oloa ja turvaa, vaikka kaikki asunnossasi ei olisi supertehokasta ja pelkistettyä. Keskittymällä olennaiseen ja panostamalla hyviin säilytysratkaisuihin voit varmasti saavuttaa itsellesi sopivan kompromissin.
Allekirjoitan tummennetun kohdan aivan täysin. Älkää ihmiset tuhotko koko historiaanne vain yhden aikakauden teeman takia.
Vanhan teinarin poisheittäminen ei tarkoita "tuhoat samalla historiasi". Jos asioita ei muista ilman fyysistä tavaraa ja sen säilyttämistä, kannattaa mennä lääkäriin tutkituttamaan muistinsa.
Tässä unohtuu monella myös se, että ne muistot eivät aina ole hyviä. Monelle nuoruuteen saattaa liittyä ikäviä, negatiivisia muistoja; epävarmuutta, pettymyksiä ym. Miksi ihmeessä sellaisissa tunteissa pitäisi velloa? Jos ihminen on unohtanut ne mutta joku tavara tuo ikävän asian aina mieleen niin minun neuvoni on heitä pois, unohda ikävät asiat, lopeta märehtiminen.
Muistan kun joskus oli muotia vedenvihreä väri, teki huonovointiseksi sen värinen paita, muistin väkivaltaisella sukulaisella oli sellainen mekko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse korostan nimenomaan turhan ostamisen lopettamisen tärkeyttä, se on ensisijaista. Jos esineistä luopuminen tuntuu pahalta, älä tee sitä väkisin, tai ainakaan ota mitään hirveän kunnianhimoisia tavoitteita. Luopua voi vähän kerrallaan. Kuuntele itseäsi. Jos joku konmarittaja käskee sinua heittämään vanhat teiniaikojen kirjeet pois, tai vaikkapa lukioaikaiset Suosikki-lehtesi roskiin, niin mieti, haluatko oikeasti tehdä sitä. Jos nautit noiden molempien lukemisesta, ja ne ovat sinulle nostalginen aikamatka nuoruuteen, niin älä luovu niistä, vaikka ne olisivat jonkun muun silmissä krääsää. Sinä itse tiedät, mikä sinulle on merkityksellistä. Luovu turhista tavaroista, joihin sinulla ei liity tunnetta. Esim. huonommat pakasterasiat, kuluneet Ikea-astiat, 2007-vuotta henkivä tekonahkalaukku... Mikä ikinä onkaan sinun mielestäsi turhaa.
Sinuna miettisin myös sitä, onko minimalismi ja tavaran vähyys sinulle oikeasti itseisarvo. Ihmiset ovat erilaisia, etkä ole sen takia huonompi ihminen, jos muistoja herättävät tavarat tuovat sinulle hyvää oloa ja turvaa, vaikka kaikki asunnossasi ei olisi supertehokasta ja pelkistettyä. Keskittymällä olennaiseen ja panostamalla hyviin säilytysratkaisuihin voit varmasti saavuttaa itsellesi sopivan kompromissin.
Allekirjoitan tummennetun kohdan aivan täysin. Älkää ihmiset tuhotko koko historiaanne vain yhden aikakauden teeman takia.
Vanhan teinarin poisheittäminen ei tarkoita "tuhoat samalla historiasi". Jos asioita ei muista ilman fyysistä tavaraa ja sen säilyttämistä, kannattaa mennä lääkäriin tutkituttamaan muistinsa.
Tässä unohtuu monella myös se, että ne muistot eivät aina ole hyviä. Monelle nuoruuteen saattaa liittyä ikäviä, negatiivisia muistoja; epävarmuutta, pettymyksiä ym. Miksi ihmeessä sellaisissa tunteissa pitäisi velloa? Jos ihminen on unohtanut ne mutta joku tavara tuo ikävän asian aina mieleen niin minun neuvoni on heitä pois, unohda ikävät asiat, lopeta märehtiminen.
pistin välit poikki sukulaisiin...aah tätä konmarin helppoutta..ei tuu perinnöksi kustua sohvaa ym alkoholisti huo..ran jäämistöä
Sukulaisesi kuulostavat ikäviltä ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku asia on ollut vuosikausia laatikoissa ja ylipäätään unohduksissa ja poissa mielestä, sen voi heittää pois. Miten niin? -Koska jos se olisi oikeasti tärkeä ja tarpeellinen, olisit noiden vuosien saatossa etsinyt sitä epätoivoisesti kodistasi kääntäen ympäri joka kaapin ja läjän.
Minä en ole tarvinnut tutkintotodistuksiani enkä ruuvimeisseliä moneen vuoteen, mutta tällä viikolla tarvitsin molempia. On aika paljonkin tavaraa, jotka on vain hyvä pitää, vaikkei niitä pitkään aikaan tarvitsekaan.
Huoh. Tahallaan väärinymmärtäjät ovat kyllä raskas ihmislaji. Joo, minäkin heitin passini ja ajokortin pois kun en ole pariin vuoteen tarvinnut, hihi, tällaista se konmari on!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse korostan nimenomaan turhan ostamisen lopettamisen tärkeyttä, se on ensisijaista. Jos esineistä luopuminen tuntuu pahalta, älä tee sitä väkisin, tai ainakaan ota mitään hirveän kunnianhimoisia tavoitteita. Luopua voi vähän kerrallaan. Kuuntele itseäsi. Jos joku konmarittaja käskee sinua heittämään vanhat teiniaikojen kirjeet pois, tai vaikkapa lukioaikaiset Suosikki-lehtesi roskiin, niin mieti, haluatko oikeasti tehdä sitä. Jos nautit noiden molempien lukemisesta, ja ne ovat sinulle nostalginen aikamatka nuoruuteen, niin älä luovu niistä, vaikka ne olisivat jonkun muun silmissä krääsää. Sinä itse tiedät, mikä sinulle on merkityksellistä. Luovu turhista tavaroista, joihin sinulla ei liity tunnetta. Esim. huonommat pakasterasiat, kuluneet Ikea-astiat, 2007-vuotta henkivä tekonahkalaukku... Mikä ikinä onkaan sinun mielestäsi turhaa.
Sinuna miettisin myös sitä, onko minimalismi ja tavaran vähyys sinulle oikeasti itseisarvo. Ihmiset ovat erilaisia, etkä ole sen takia huonompi ihminen, jos muistoja herättävät tavarat tuovat sinulle hyvää oloa ja turvaa, vaikka kaikki asunnossasi ei olisi supertehokasta ja pelkistettyä. Keskittymällä olennaiseen ja panostamalla hyviin säilytysratkaisuihin voit varmasti saavuttaa itsellesi sopivan kompromissin.
Allekirjoitan tummennetun kohdan aivan täysin. Älkää ihmiset tuhotko koko historiaanne vain yhden aikakauden teeman takia.
Vanhan teinarin poisheittäminen ei tarkoita "tuhoat samalla historiasi". Jos asioita ei muista ilman fyysistä tavaraa ja sen säilyttämistä, kannattaa mennä lääkäriin tutkituttamaan muistinsa.
Tässä unohtuu monella myös se, että ne muistot eivät aina ole hyviä. Monelle nuoruuteen saattaa liittyä ikäviä, negatiivisia muistoja; epävarmuutta, pettymyksiä ym. Miksi ihmeessä sellaisissa tunteissa pitäisi velloa? Jos ihminen on unohtanut ne mutta joku tavara tuo ikävän asian aina mieleen niin minun neuvoni on heitä pois, unohda ikävät asiat, lopeta märehtiminen.
Äidilläni on tallessa omien vanhempiensa kirjeenvaihtoa ajalta jolloin äiti syntyi, ja he puhuvat hänestä. Hänelle ne ovat aarteita.
Vertaistukea ja tsemppiä täältä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse korostan nimenomaan turhan ostamisen lopettamisen tärkeyttä, se on ensisijaista. Jos esineistä luopuminen tuntuu pahalta, älä tee sitä väkisin, tai ainakaan ota mitään hirveän kunnianhimoisia tavoitteita. Luopua voi vähän kerrallaan. Kuuntele itseäsi. Jos joku konmarittaja käskee sinua heittämään vanhat teiniaikojen kirjeet pois, tai vaikkapa lukioaikaiset Suosikki-lehtesi roskiin, niin mieti, haluatko oikeasti tehdä sitä. Jos nautit noiden molempien lukemisesta, ja ne ovat sinulle nostalginen aikamatka nuoruuteen, niin älä luovu niistä, vaikka ne olisivat jonkun muun silmissä krääsää. Sinä itse tiedät, mikä sinulle on merkityksellistä. Luovu turhista tavaroista, joihin sinulla ei liity tunnetta. Esim. huonommat pakasterasiat, kuluneet Ikea-astiat, 2007-vuotta henkivä tekonahkalaukku... Mikä ikinä onkaan sinun mielestäsi turhaa.
Sinuna miettisin myös sitä, onko minimalismi ja tavaran vähyys sinulle oikeasti itseisarvo. Ihmiset ovat erilaisia, etkä ole sen takia huonompi ihminen, jos muistoja herättävät tavarat tuovat sinulle hyvää oloa ja turvaa, vaikka kaikki asunnossasi ei olisi supertehokasta ja pelkistettyä. Keskittymällä olennaiseen ja panostamalla hyviin säilytysratkaisuihin voit varmasti saavuttaa itsellesi sopivan kompromissin.
Allekirjoitan tummennetun kohdan aivan täysin. Älkää ihmiset tuhotko koko historiaanne vain yhden aikakauden teeman takia.
Vanhan teinarin poisheittäminen ei tarkoita "tuhoat samalla historiasi". Jos asioita ei muista ilman fyysistä tavaraa ja sen säilyttämistä, kannattaa mennä lääkäriin tutkituttamaan muistinsa.
Tässä unohtuu monella myös se, että ne muistot eivät aina ole hyviä. Monelle nuoruuteen saattaa liittyä ikäviä, negatiivisia muistoja; epävarmuutta, pettymyksiä ym. Miksi ihmeessä sellaisissa tunteissa pitäisi velloa? Jos ihminen on unohtanut ne mutta joku tavara tuo ikävän asian aina mieleen niin minun neuvoni on heitä pois, unohda ikävät asiat, lopeta märehtiminen.
Heh, juuri heitin pois pinon teiniaikaisia kalentereita ja kirjeitä. Selasin niitä jonkun verran läpi, mutta kalenterit olivat täynnä mystisiä kirjainlyhenteitä ilman selitystä, muut jutut luokkaa "leffaan Maijan kanssa, englannin koe, uimaan klo 10"enkä niistä kostunut mitään. Olennaiset asiat muistan muutenkin. Kirjeenvaihto taas oli täynnä silloisen kirjekaverin noloja kuvauksia silloisista ihastuksistaan, kesätyöstään jne, maustettuna "mitä teet lomalla"-tyyppisilla kysymyksillä. Eipä nekään enää kiinnostaneet, se riittää että muistan että kirjeenvaihto oli minusta silloin hauskaa.
Äidilläni on tallessa isän hänelle aikoinaan kirjoittamia kirjeitä ja sen ymmärrän, ihan eri asia kuin nuo omat kirjeeni ja kalenterini. Pointtini siis on, että kaikki muistesineet eivät ole yhtä arvokkaita kaikille,vaikka nimellisesti saattaisivat vaikuttaa siltä (esim. kirjeet).
Alue: Aihe vapaa
Konmari-kirjat on jo alennuksessa pitkään ollutta osastoa edustavia kirjakaupoissa Meillä on niin hyvät ja toimivat kirpparit ja kierrätyspalvelut, ettei koko kirjaa itse asiassa tarvitakaan.