Mies ilmoitti keskellä yötä, että ulkoilevat kissat ovat sisällä ja mies ei ole kotona yötä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en IKINÄ olettais vain ilmoitusluontoisena asiana jonkun hyysäävän MUN elämää missään kohdassa. Tottakai neuvottelisin ja kysyisin, mitä toinen on valmis tekemään.

ap

Nyt ei ole kyse niistä kissojen hoidoista tai, siitä ettet auttaisi kuten sanoit. Mies pitää sinun jeesaamista oletuksena ja sinä tuet tätä käsitystä toiminnallasi. Ja ymmärrän tottakai sua vituttaa! Mut ei auta, kun vetää selkeempiä linjoja sinne päin, että milloin sulle sopii auttaa/palvella milloin ei. Nyt on kuitenkin kyse eläimistä niin menisin minäkin päästämään ne pihalle. Jatkoa ajatellen pitäisi se mies saada ymmärtämään, että koet hänen taholtaan sinun olevan itsestäänselvä? Ja haluat muutosta tai löytää sua arvostavan miehen, joka huomio paremmin sun tarpeet ja toiveet.

No on tosi vaikeaa vetää mitään linjoja, koska oma äitini syytti mua itsekkyydestä, juurikin jos en minättömästi ja muita totellen tehnyt, mitä muut halusivat. Niin olin kulemma itsekäs. Mä en vittu vedä mitään rajoja ja kuuntele itsekkyyssyytöksiä! Saatana olkooot saatana mies ja kissat vittu hukkukoon sontaan!!!! Satutettu olo miksi olettaa minulta mitään!!!!!???????????????

Kai sinulla sentään on lääkitys?

Ja lohduta siis siitä, että neuvottelematta vain pätkäistään mulle velvoite mennä pakkaseen aamusta kissojen takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en IKINÄ olettais vain ilmoitusluontoisena asiana jonkun hyysäävän MUN elämää missään kohdassa. Tottakai neuvottelisin ja kysyisin, mitä toinen on valmis tekemään.

ap

Nyt ei ole kyse niistä kissojen hoidoista tai, siitä ettet auttaisi kuten sanoit. Mies pitää sinun jeesaamista oletuksena ja sinä tuet tätä käsitystä toiminnallasi. Ja ymmärrän tottakai sua vituttaa! Mut ei auta, kun vetää selkeempiä linjoja sinne päin, että milloin sulle sopii auttaa/palvella milloin ei. Nyt on kuitenkin kyse eläimistä niin menisin minäkin päästämään ne pihalle. Jatkoa ajatellen pitäisi se mies saada ymmärtämään, että koet hänen taholtaan sinun olevan itsestäänselvä? Ja haluat muutosta tai löytää sua arvostavan miehen, joka huomio paremmin sun tarpeet ja toiveet.

No on tosi vaikeaa vetää mitään linjoja, koska oma äitini syytti mua itsekkyydestä, juurikin jos en minättömästi ja muita totellen tehnyt, mitä muut halusivat. Niin olin kulemma itsekäs. Mä en vittu vedä mitään rajoja ja kuuntele itsekkyyssyytöksiä! Saatana olkooot saatana mies ja kissat vittu hukkukoon sontaan!!!! Satutettu olo miksi olettaa minulta mitään!!!!!???????????????

Kai sinulla sentään on lääkitys?

Se ei vaikuta ja auta mitään siihen, että äitini syytti minua itsekkääksi tällaisissa tilanteissa läpi lapsuuteni.

Toivoisin oikein, että mies suuttuis ja pahoittais mielensä, jos en ole välittänyt päivän aikana kissoista mitään, heh. Mutta turha toivo, se on saatana ihan kuin lobotominen. Ei hetkauta, kaikki käy, mitä vaan, ehat ever. Hyi.

Vierailija kirjoitti:

Ja arvatkaa, lohduttaisiko äiti, jos nyt soittaisin hänelle, ja valittaisin miehestä? Ei tietenkään. Sillä ei ois mitään väliä, että mies ei neuvottele asioista kanssani, totta kai mä autan, kun vain tarvetta ilmenee. Jos taas mä sanoisin äidille, että mies ei auttanut, vaikka tarvetta oli, (jollainen ihminen en ole, että nojautuisin muiden apuun varautumatta varasuunnitelmalla, koska olen ihminen, joka kantaa vastuun itsestään itse, eikä jätä sitä muille) niin se ei tietenkään ois mikään syy haukkua miestä, vaan sitten äiti vain kohauttaisi olkiaan, että sellaista elämä on. No, nyt se sitten on sitä miehelle ja kissoille, etten ehkä auta. Kun ei kerran kukaan lohduta ja välitä minusta mitään edes.

Tai mikä pahinta, sanoisi älä välitä

Vetäis vittu kunnon kilarit, etten ole autellut pikku kisseleitä. No en ole! Haha, siitäs sait! Jos näin siis asia menisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja arvatkaa, lohduttaisiko äiti, jos nyt soittaisin hänelle, ja valittaisin miehestä? Ei tietenkään. Sillä ei ois mitään väliä, että mies ei neuvottele asioista kanssani, totta kai mä autan, kun vain tarvetta ilmenee. Jos taas mä sanoisin äidille, että mies ei auttanut, vaikka tarvetta oli, (jollainen ihminen en ole, että nojautuisin muiden apuun varautumatta varasuunnitelmalla, koska olen ihminen, joka kantaa vastuun itsestään itse, eikä jätä sitä muille) niin se ei tietenkään ois mikään syy haukkua miestä, vaan sitten äiti vain kohauttaisi olkiaan, että sellaista elämä on. No, nyt se sitten on sitä miehelle ja kissoille, etten ehkä auta. Kun ei kerran kukaan lohduta ja välitä minusta mitään edes.

Tai mikä pahinta, sanoisi älä välitä

Niin no siis, se ois aika paha, kun kyseessä on kuitenkin kaksi luontokappaletta. Enhän mä muuten välittäisikään. Jos mies ois sanonut, että mene kitkemään porkkanamaa ja ois kesä, niin se ei mitään haittaisi, vaikken menisi.

Onko ne miehen kissat vai sinun? Jos sinun, voithan luopua niistä niin asia on ratkaistu.

Vierailija kirjoitti:

Kissoja ei pitäisi päästää vapaana ulos. Ne syövät mm. pikkulintuja ja niiden pesiä.

Ihmistä ei pitäis päästää maailmaan ja luontoon, kun syö lehmiä ja kanoja ja niiden munia ja hirviä ja... ja tuhoaa luontoa saateilla niin maalla merellä kuin ilmassa ja aiheuttaa kasvihuoneilmiön ja autojen alle jää eläimiä ja ja ja... Lukittuna ja valvottuina pitäisi olla ettei pahojaan pääse tekemään.

Miksi naapurin pitäisi hoitaa panoreissulla olevan miehen kissoja?

Mitäs jos ihan vaan rauhoittuisit?

Anna kissojen olla, jos et viitsi sinne lähteä, kyllä ne pärjäävät. Käyvät kyllä kaatikollakin ja jos eivät käy, eihän se sinun murheesi ole. Mies kai ne jätökset sitten siivoaa.

Mene takaisin nukkumaan ja koita sitten nousta toisella jalalla ylös, jos se olisi parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja arvatkaa, lohduttaisiko äiti, jos nyt soittaisin hänelle, ja valittaisin miehestä? Ei tietenkään. Sillä ei ois mitään väliä, että mies ei neuvottele asioista kanssani, totta kai mä autan, kun vain tarvetta ilmenee. Jos taas mä sanoisin äidille, että mies ei auttanut, vaikka tarvetta oli, (jollainen ihminen en ole, että nojautuisin muiden apuun varautumatta varasuunnitelmalla, koska olen ihminen, joka kantaa vastuun itsestään itse, eikä jätä sitä muille) niin se ei tietenkään ois mikään syy haukkua miestä, vaan sitten äiti vain kohauttaisi olkiaan, että sellaista elämä on. No, nyt se sitten on sitä miehelle ja kissoille, etten ehkä auta. Kun ei kerran kukaan lohduta ja välitä minusta mitään edes.

Tai mikä pahinta, sanoisi älä välitä

Niin ja siis tuossa kohtaa älä välitä ois sama asia, kuin sellaista elämä on, ja paljon vähemmän loukkaavasti sanottu tuohon, kuin tilanteeseen, jossa joku ois satuttanut mua. Sehän ei siis ole satuttavaa, että joku ei tee puolestani jotain asioita, siihen voi sinänsä sanoa, että älä välitä.

Erona vaan on se, että kun mun pitäisi olla se, joka "ei petä" toisen yksipuolisia odotuksia, joista ei ollut sovittu, niin äiti syyttää mua itsekkääksi, eikä sano, että no saat hyvällä omallatunnolla olla menemättä kissoja hoitamaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs jos ihan vaan rauhoittuisit?

Anna kissojen olla, jos et viitsi sinne lähteä, kyllä ne pärjäävät. Käyvät kyllä kaatikollakin ja jos eivät käy, eihän se sinun murheesi ole. Mies kai ne jätökset sitten siivoaa.

Mene takaisin nukkumaan ja koita sitten nousta toisella jalalla ylös, jos se olisi parempi.

Jos eivät käy, ei ole mun murheeni?

Ei ole muka mun syytäni, kun oisin sen voinut estää, mutta en estänyt? En kyllä jaksakaan estää, ei sen puoleen. Mutta totta kai mua voidaan siitä syyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ja arvatkaa, lohduttaisiko äiti, jos nyt soittaisin hänelle, ja valittaisin miehestä? Ei tietenkään. Sillä ei ois mitään väliä, että mies ei neuvottele asioista kanssani, totta kai mä autan, kun vain tarvetta ilmenee. Jos taas mä sanoisin äidille, että mies ei auttanut, vaikka tarvetta oli, (jollainen ihminen en ole, että nojautuisin muiden apuun varautumatta varasuunnitelmalla, koska olen ihminen, joka kantaa vastuun itsestään itse, eikä jätä sitä muille) niin se ei tietenkään ois mikään syy haukkua miestä, vaan sitten äiti vain kohauttaisi olkiaan, että sellaista elämä on. No, nyt se sitten on sitä miehelle ja kissoille, etten ehkä auta. Kun ei kerran kukaan lohduta ja välitä minusta mitään edes.

Ihan niinkuin kannoit vastuusi lapsistakin ihan itse..? Ota pääsi pois perseestäsi, ota lääkkeet, ja mene hoitamaan asia täällä vinkumisen sijasta. Se ettei kukaan välitä sinusta ei ole varsinaisesti mikään ihme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että sillä äijällä on otsaa, että kehtaa. Mitä se antaa mulle kompensaatioksi, ei se pysty mitään antamaan, sellainen paska köyhä, eikä tätä kyllä rahalla ratkottaisikaan. Sen verran ei voi kunnioittaa mun elämää ja mun aikaa, että neuvottelis asiasta. Kissat muka unohtuivat sisälle. Ei kissat unohdu, jos tiedät ettet ole kotona!!!!

Ehkä hän voi kompensaatioksi hoitaa kissojasi ja lapsiasi.

Jäät paljon vielä velkaa

No se on sovittu juttu, tämä on eri asia, tätä ei ollut sovittu. Miksi mun pitää mitään hänelle sopimatta tehdä? Ei miksikään. Kun ei ole mikään hätätilanne kyseessä kuitenkaan, että ei voisi asioista puhua. Ed. kerralla kun he olivat poissa sovittiin etukäteen, että käyn katsomassa kissat. Silloin se oli pitempi aika. Nyt vain yksi yö. Pakkasen takia kissoja ei voinut jättää uloskaan, vaikkakin ne ois selvinneet, mutta ei raaski.

Tänä aikana kun olet tänne suoltanut hulluuttas, olisit jo käynyt siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että sillä äijällä on otsaa, että kehtaa. Mitä se antaa mulle kompensaatioksi, ei se pysty mitään antamaan, sellainen paska köyhä, eikä tätä kyllä rahalla ratkottaisikaan. Sen verran ei voi kunnioittaa mun elämää ja mun aikaa, että neuvottelis asiasta. Kissat muka unohtuivat sisälle. Ei kissat unohdu, jos tiedät ettet ole kotona!!!!

Ehkä hän voi kompensaatioksi hoitaa kissojasi ja lapsiasi.

Jäät paljon vielä velkaa

No se on sovittu juttu, tämä on eri asia, tätä ei ollut sovittu. Miksi mun pitää mitään hänelle sopimatta tehdä? Ei miksikään. Kun ei ole mikään hätätilanne kyseessä kuitenkaan, että ei voisi asioista puhua. Ed. kerralla kun he olivat poissa sovittiin etukäteen, että käyn katsomassa kissat. Silloin se oli pitempi aika. Nyt vain yksi yö. Pakkasen takia kissoja ei voinut jättää uloskaan, vaikkakin ne ois selvinneet, mutta ei raaski.

Sinä olet miehelle paljon velkaa. Et pysty koskaan korvaamaan

Vaikka olisinkin, niin asiasta NEUVOTELLAAN. Nytkään en ole mitään velkaa mennä avaamaan ovea kissoille.

Sinähän oletkin hyvä NEUVOTTELIJA. Voi hemmetti, miten itsekäs voi olla. 

Vierailija kirjoitti:

Onko ne miehen kissat vai sinun? Jos sinun, voithan luopua niistä niin asia on ratkaistu.

Otettiin kun asuttiin tuossa vielä yhdessä. Koen, että on ne vähän minunkin. Se mikä tässä ottaa päähän on, että mies ei voi sen vertaa tehdä, että puhuu ja sopii asiaa mun kanssa, jos mua kerran tarvitaan. Ei siis arvosta minua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että sillä äijällä on otsaa, että kehtaa. Mitä se antaa mulle kompensaatioksi, ei se pysty mitään antamaan, sellainen paska köyhä, eikä tätä kyllä rahalla ratkottaisikaan. Sen verran ei voi kunnioittaa mun elämää ja mun aikaa, että neuvottelis asiasta. Kissat muka unohtuivat sisälle. Ei kissat unohdu, jos tiedät ettet ole kotona!!!!

Ehkä hän voi kompensaatioksi hoitaa kissojasi ja lapsiasi.

Jäät paljon vielä velkaa

No se on sovittu juttu, tämä on eri asia, tätä ei ollut sovittu. Miksi mun pitää mitään hänelle sopimatta tehdä? Ei miksikään. Kun ei ole mikään hätätilanne kyseessä kuitenkaan, että ei voisi asioista puhua. Ed. kerralla kun he olivat poissa sovittiin etukäteen, että käyn katsomassa kissat. Silloin se oli pitempi aika. Nyt vain yksi yö. Pakkasen takia kissoja ei voinut jättää uloskaan, vaikkakin ne ois selvinneet, mutta ei raaski.

Sinä olet miehelle paljon velkaa. Et pysty koskaan korvaamaan

Vaikka olisinkin, niin asiasta NEUVOTELLAAN. Nytkään en ole mitään velkaa mennä avaamaan ovea kissoille.

Sinähän oletkin hyvä NEUVOTTELIJA. Voi hemmetti, miten itsekäs voi olla. 

Niin olenkin. Neuvottelen sellaiset sopimukset, ettei mua kuseteta. Jos toinen haluaa juosta mun juoksupoikana, neuvotelkoon paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jahas, jokapäiväinen huomionhaku palstalta jatkuu. Tässä ajassa olisi aamukahveet juotu ja kissat ulkoilutettu. Mutta kun huomio.

https://www.vauva.fi/keskustelu/3058275/onko-mulla-enaa-aitia?page=38#c… ..

Ei ole huomio vaan se, ettei ois paha mieli lopun päivää, kun joutuu neuvottelematta osallistumaan toisen auttamiseen ilman hätätilannetta.

Tuleeko sulle täällä palstalla norkoilusta hyvä mieli, kun kaikki on sitä mieltä, että olet ilkeä itsekäs?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja arvatkaa, lohduttaisiko äiti, jos nyt soittaisin hänelle, ja valittaisin miehestä? Ei tietenkään. Sillä ei ois mitään väliä, että mies ei neuvottele asioista kanssani, totta kai mä autan, kun vain tarvetta ilmenee. Jos taas mä sanoisin äidille, että mies ei auttanut, vaikka tarvetta oli, (jollainen ihminen en ole, että nojautuisin muiden apuun varautumatta varasuunnitelmalla, koska olen ihminen, joka kantaa vastuun itsestään itse, eikä jätä sitä muille) niin se ei tietenkään ois mikään syy haukkua miestä, vaan sitten äiti vain kohauttaisi olkiaan, että sellaista elämä on. No, nyt se sitten on sitä miehelle ja kissoille, etten ehkä auta. Kun ei kerran kukaan lohduta ja välitä minusta mitään edes.

Ihan niinkuin kannoit vastuusi lapsistakin ihan itse..? Ota pääsi pois perseestäsi, ota lääkkeet, ja mene hoitamaan asia täällä vinkumisen sijasta. Se ettei kukaan välitä sinusta ei ole varsinaisesti mikään ihme.

Yhdessä sovimme, että on parempi, etten "kanna vastuuta" lapsista huutamalla heille kotona, kuten moni äiti tekee satuttaen lapsiaan, eikä älyä muuttaa pois. Se asia siis sovittiin yhdessä.