Lue keskustelun säännöt.
Kun muutit ekaa kertaa avoon niin mitkä miehen (koko miessukupuolen) tavat/ajatukset/persoonanpiirteet tulivat yllätyksenä
21.01.2018 |
Kun tiedän että ennen yhteenmuuttoa on hirmu rooli päällä koko ajan mutta ei sitä loputtomiin pysty vetämään sitten kun yhdessä asuu... jännittää XD
Kommentit (29)
Alkuun oman ajan ja tilan menetys. Olin asunut muutaman vuoden yksin lapsuudenkodista lähdettyäni ja tottunut siihen että tavarat olivat paikoillaan ja asunto hiljainen. Miehen arkiset tavat pääsivät yllättämään, telkkari aina päällä, lojuvia vaatteita jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuli yllätyksenä miehen päivystysviikot.
Ei siinä muuten mitään, mutta hän ei herää millään niihin puheluihin yöllä. Minä taas herään, ja sitten joudun herättelemään häntä. Saisi kyllä nukkua olohuoneessa, ikävää joutua heräämään niihin.
Muuten yhteiselo sujuu yllättävän hyvin. Molemmat siistejä ihmisiä, ja molemmat hoitaa kotitöitä. Ehkä enemmän omaa aikaa kaipaisin - saan niin paljon paremmin tehtyö koulujuttuja, kun olen ihan yksin.
Mieheni poikamiesboksi oli siisti, siis muistan kuinka "wau" olinkaan melkein aina kun kävin siellä, eksäni boksi kun muistutti kaatopaikkaa. Selvisi yhteen muuton jälkeen että äitinsä oli käynyt siivoomassa..... Olin nimittäin TODELLA yllättynyt siitä ettei hän saa mitään, siis _mitään_ aiheuttamaansa sotkua korjattua.
Tämä koko äitikuviokin tuli oikeastaan vasta muuton jälkeen esille, mammanpoika oli. Jos oltiin reissussakin jossain piti äidille raportoida menemiset, omat vanhempani olivat jo siihen mennessä, oltiin 27-v., oppineet luottamaan minun pärjäämiseen ja yhteydenpitoa oli vähemmän eikä niin sellaista äiti-lapsi asetelmassa, niinkuin miehelläni ja äidillään.
Äitinsä myös yritti sisustaa meillä mutta vuoden kestävän ajanjakson aikana selvisi hänelle kuka sisustaa :) ihan hyvin tulemme toimeen!
Myös sama mitä muut huomanneet oli itselläni, se miten tärkeintä seksi on miehelle, ihan kuin joka asia pitäisi kruunata seksillä ja jos ei ole viikkoon ollut niin kiukuttelee, ihankuin kiukuttelevalle kakaralle kukaan haluis "antaa"....
Ja mitä vielä näitä onkaan...
Kirjoitan huvikseni yleistyksenä huomaamani asiat, vaikkei varmasti päde kaikkiin miehiin sama.
-Se ettei miehet haluakaan usein seksiä (ainakaan parisuhteessa olevan naisensa kanssa)...edes kerran viikkoon.
-Miehet kuorsaavat ihan karsean lujaa!
-Miehet ei huomaa sotkua ja voivat olla siivoamatta ikinä.
-Miehet levittää johtoja ja elektroniikkaa ympäriinsä. Ratkaisu jokaiseen ongelmaan löytyy aina hankkimalla jokin uusi härveli.
-Miehet runkkailee mielummin kuin panee yllättävän usein.
-Miehet on itsekeskeisiä.
-Miehet käyttäytyy kotonaan paljon epämiehekkäämmin, kuin äkkiseltään luulisi.
-Miehet piereskelee paljon!
-Miehet tykkää pelata, ja paljon.
-Miehet syö aina samoja ruokia.
-Miehet yrittää aina ratkaista ongelman, jos valitat löytyy heillä aina jokin ratkaisu, vaikka kaipaisitkin vain lohdutusta.
Mies yritti kovasti hallita ja kontrolloida menoja. Kielsi jopa kuntosalille meno ja kun en totellut tuli riitaa. Tää oli kovin hämmentävää. Mies on ihan supisuomalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoon kun nainen pääsee, lopettaa välittömästi antamisen, pihtaa.
Ei tätä kysytty. Ja kas kummaa näinkin näpsäkän vastauksen antoi tsadaa: MIES! Ajattelu kulkee pippelin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ajattelevat asiat lähes aina peniksensä kautta
Tämä on vaan sellainen lyömäase. Naiset keksineet että ei tarvisisi ottaa miehen mielipidettä huomioon.
Kun taas miehet syyttää PMS:iä kun nainen valittaa/nalkuttaa/on vihainen tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ajattelevat asiat lähes aina peniksensä kautta
Tämä on vaan sellainen lyömäase. Naiset keksineet että ei tarvisisi ottaa miehen mielipidettä huomioon.
Kun taas miehet syyttää PMS:iä kun nainen valittaa/nalkuttaa/on vihainen tms.
Juuri näin! Naisen mielipaha, masennus ja stressi on aina hormonien syy. Miehen vitutus voi johtua myös ympäröivistä olosuhteista.
Mä en tajunnut että sen jälkeen ei saa juuri koskaan olla rauhassa yksin kotona. Jotenkin olin ajatellut, että se ylenmääräinen kylki kyljessä kyhnääminen kuuluu seurusteluun ja vähenee luonnostaan.Mutta ei , oikeastaan se vaan pahenee.
Miehen sikeäunisuus yllätti. Talon saisi hajottaa ympäriltä ja tuskin huomaisi. Puhumattakaan että heräisi lasten itkuun.
Sekin yllätti ettei mies olekkaan ajatustenlukija. Mitään se ei tajua itse, vaikka olis kuinka selvät merkit, kaikki pitää suurinpiirtein rautalangasta vääntää.
Pidän kyllä itsekkin seksistä, mutten tajunnut miten tärkeää se on miehelle.