Miksi minulta ei onnistu tavaroiden karsiminen? Neuvoja tarvitaan!

Jos totean kaappia kaivaessani totean jostakin tavarasta tai vaatteesta, että "ainiin minullahan on tällainenkin", olen sitä mieltä että silloin voin luopua siitä. Jos en olisi löytänyt sitä, en olisi kaivannut sitä missään vaiheessa, joten silloin en myöskään todella tarvitse sitä. Olen itse myös potenut pahaa hamstrausongelmaa, mutta eniten helpottaa se kun luopuu suosiolla tavaroista joita on käyttämättömänä säilyttänyt yhtään kahta vuotta pidempään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se vauvan viltti voi olla muun ajan taitettuna vaikka sohvan käsinojalle. Tosin se on noista tavaroista ainoa jonka ymmärrän että on lattialla.

Kuitenkin jos se on siellä kaiken aikaa, se ei ole yhtään sen puhtaampi kuin matto, ja yhtä hyvin voisit laskea vauvan matolle. Vai suojaako viltti mattoa vauvalta?

Toki taittelen viltin sohvalle monta kertaa päivässä, mutta yhtä monta kertaa sitä tarvitaan. Päästään taas siihen, kuinka paljon kannattaa käyttää energiaa päivän aikana, jotta saavutetaan se hetken ajan tavaraton lattia. Olohuoneessa ei muuten ole mattoa ollenkaan, vaan vahattu lankkulattia. Se on hienon näköinen ja kiva jalan alla, mutta vähän kova vauvan päätä vasten.

Sanokaa nyt taas tavaranvähennysketjussa, miten minun pitää ostaa matto että saan viltin pois lattialta!

Et ehkä halunnut ymmärtää pointtia? 

Vauvan viltille lattialla on perusteltu syy. Mutta monelle muulle ei, kuten esim. lattialla lojuvat vaatteet, likapyykki, pussukat, nyssykät, lehdet, laatikot, lootat, kassit, kerran vuodessa käytettävät kuntoiluvälineet, kaikenlaiset turhakkeet, tekemättömät käsityöt jne.

Tämä siis yleisellä tasolla kommenttina keskusteluun. Nimittäin hieman ihmetyttää se, että likaisuus ja sekaisuus näyttää ahdistavan, mutta sitten kaikenlaiset vinkit ja neuvot ammutaan agressiivisesti alas kaikenlaisin tekosyin. 

Ehkä en tosiaan halunnutkaan ymmärtää. Ihmetytti vain tuo, miten kategorisesti täällä vastustettiin minkään tavaroiden säilyttämistä lattioilla, ja jopa suositeltiin talon täyttämistä rikkaimureilla sun muilla turhakkeilla, jottei jatkuvasti käytössä oleva imuri olisi lattialla.

Itse olen opiskellut tässä muutaman vuoden lapsiperheen arjen pyörittämistä ja havainnut, että paras paikka asialle on se, missä sitä käytetään. Jos se merkitsee lattiaa, niin mitä pahaa siinä on? Eritoten jos kysymyksessä on kaaoksen hallinnan kannalta keskeinen esine kuten kierrätyspaperipiste tai imuri.

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Hei se on imuri, ei kotitonttu! Se ei mene itsekseen minnekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Hei se on imuri, ei kotitonttu! Se ei mene itsekseen minnekään.

Oletko kokeillut uhata sitä vaatteilla?

Liittykää Martta-yhdistykseen tai kysykää neuvoja kodinhoitoon ja -huoltoon sieltä.

Itse en kyllä ollenkaan voi ymmärtää, kuinka se on joillekin niin ylivoimaisen vaikeaa, se kodin pitäminen siistinä.

Älä osta turhaa tavaraa, luovu kaikesta joutavaksi jääneestä (kuten leluista joilla lapset eivät leiki), hanki mitä hankit todellisen tarpeen mukaan, siivoa jälkesi ja sotkusi heti eikä huomenna. Pese pyykkejä yhden koneellisen kasauduttua, viikkaa kuivat puhtaat vaatteet yms. kaappeihinsa heti eikä kohta. Jne. Hyvin helppoa.

Pointti:"Tee tänään se, minkä voisit jättää huomiseksi".

Kun pitää pientä siivoamista ja järjestelyä yllä koko ajan, joka päivä, eivät hommat kasaannu, eikä tule raskaita suursiivoustarpeita eteen.

Itseäni ahdistaisi oleilla turhan tavaran kyllästämässä, sekaisessa kodissa. En tarvitse tavaraa ja kulutusjuhlinta (jotkut juhlivat jopa velaksi) on todella noloa ja kertoo juhlijan olevan itseltään pahasti hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Hei se on imuri, ei kotitonttu! Se ei mene itsekseen minnekään.

Meillä käytetään imuria niin usein, sata kertaa päivässä, että se lojuu lattialla niillä sijoilla, johon edellisen käytön jäljiltä jäänyt. Lemmikkieläinten levittelemiä puruja, hiekkoja ja karvoja, lasten sotkuja yms. saa imuroida niin usein, etten ole enää vuosiin imuria kaappiin roudaillut. Turhaa vaivaa olisi moisesta; kannat raskaan kapineen komeroon, purat letkut jne. ja tarvitset rakkinetta taas vartin päästä...

Jos jotakuta traumatisoi imuri lattialla, niin se on voi voi sentään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Hei se on imuri, ei kotitonttu! Se ei mene itsekseen minnekään.

Meillä käytetään imuria niin usein, sata kertaa päivässä, että se lojuu lattialla niillä sijoilla, johon edellisen käytön jäljiltä jäänyt. Lemmikkieläinten levittelemiä puruja, hiekkoja ja karvoja, lasten sotkuja yms. saa imuroida niin usein, etten ole enää vuosiin imuria kaappiin roudaillut. Turhaa vaivaa olisi moisesta; kannat raskaan kapineen komeroon, purat letkut jne. ja tarvitset rakkinetta taas vartin päästä...

Jos jotakuta traumatisoi imuri lattialla, niin se on voi voi sentään :)

Jos se ei sinua häiritse ja sopii muullekin perheelle, mikäs siinä. Voihan sitä imuria säilyttää tosiaan vuosia keittiön lattialla jos niin haluaa.

Itse olen sen verran esteettinen ihminen, että jos tilanne olisi tosiaan tuo, että imuria tarvitaan vartin välein, hankkisin kevyen ja pienen rikkaimurin tai varsi-imurin, jonka saisin helposti jonnekin kaappiin tai oven taakse piiloon. Haluan, että siisteyden lisäksi kotini on sisustuksellisesti kaunis, jolloin näkyvillä olevat siivousvälineet eivät kuulu asiaan.

Imuriasiaan.

Alan olla sitä mieltä, että perässähinattava raskas pölynimuri on niin viime vuosituhatta.

Kannattaa yhden kerran panostaa kunnon Dysoniin, sillä on ilo imuroida.

Vierailija kirjoitti:

Imuriasiaan.

Alan olla sitä mieltä, että perässähinattava raskas pölynimuri on niin viime vuosituhatta.

Kannattaa yhden kerran panostaa kunnon Dysoniin, sillä on ilo imuroida.

Arvasin, että tavaroiden vähentämistä käsittelevä ketju muuttuu jossakin vaiheessa tavaroiden hankkimisketjuksi.

Itse asiassa itsekin mietin johdotonta imuria. Olen siis se kolmessa tasossa asuva kolmen alle kouluikäisen äiti, jonka imuri ei osaa "mennä kotiinsa" vaikka sillä oma kaappi onkin.

Ihan pikaisella googlaamisella sain selville, että näiden imurien imuteho on murto-osa perässä vedettävästä. Kyseessä on siis iso rikkaimuri. Myös akun käyttöiästä löytyi varsin negatiivisia kokemuksia. Jotta akku kestäisi, laite pitäisi ainakin säilyttää jatkuvasti latauspistokkeessaan. Mistä päästään taas alkuperäiseen ongelmaan. Nykyisen imurin saan sentään tarvittaessa kaappiin piiloon, ladattavaa en.

Moni korosti, että tavallista imuria ei tällainen iso rikkaimuri korvaa. Joten kyseessä on taas uusi muotiturhake. Ei jatkoon.

Vierailija kirjoitti:

Alapeukutan siksi, että tavaroiden säilyttäminen lattialla on mielestäni todella epäsiistiä, eikä ole tullut mieleenkään että moinen olisi jotenkin yleistä "normaaleissa" talouksissa. Että jollekin voisi olla ihan tavoitteena saada LATTIA tyhjäksi tavaroista - pöytätasot ymmärtäisin, mutta lattia... Huh!

.

Niin, meitä on moneksi. Ne kyllä ymmärtävät, joilla sitä tavaraa lattioille päätyy ja unohtuu. Tiedän, että tavoitteeni on sinun silmissäsi naurettavan vaatimaton. Mutta minut se tekisi tyytyväiseksi. Mutta toivottavast ei kuitenkaan sinun kaltaiseksi: kouristuksenomaisen normaaliksi, joka lyö niitä, jotka yrittää itseään parantaa.

Aseta sinä omat tavoitteesi jollain muulla alueella, jossa et loista. Myötätunto ja empaattisuus voisi olla yksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Hei se on imuri, ei kotitonttu! Se ei mene itsekseen minnekään.

Meillä käytetään imuria niin usein, sata kertaa päivässä, että se lojuu lattialla niillä sijoilla, johon edellisen käytön jäljiltä jäänyt. Lemmikkieläinten levittelemiä puruja, hiekkoja ja karvoja, lasten sotkuja yms. saa imuroida niin usein, etten ole enää vuosiin imuria kaappiin roudaillut. Turhaa vaivaa olisi moisesta; kannat raskaan kapineen komeroon, purat letkut jne. ja tarvitset rakkinetta taas vartin päästä...

Jos jotakuta traumatisoi imuri lattialla, niin se on voi voi sentään :)

Jos se ei sinua häiritse ja sopii muullekin perheelle, mikäs siinä. Voihan sitä imuria säilyttää tosiaan vuosia keittiön lattialla jos niin haluaa.

Itse olen sen verran esteettinen ihminen, että jos tilanne olisi tosiaan tuo, että imuria tarvitaan vartin välein, hankkisin kevyen ja pienen rikkaimurin tai varsi-imurin, jonka saisin helposti jonnekin kaappiin tai oven taakse piiloon. Haluan, että siisteyden lisäksi kotini on sisustuksellisesti kaunis, jolloin näkyvillä olevat siivousvälineet eivät kuulu asiaan.

Eli tinkisit siivouksesta? Rikkaimurit yms eivät vastaa oikeaa imuria.

Vierailija kirjoitti:

Näissä kaikissa konmari-tyyppisissä ohjeistuksissa unohdetaan aina ne puolison ja lasten mielipiteet...

Kyllähän kunnon narsistimutsi voi kevyesti heivata vanhat polkupyörät, nukkekodit ja junaradat kierrätykseen.

Mihin sitä lasten tai miehen mielipidettä tarvitaan...:D

Paitsi tietty Konmarin ohjeistuksissa, hän kun korostaa molemmissa kirjoissaan moneen kertaan sitä, että kukin huolehtii vaan ja ainoastaan omista tavaroistaan ja omasta tilastaan, toisen ihmisen kamoihin ei koskaan saa kajota vaikka ne miten harmittaisi itseä.

Vierailija kirjoitti:

Vähän erilaista näkökulmaa pilvipalveluista, minimalismista ynnä muusta:

[linkki poistettu, ettei lainaus mene sekaisin]

Enkä ole hoarderi, vaan itsekin konmarin lukenut ja roinaa raivannut.

No jaa, enpä tiedä. Applella on taatusti maailmanvalloitussuunnitelmansa, mutta en usko, että raivaustrendi olisi ainoastaan sen markkinoinnin tulosta. Ennemmin on käynyt niin, että tätä tavaraa on alkanut kertyä keskivertoihin länsimaalaisperheisiin silloin joskus viiskytluvulla, ja nyt parin sukupolven jälkeen se tavaramäärä on saavuttanut pisteen, jossa se alkaa oikeasti vaikeuttaa ihmisten elämää. Raivausoppaat on syntyneet vastauksena todelliseen tarpeeseen, ei niin päin, että oppaat olisi jotenkin luoneet tyhjästä uuden tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Hei se on imuri, ei kotitonttu! Se ei mene itsekseen minnekään.

Meillä käytetään imuria niin usein, sata kertaa päivässä, että se lojuu lattialla niillä sijoilla, johon edellisen käytön jäljiltä jäänyt. Lemmikkieläinten levittelemiä puruja, hiekkoja ja karvoja, lasten sotkuja yms. saa imuroida niin usein, etten ole enää vuosiin imuria kaappiin roudaillut. Turhaa vaivaa olisi moisesta; kannat raskaan kapineen komeroon, purat letkut jne. ja tarvitset rakkinetta taas vartin päästä...

Jos jotakuta traumatisoi imuri lattialla, niin se on voi voi sentään :)

Tuollaisessa sotkussa kannattaa ehdottomasti hankkia robotti-imuri. Ei ole mitään järkeä pitää isoa ja rumaa imuria retkottamassa keskellä lattiaa.

Vierailija kirjoitti:

Tavaraa ei ole käytetty viimeseen 6 kk -> Heitä menemään.

Eli esim kaikki joulukoristeet voi heittää heinäkuussa roskiin. Fillarin talvella, sukset kesällä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on kerrassaan kummallinen ajatus, että imurin säilytyspiste olisi lattialla. Huoneessa. Keskellä lattiaa, tai nurkassa lojumassa. Jos sillä on oma komero, miksi se ei mene kotiinsa?

Hei se on imuri, ei kotitonttu! Se ei mene itsekseen minnekään.

Meillä käytetään imuria niin usein, sata kertaa päivässä, että se lojuu lattialla niillä sijoilla, johon edellisen käytön jäljiltä jäänyt. Lemmikkieläinten levittelemiä puruja, hiekkoja ja karvoja, lasten sotkuja yms. saa imuroida niin usein, etten ole enää vuosiin imuria kaappiin roudaillut. Turhaa vaivaa olisi moisesta; kannat raskaan kapineen komeroon, purat letkut jne. ja tarvitset rakkinetta taas vartin päästä...

Jos jotakuta traumatisoi imuri lattialla, niin se on voi voi sentään :)

Tuollaisessa sotkussa kannattaa ehdottomasti hankkia robotti-imuri. Ei ole mitään järkeä pitää isoa ja rumaa imuria retkottamassa keskellä lattiaa.

Paitsi että:

1. Ei se robotti-imurikaan mikään nätti ole, joten se siitä hyödystä.

2. Robotti-imuri tarttee aika raiveet lattiat ennen kuin se pääsee liikkumaan, joten ne lattiat pitäis raivata kuitenkin ennen kuin voi imuroida, ja eiks tää keskustelu lähteny jotenkin just tästä?

3. Se ei kai osaa mennä omin päin portaita? Et sit on taas se tilanne että masiinaa pitää raijata ylös alas, ja kuka sitä jaksaa.

Meillä on pieni rivarineliö neljälle ja onnettomat säilytystilat. Siistinä pysyy, kun tavaroilla tosiaan on paikkansa, johon ne heti laitetaan käytön jälkeen ja siivotaan sotkut heti niiden synnyttyä. Lisäksi laitan lasten vaatteet ja kiertoon heti, kun ne ei enää ole käytössä ja omat ja miehen vaatevarastokin pidetään pienehkönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

olen tosiaan aikamoinen hamsteri ja mm. vaatteita on kertynyt satoja kappaleita. Nyt olen ajatellut pitää pian totaalisen ostoboikotin vaatteille, etten osta enää mitään vuosiin. Koska vähän on pakko, koska ne eivät mahdu päälle. Niitäkin tullut ostetuksi alennuksista. Muistan vielä kun joskus 2005 tuli työkkärin kurssiuhka ja totesin, ettei minulla ollut edes päälle mahtuvia housuja kurssille mennäkseni. Ehkä sitä on sitten arvioinut kokonsa väärin vaatteita hankkiessaan . Ja pidän kyllä kovasti vaatteista.. nyt on tuloja enemmän ja suurinpiirtein eniten kuluttanut vaatteisiin.

Muita suosikkikohteita ovat kosmetiikka, hajuvedet (joita kymmeniä) ja sisustustarvikkeet. Ja koruja tietysti on niin paljon, etteivät mahdu mihinkään. Niidenkin suhteen olen päättänyt, etten enää osta mitään.

Paljon mietin sitä että kapeat käytävät ja tavaraa kerroksissa joka puolella. Mutta koen itseni ihan hillittömäksi tavaran suhteen.

Olisiko vinkkejä ostohimon hillitsemiseksi?

Tuota... mitäs jos vaan aloitat ostolakon? Vaikka vuodeksi. Et osta yhtään mitään, no paitsi tietenkin ruokaa, lääkkeitä ym. Mutta ei tuota tavaraa jota on ennestäänkin liikaa.

En voi olla päivittelemättä "kymmeniä hajuvesiä". Yhtähän vaan voit käyttää kerrallaan, eikö vaan? Minulla on aina ollut hyllyllä yksi (1) hajuvesipullo. Sitä suihkautan joka aamu vartalolle hyvin kevyesti. Kun se loppuu, ostan uuden pullon, joko samaa tuoksua tai sitten uutta. Uuden tuoksun valintaan on kiva paneutua! Tuoksuttelen ja testailen hajuvesiä tavarataloissa ja tax free -myymälöissä, kun näen että ainokainen pulloni vetelee viimeisiään ja kohta, muutaman kuukauden sisällä, on aika valita jatkanko samalla tuoksulla vai vaihdanko uuteen.

Joskus kokeilin kahta tuoksua siten että toinen olisi juhlatuoksu. Tästä seurasi että juhlatuoksupullo ei koskaan loppunut ja lojui hyllyn tukkona kylppärissä. Heitin sen lopulta pois ja sen jälkeen olen taas pärjännyt yhdellä.

Mutta että kymmeniä hajuvesiä...

En itse käytä hajuvesiä. Mutta en tiedä kumpi kummastuttaa minua enemmän, ihminen jolla on niitä kymmeniä, vai ihminen joka heittää kahdesta huolella valitsemastaan hajuvedestä toisen pois sillä perusteella että se tukkii kylppärin hyllyn.

Tavaran kohtuullistaminen on hyvä asia, mutta kohtuus siinäkin.

Yhden hajuveden nainen vastaa: paitsi että se juhlatuoksu tukki hyllyä, se väljähtyi käyttämättömyyttään muutamassa vuodessa. En hankkinut uutta tilalle koska olisi käynyt taas samalla lailla.

Mutta joo, tämä on minulle tyypillistä. En hamstraa mitään. Muutama vuosi sitten bikinini (ainoat!) hajosivat ja menin ostamaan uudet. Myymälässä törmäsin tuttavaan, joka innoissaan kertoi että tänään saa kahdet yhden hinnalla. Vastasin vilpittömän ällistyneenä että miksi ihmeessä veisin kotiin kahdet bikinit, enhän voi käyttää kuin yksiä kerrallaan? Kaverin ilme oli näkemisen arvoinen :D mutta olin tosissani.

En ole mikään minimalisti, mutta en ole koskaan saanut tavaran ostelusta tai omistamisesta mitään kiksejä. Ehkä siinä on sitten hämmästeltävää :D

T. N49

(Pistän monta hymiötä sen merkiksi että en ole lainkaan näreissäni vaan huvittunut hyväntuulisesti)

Mikset käyttänyt sitä juhlahajuvettä pois, jos huomasit, ettei tule muuten käytettyä? :)

Kun arkivesi loppui, niin olisi sitten ottanut sen käyttöön?

Vierailija kirjoitti:

Liittykää Martta-yhdistykseen tai kysykää neuvoja kodinhoitoon ja -huoltoon sieltä.

Itse en kyllä ollenkaan voi ymmärtää, kuinka se on joillekin niin ylivoimaisen vaikeaa, se kodin pitäminen siistinä.

Älä osta turhaa tavaraa, luovu kaikesta joutavaksi jääneestä (kuten leluista joilla lapset eivät leiki), hanki mitä hankit todellisen tarpeen mukaan, siivoa jälkesi ja sotkusi heti eikä huomenna. Pese pyykkejä yhden koneellisen kasauduttua, viikkaa kuivat puhtaat vaatteet yms. kaappeihinsa heti eikä kohta. Jne. Hyvin helppoa.

Pointti:"Tee tänään se, minkä voisit jättää huomiseksi".

Kun pitää pientä siivoamista ja järjestelyä yllä koko ajan, joka päivä, eivät hommat kasaannu, eikä tule raskaita suursiivoustarpeita eteen.

Itseäni ahdistaisi oleilla turhan tavaran kyllästämässä, sekaisessa kodissa. En tarvitse tavaraa ja kulutusjuhlinta (jotkut juhlivat jopa velaksi) on todella noloa ja kertoo juhlijan olevan itseltään pahasti hukassa.

Olisipa meiltä mennyt todella paljon rahaa hukkaan, jos olisin laittanut kaikki pienet vaatteet ja lelut pois. Ne menevät aina seuraavallekin. Sen verran myös ekologinen olen, että en halua heittää pois ja ostaa vastaavasti uutta tilalle. Toki viimeisen jälkeen enää ei tarvitse säilytellä.