Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi perintöä saaneet ihmiset eivät ymmärrä etuoikeutettua asemaansa?
20.01.2018 |
Monesti keskusteluissa ja julkisuudessa ihmiset kertovat elämänsä hyvistä ratkaisuistaan ja valinnoistaan esim. asumisen, sijoittamisen ja rahankäytön suhteen, mutta jättävät kertomatta, että ovat saaneet kymmeniä tai jopa satoja tuhansia euroja tai vaikkapa kiinteistloöjä perinnöksi? On aivan eri asia säästää pienestä palkasta pääomaa kuin että on jo valmiiksi vaikkapa 10000-100000 € omaisuutta. Kyllähän se lainansaanti ja sijoittamisesnen on helpompia toteuttaa hyvistä lähtökohdista kuin omilla ansioilla, jos siis keski- tai pienituloisista puhutaan vaikkapa Helsingin asuntomarkkinoilla. Totta kai itse kukin pystyy säästämään ja käyttämään rahaa järkevästi, mutta ihan eri asemassa ihmiset ovat riippuen lähtökohtaisesta varallisuudesta. Kai se on hieman kiusallista myöntää, että ne hyvät valinnat ovat mahdollisia, koska sattuu olemaan pätäkkää ilman että olisi itse tehnyt mitään sen eteen.
Tunnen muutamia tälläisiä "vähällä toimeentulevia" ja "säästäväisesti" isoissa omistuskämpissä sukunsa tai vanhempiensa perinnöillä tai varallisuudella eläviä ihmisiä, joilla ei mielestään ole mitenkään etuoikeutettu asema vaan ihan vaan pienistä tuloistaan kertovat säästäneensä jopa satoje tuhansien kotinsa ja leveän elämänsä matkoineen ja luksustavaroineen..ja osa näistä naisiatasta vieläpä kutsuu itseään mm. etuoikeustietoisiksi feministeiksi, vaikka oman aseman hahmottaminen on ulkopuolisin silmin täysin hukassa. Mutta omissa kuplissaan pöhistessä ei toki tosielämän reunaehtoihin tarvitse törmätä..
Kommentit (101)
Usein nämä perinnöt ovat pieniä, nykyrahassa arvioiden saimme n 5000 euroa per henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihmisiä, jotka asuvat ilmaiseksi pidetyssä tai vanhempien omistamassa asunnossa ja luulevat olevansa kovinkin fiksuja rahankäyttäjiä, kun heillä jää toisten ihmisten asumiskujen verran ylimääräistä rahaa joka kuukausi. Sitten he neuvovat muita olemaan tuhlailematta, eivätkä ymmärrä asiaa vaikka rautalangasta vääntäisi. Ja lisäksi lapsettomat luulevat, että lapsista saa tuhottomasti rahaa, eivätkä he tiedä päivähoidon maksavan.
Vierailija kirjoitti:
On ihmisiä, jotka asuvat ilmaiseksi pidetyssä tai vanhempien omistamassa asunnossa ja luulevat olevansa kovinkin fiksuja rahankäyttäjiä, kun heillä jää toisten ihmisten asumiskujen verran ylimääräistä rahaa joka kuukausi. Sitten he neuvovat muita olemaan tuhlailematta, eivätkä ymmärrä asiaa vaikka rautalangasta vääntäisi. Ja lisäksi lapsettomat luulevat, että lapsista saa tuhottomasti rahaa, eivätkä he tiedä päivähoidon maksavan.
Siis perityssä, ei pidetyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kateelliset panettelemassa. Jos/kun saan perintöä, viis veisaan mitä köyhät ajattelevat.
Tämä. Ei kellään ole velvollisuutta tilittää jollekkin muulle mistä hänen rahansa ovat tulleet (no ehkä verottajalle). Sitäpaitsi jos ei osaa sijoittaa saa isonkin summan hukattua nopeasti.
Ei, mutta ei se ollut aloituksen pointti. Pointti oli se, että nämä perijät lesoilee sillä kuinka on yksin saanut kerättyä suuren omaisuuden, vaikka oikeasti on saanut vain suuren perinnön.
Perijät usein ovat saaneet kerättyä suuren omaisuuden ennen kuin perivät. Perinnöt tulevat yleensä aika myöhään, aikaisintaan keski-iässä ja jo ennen sitä tarvitsee monenlaista varallisuutta kuten asunnon, auton ja jonkinlaisen sijoitustulolähteen isompia menoja ja pienituloisia päiviä/eläkepäiviä kohti. Lisäksi sijoittamista on hyvä harjoitella ennen kuin isompia kertasummia esim. perintönä saa. Voi lisäksi olla vaikea saada sitä perintöään myytyä ja perintöverot pitää kuitenkin ainakin toistaiseksi maksaa.
www.kansalaisaloite.fi Käykää allekirjoittamassa kansalaisaloite, että perintö- ja lahjavero pitää poistaa. Menee eduskunnan käsittelyyn jos allekirjoittajia on yli 50000 puolessa vuodessa. Avattu marraskuun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vähän taitaa tänä päivänä enää olla niitä, jotka eivät tule ikinä perimään mitään tai ketään.
Vierailija kirjoitti:
Usein nämä perinnöt ovat pieniä, nykyrahassa arvioiden saimme n 5000 euroa per henkilö.
Oikein hyvä alkupääoma osakesalkun pohjalle. Kannattaa hajauttaa kahteen tai kolmeen osakkeeseen ja ostaa vuosittain osingoilla lisää ja laittaa ainakin aluksi myös tuloista vähän säästöjä osakkeisiin. Sitten jatkossa säästää vuosittain ne osingot. Jossain vaiheessa voi alkaa nostaa osan osingoista ja osan sijoittaa. Niin pystyy kuluttamaan eläkepäivilläänkin eikä missään vaiheessa tarvitse kovin paljoa tai pitkiä aikoja kärvistellä ansiotuloista säästämisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika vähän Suomessa on ns vanhaa rahaa. Useimmat perinnöt tulevat maaomaisuudesta ja asunnoista. Nyt vasta alkaa vanhenemaan se sukupolvi, jolla yleensä on oma asunto kovalla työllä tienattuna perinnöksi jätettynä. Monet niistä ovat kosteusvauriosia taloja haja-asutusalueella ja kun sen hinta jaetaan perinnöksi usealle lapselle, niin eipä juuri voi hirmu perinnöistä keskimäärin puhua.
Ne joilla on enemmän rahaa, ehtivät opettaa lapsensa tylhön ansaitsemaan itse rahaa ennen perintöä.
Ainakin tuntemani ihmiset rohkaisevat vanhuksia käyttämään omat rahansa itsensä hoitamiseen ja asumiseen paremmin ennemmin kuin säästämään perinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kateelliset panettelemassa. Jos/kun saan perintöä, viis veisaan mitä köyhät ajattelevat.
Tämä. Ei kellään ole velvollisuutta tilittää jollekkin muulle mistä hänen rahansa ovat tulleet (no ehkä verottajalle). Sitäpaitsi jos ei osaa sijoittaa saa isonkin summan hukattua nopeasti.
Ei, mutta ei se ollut aloituksen pointti. Pointti oli se, että nämä perijät lesoilee sillä kuinka on yksin saanut kerättyä suuren omaisuuden, vaikka oikeasti on saanut vain suuren perinnön.
Jaa a, eivät nuo välttämättä sulje toisiaan pois.
No minä olen tuo nelikymppiseksi asti köyhänä kituuttanut. Ei kertynyt varallisuus vaikka monin tavoin yritin taloudellista tilannettani kohettaa. Sitten kun sai varallisuutta pesämunaksi niin kyllähän sitä on helppo ollut kartuttaa. Raha on tullut rahan luo.
Minä olen kolmekymppinen, jonka palkka on käteen about 1400e / kk, olen ollut työelämässä 9v ja saanut säästettyä 25 000e vaikka välissä on ollut yksi lapsikin äitiysvapaineen, jos joskus saan perintöä niin koen kyllä silti että itse olen tehnyt töitä noiden rahojen eteen, niinkuin olenkin.
Täähän se on, kun KAIKKI kokevat tekevänsä työtä itse (ja tekevätkin) niin kauan kuin eivät vain tyyliin löhöä sohvalla ja muut tuovat kaiken syliin (ja näinhän ei ole juuri kenenkään kohdalla). Kukaan ei väitä, ettei joku tee itse kirjaimellisesti yhtään mitään, vaan että joillekin se itse tekeminen on helpompaa kuin toisille tai omaa vaivaa jää vähemmän kuin toisille, jotka haluavat päästä samaan lopputulokseen.
Harvoin kuulee kenenkään itse pitävän itseään hemmoteltuna, jolle kaikki on tuotu tarjottimella.
No koska harva varmaan on sellainen jonka ei ole IKINÄ tarvinnut tehdä mitään?
Mutta se vähäkin mitä ON joutunut tekemään, kyllä itse muistetaan ja ollaan ylpeitä siitä, vaikka muiden silmissä elämää on huomattavasti tällä henkilöllä helpotettu. Sitä ei vain itse välttämättä näe niin. Ei siis ole mitään tasoa, jolla jokainen ihminen itse kokisi, ettei ole tehnyt tilanteensa eteen yhtään mitään. Siksi sitä usein vastustetaan, jos joku väittää, että on päässyt helpolla.
Jos on vaikka saanut kotoa koko ikänsä sitä asennetta, että opiskelet sitten isona lääkäriksi ja vanhemmat näyttäneet itsekin mallia omalla elämällään siihen suuntaan, niin totta kai on paljon todennäköisempää päätyä lääkäriksi kuin joku, jolle sellaista vaihtoehtoa ei ole samalla tavalla pohjustettu. Silti se lääkäriksi opiskellut pitää helposti vain itseään ansiokkaana ja syyttää sitä naapurin "luuseria" vain väärin valitsemisesta. "Ihan itse olen lukenut, ei ole kukaan muu käynyt tenteissä puolestani." Tämä onnekas ihminen on tavallaan oikeassa, mutta ei voi olla mitenkään varma, että olisi sen naapurin "luuserin" paikallakin tehnyt saman fiksun valinnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kannattaisi ottaa lääkkeensä.
Nyt tulit kertoneeksi itsestäsi mm. tämän:
Olet köyhä, samoin vanhempasi, joita vihaat
Vihaat naisia
Harjoitat syrjintää
Kadehdit koko valveillaoloaikasi
Ei lääkkeet tuollaisia sielun häiriöitä poista.
Olen itse keski-iässä saanut sen verran perintöä, että sillä pystyi maksamaan puolet nykyisestä asunnostamme. Koko ikäni kituutettuani osaan kyllä arvostaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jospa huomioidaan myös elämä ennen perintöä. Harvemmalle se tili siinä 18-v ropsahtaa, useimmiten sitten kun elämä on jo balanssissa.
Koska se kuulostaa suomalaisen korvaan leveilyltä. Toiset tulisivat kateellisiksi. Meidät on kasvatettu arvostamaan säästäväisyyttä ja haluamme päteä siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän taitaa tänä päivänä enää olla niitä, jotka eivät tule ikinä perimään mitään tai ketään.
Niin... paljonkos niitä vähätuloisia tai köyhiä nykyään onkaan? Vähän?
Jee, minä saan ison perinnön tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein nämä perinnöt ovat pieniä, nykyrahassa arvioiden saimme n 5000 euroa per henkilö.
Oikein hyvä alkupääoma osakesalkun pohjalle. Kannattaa hajauttaa kahteen tai kolmeen osakkeeseen ja ostaa vuosittain osingoilla lisää ja laittaa ainakin aluksi myös tuloista vähän säästöjä osakkeisiin. Sitten jatkossa säästää vuosittain ne osingot. Jossain vaiheessa voi alkaa nostaa osan osingoista ja osan sijoittaa. Niin pystyy kuluttamaan eläkepäivilläänkin eikä missään vaiheessa tarvitse kovin paljoa tai pitkiä aikoja kärvistellä ansiotuloista säästämisen kanssa.
Hyvä neuvo, aloin tosin vasta ikäihmisenä ajattelemaan säästämistä.
No minä sain perintöä 26-vuotiaana ja 27-vuotiaana parantumattoman sairauden. En pidä itseäni hyväosaisena paitsi niihin verraten, joilla on yhtä huono tai huonompi terveys ja ei ollenkaan rahaa yrittää pärjätä sen toimimattoman elimistön kanssa.
Mitään perintöjä tuu. Faija työtön alkoholisti ja mutsi sairaseläkkeellä. Mutsi peri omalta äidiltään asunnon, myi sen ja rahat puoliksi hänen ja veljensä kanssa. N. 75 000 meni taivaan tuuliin vuodessa, lapsille (3kpl) antoi muutaman tonnin per pää, loput meni 500€ koruihin ja nettipeleihin ja muuhun turhaan ja nyt valittelee kun ei ole rahaa. Köyhä joka saa yhtäkkiä rahaa ei vaan osaa käyttää sitä.
Alue: Aihe vapaa
No minä ainakin arvostan pientä perintöäni ja olen onnellinen, kun tilanteeni helpottui huomattavasti. Olen köyhä kuntoutettava ja orjailen 9:llä eurolla/pvä.
"Työkaverit" ovat myös köyhälistöä, ja katsoivat minua kuin kuninkaallista, kun tuli puhe siitä, miten kukin asuu. "Ai jaa, oikein omassa rivarissa"!!!!! Kun selitin, että siihen pikkuisen perinnön miehen kanssa puoliksi sijoitin, eikä rahaa ole, kuin tilillä pieni pesämuna, oli asia ok. Ja asunto oli tosi halpa. Itse ollaan kunnosteltu.
Nyt oltais kiskurihinnalla vuokralla, mihin uppoisi melkein kaikki. Olen etuoikeutettu, ja hemmetin iloinen. Ja taloyhtiötä vetää niin hyvä joukko, että voi luottaa. Ei isoja remppoja tulossa. Talkoilla paljon. Otettiin selvää, ettei mene pesämuna hukkaan.
Niin toivoisin, että ainoalle lapselleni jotain tästä vielä jäisi. Kun ei tiedä miksi maailman tilanne muuttuu.